PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

<h2>1. Kirjoita pöytäkirja siten, että ulkopuolinen ymmärtää sen</h2>
Hallituksen pöytäkirja on ennen kaikkea todistusasiakirja siitä, mitä hallitus on päättänyt ja millä perusteilla. Pöytäkirjat tulisikin laatia siten, että pöytäkirjaa lukemalla päätöksenteon kulun ymmärtää myös sellainen henkilö, joka ei ole ollut kokouksessa läsnä – ja joka lukee pöytäkirjaa mahdollisesti vuosien päästä. 
<blockquote>Pöytäkirjan laatimisen varmistaminen on kokouksen puheenjohtajan tehtävä. </blockquote>
Hän voi pitää pöytäkirjaa itse tai antaa laatimisen kenen tahansa kokouksessa läsnäolevan tehtäväksi. Jos kokouksella on sihteeri, pöytäkirjan laatiminen on tyypillisesti osa hänen tehtäviään. On tosin mahdollista, että sihteerin tehtävä sisältää vain muuta kokouksen avustamista – kokousmenettelyssä on laaja tahdonvaltaisuus, kunhan mahdollisimman hyvin selvitetään hallituksen kanta käsiteltäviin asioihin ja mahdollistetaan hallituksen tehokas toiminta myös muutoin, tiedonjakamisen ja keskustelujen kautta. 
Sihteerin ei tarvitse olla hallituksen jäsen, vaan esimerkiksi kokonaan yhteisön ulkopuolinen juristi. Ulkopuolisen sihteerin käytön puolesta puhuu se, että tällöin hallituksen jäsenet voivat keskittyä kokouksessa päätösten tekemiseen (ja esimerkiksi toimitusjohtaja päätösasioiden esittelyyn hallitukselle), ja lisäksi ulkopuolisen kirjoittamana päätösten ymmärrettävyys asiaan perehtymättömälle tulee helpommin taatuksi. Tällöin hallitus voi myös käsitellä luottamuksellisia asioita siten, etteivät ne tule kenenkään yhteisön palveluksessa olevan henkilön tietoon. 
Toimiipa hallituksen sihteerinä joku hallituksen jäsenistä tai ulkopuolinen taho, kannattaa sihteerin pysyä samana kokouksesta toiseen. Tällöin eri kokousten pöytäkirjat noudattavat varmemmin samaa muotoa, ja saman tyyppiset asiat kirjataan samaan tapaan. 
<h2>2. Ketkä olivat paikalla? Entä oliko joku jäsenistä esteellinen jonkun asiakohdan osalta?</h2>
Pöytäkirjaan tulee kirjata paikalla olleet hallituksen jäsenet. Jos joku hallituksen jäsenistä saapuu myöhässä tai poistuu kesken kokouksen, tulisi pöytäkirjaan kirjata, missä kohtaa kokousta tämä tapahtui. Jos hallitus on käyttänyt päätöksenteossa avukseen asiantuntijaa, myös tämä tulisi kirjata pöytäkirjaan. 
Esteellinen hallituksen jäsen ei saa osallistua hallituksessa sen asiakohdan käsittelyyn, jonka osalta hän on esteellinen, vaan hänen tulisi poistua kokoustilasta asiakohdan käsittelyn ajaksi. Esteellisen jäsenen poistuminen (ja myöhempi palaaminen) tulisi kirjata pöytäkirjaan, jotta asiasta ei tule epäselvyyksiä jälkikäteen.  
Jos hallitus taas tekee päätöksen kokousta pitämättä, tulisi tämän päätöstavan käytön ilmetä pöytäkirjasta. 
<h2>3. Päätökset ja tehtävät esiin!</h2>
Pöytäkirjasta tulee ilmetä selkeästi se, mikä hallituksen lopullinen päätös asiassa oli – mikäli asiassa tehtiin päätös. Toisaalta, jos päätöstä ei vielä tehty, vaan esimerkiksi siirrettiin käsiteltäväksi seuraavaan kokoukseen, tulee senkin ilmetä pöytäkirjasta. Päätökset tulisi kirjoittaa itse pöytäkirjaan, ei sen liitteisiin; toki liitteeseen voidaan päätöksessä viitata. 
Selkeyttääkseen pöytäkirjaa päätöskohdat voi merkitä omalla merkinnällään, tai esimerkiksi lihavoida päätöslauselman. Päätöksistä voi kerätä myös tiivistelmän pöytäkirjan alkuun, jolloin tietyn päätöksen löytäminen jälkikäteen pöytäkirjoista helpottuu.  
