PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

<blockquote>Kumppanuudet ovat tulevaisuutta, saattavat olla jopa menestymisen elinehto. Kaikkea ei voi rakentaa yksin, ja tilanteet voivat muuttua hyvin nopeasti. Yhteistyö on monesti ainoa tapa uusiin liiketoimintamalleihin ja palveluihin, sanoo teollisen internetin konsultointipalveluista PwC:llä vastaava Antti Niku.</blockquote>
Teollisuusyrityksissä on käynnissä iso organisatorinen ja kulttuurinen muutos, kun yhä useampi perinteinen laitevalmistaja hakee uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia digitaalisten palveluiden tuottamisesta, oman toimintansa tehostamisesta digitalisaation avulla tai kokonaan uusien liiketoimintamallien synnyttämisestä. Ja yhä useammin kumppaneiden kanssa.
Niku havainnollistaa muutosta kertomalla esimerkin älykodista. Jääkaappi ilmoittaa, jos maito on lopussa, ovi avautuu älytunnisteilla ja vesivuotoriskit ovat ennakoitavissa. Uudet sensorit kertovat myös, jos kahvinkeitin unohtui aamulla päälle, ja tarvittaessa sammuttavat sen.
<blockquote>Mutta kuka on älykodin ekosysteemin omistaja, kenen alustalle älykoti rakentuu? Kodinkonevalmistajat toivoisivat, että älykoti rakentuisi heidän alustalleen, mutta yhtä lailla näin voi haluta vaikkapa sähkölaitos.</blockquote>
<h2>Harva osaa hyödyntää dataa</h2>
Mitä enemmän laitteita kytketään verkkoon, sitä valtavammaksi datan määrä kasvaa. Niin kasvavat myös datan hyödyntämisen mahdollisuudet.
<blockquote>Harva yritys on todella hyvä datan hyödyntämisessä, Niku huomauttaa.</blockquote>
Jo tiedon kerääminen voi kangerrella, mutta ongelmat tulevat vastaan viimeistään siinä vaiheessa, kun eri laitteita ja palveluja pitäisi integroida. Data olisi saatava yhteen paikkaan jalostettavaksi ja analysoitavaksi.
Teollisuudessa dataa olisi kuitenkin mahdollista hyödyntää monipuolisesti, mistä hyviä esimerkkejä ovat etämonitorointi, ennakoiva huolto ja prosessien optimoinnit.
Rakennusalan yritys voi hyötyä esimerkiksi analysoimalla rakennuksista syntyvää dataa ja tarjoamalla aiempaa parempaa palvelua etävalvonnan avulla.
Vähittäiskaupalle puolestaan uusia isoja mahdollisuuksia tarjoaa digimarkkinointi, kun liikkeeseen tuleva asiakas tunnistetaan ja häneen voidaan vaikuttaa vaikkapa lähettämällä personoituja viestejä.
<h2>Kehittämistä asiakkaan ehdoilla</h2>
Ennen uusien liiketoimintamallien synnyttämistä – ja siinä tarvittavaa ekosysteemiä – on oltava perillä siitä, millaiset trendit vaikuttavat asiakkaan toimintaan, mitkä ovat asiakastarpeet ja minkälaista kokemusta asiakas odottaa. Omaa toimintaa kehitetään tämän mukaisesti.
<blockquote>Kun tiedämme, miten asiakkaan maailma on muuttumassa, pääsemme pohtimaan, miten voimme olla mukana luomassa hänelle arvoa uudessa tilanteessa. Jos omat rahkeet eivät riitä, mukaan etsitään kumppanuuksia.</blockquote>
Täysin uuden liiketoimintamallin tuottamiseen liittyy koko joukko riskejä. Asiakkaalle suunniteltavia konsepteja ja uutta teknologiaa onkin pystyttävä testaamaan helposti ja nopeasti.
<blockquote>Jos prototyyppi ja pilotointi onnistuvat, päästään ideaa skaalaamaan laajemmin.</blockquote>
Uuden synnyttämiseen tarvitaan uusia ideoita ja luovuutta. Näitäkin voi hakea kumppaneiden kanssa. Suomessa teollisuus on kokeillut uusien ideoiden metsästyksessä <a href="http://www.industryhack.com" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Industryhack-kilpailuja</a>, joissa etsitään teollisen internetin sovelluksia vaikka nosturille tai kierrätykseen.
<h2>Kotipesä kuntoon</h2>
Luottamuksellista ekosysteemiä ei synnytetä nopeasti.
<blockquote>Ennen kuin integroituja palveluja kumppaneiden kanssa voidaan lähteä rakentamaan, on katsottava, että kotipesä on varmasti kunnossa. Esimerkiksi oman tiedonhallinnan on oltava hyvin hoidettu, jotta tietoa voidaan lähteä jakamaan kumppaneiden kanssa.</blockquote>
On myös rakennettava uusia palveluja tukevat toimintamallit ja varmistettava, että järjestelmäarkkitehtuuri tukee analytiikkaa ja uusien palveluiden tuottamista. Eikä liikkeelle kannata lähteä ilman kunnon selvitystä siitä, millaiset ovat edellytykset lähteä rakentamaan täysin uutta ekosysteemiä.
Päätettävä on sekin, millaiseen ekosysteemiin haluaa mukaan ja mikä olisi oma rooli siinä. Kevyimmillään ollaan tiedontuottajia tai uuden teknologian tarjoaja, mutta alustan tuottajana pystyisi hallitsemaan koko ekosysteemiä.
Uuteen yhteistyöhön liittyy myös sopimusjuridiikkaa. On ratkaistava, miten vastuut jaetaan. Etukäteen on päätettävä myös, miten tulonjako muodostuu.
<blockquote>Jos konsepti on riittävän hyvä ja kaikille osapuolille arvokas, sopimusasiat kyllä ratkeavat, Niku sanoo.</blockquote>

Uuteen yhteistyöhön – mutta millä ehdoilla?

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Lakiosaston tulevaisuus – uusi rooli liiketoiminnan mahdollistajana?

PwC Suomi vahvistaa SAP-autorisointiosaamistaan

Poiminta hallitusohjelmasta – tekoäly päätöksentekijänä

Securing the buy-in for Microsoft Power Platform pilot: main things to consider

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Antti Niku

Muut lukivat myös

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?