<blockquote>Pöytäkirjaan on hyvä liittää myös listaus hallituksen päättämistä täytäntöönpanoa vaativista asioista. </blockquote>
Tehtävälistaa ylläpitämällä hallitus voi varmistaa sen, että asiat etenevät suunnitellusti, eikä mikään tehtävä jää hoitamatta. Tehtävälistaa päivitetään kussakin hallituksen kokouksessa, ja tehtävät poistetaan listalta vain hallituksen päätöksellä. Näin kannattaa menetellä myös sellaisten tehtävien osalta, jotka todetaan myöhemmin syystä tai toisesta epätarkoituksenmukaisiksi toteuttaa. 
<h2>4. Mihin päätös perustuu?</h2>
Pöytäkirjan voi laatia siten, että siihen kirjataan vain lopulliset tehdyt päätökset. Suositeltavampaa kuitenkin on, että päätöksiin kirjataan selkeästi sen perustelut ja taustat. Tämä on olennaista erityisesti hallituksen jäsenten vastuun kannalta.  Pöytäkirjoille annetaan paljon näyttöarvoa arvioitaessa sitä, ovatko hallituksen jäsenet toimineet huolellisesti. Pöytäkirjat tulisikin laatia siten, että ne antavat oikean ja riittävän kuvan hallituksen päätöksenteosta kaikissa tilanteissa. 
Kaikkea hallituksessa käytyä keskustelua ei ole tarpeen kirjata pöytäkirjoihin – eikä se ole suositeltavaakaan, jos keskustelu laajenee aiheen ympäriltä, tai sisältää spekulaatioita – mutta esimerkiksi kaikki käsitellyt vaihtoehdot on hyvä kirjata lopullisen päätöksen lisäksi. 
Päätöksenteon perustelun laajuus riippuu myös siitä, minkälainen päätös on kyseessä. 
<blockquote>Mitä poikkeuksellisempi, riskialttiimpi tai taloudellisesti merkittävämpi päätös on kyseessä, sitä tarkemmin päätöksen perustelut kannattaa kirjata. </blockquote>
Sama koskee tilanteita, joissa yhtiö (/säätiö/yhdistys) on taloudellisissa vaikeuksissa tai muussa kriisitilanteessa – pöytäkirjasta tulisi käydä ilmi, että hallitus on selvittänyt ja harkinnut eri vaihtoehtoja riittävän huolellisesti haastavassa tilanteessa. 
Jos hallitukselle tulee eteen tilanne, jossa sen täytyy toimia kiireellisesti ja tästä syystä hallitus joutuu tekemään asioita normaalia huolellisuutta vähemmällä taustoittamisella ja selvittämisellä, kannattaa myös kiireen taustat selvittää pöytäkirjaan riittävän yksilöidysti. Hallituksen huolellisuutta on jälkikäteen helpompi arvioida, kun syy taustaselvitysten puuttumiselle käy pöytäkirjasta ilmi.  
<h2>5. Numerointi, allekirjoitukset ja liitteet</h2>
Hallituksen pöytäkirjat kannattaa laatia ja hyväksyä mahdollisimman pian kokouksen jälkeen. Pöytäkirjat tulee numeroida juoksevasti eli siten, että jälkikäteen voidaan luotettavalla tavalla todeta pöytäkirjojen järjestys ja kokousten lukumäärä. Useimmiten pöytäkirjoissa käytetään tilikausittaista juoksevaa numerointia. 
Kun pöytäkirja on saatu laadittua, tulee se tarkastaa ja allekirjoittaa. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja, ja yleensä lisäksi toinen hallituksen jäsen. Jos hallitukseen kuuluu vain muutamia jäseniä, on suositeltavaa ottaa pöytäkirjaan kaikkien jäsenten allekirjoitukset, jolloin pöytäkirjan sisällön suhteen ei jää jälkikäteen epäselvyyksiä. 
Pöytäkirjan liitteeksi tulisi ottaa ainakin merkittävien päätösten osalta kaikki niiden kannalta relevantit materiaalit, joita hallitus on käyttänyt päätöksentekonsa tukena. Liitteiden tarkoituksena on antaa tukea sille, että hallitus on toiminut asiassa huolella, käynyt läpi keskeiset vaihtoehdot ja tehnyt harkitun päätöksen. 
<h2>+ 1 Pöytäkirjojen säilyttäminen luotettavalla tavalla</h2>
Hallituksen pöytäkirjat tulee säilyttää luotettavalla tavalla. Perinteinen tapa on ollut allekirjoittaa printattu paperinen versio pöytäkirjasta, ja säilyttää sitä yhteisön hallintomapissa. Kun asiakirjoja säilytetään kuitenkin enenevässä määrin sähköisessä muodossa, riskinä on, että pöytäkirjat on tallennettu vain hallituksen sihteerin omalle koneelle, tai pahimmillaan vain sähköpostin liitetiedostoihin, jolloin niihin pääsy on hyvin rajattua. Samoin tulee pitää huolta siitä, että pöytäkirjan liitteet tulevat tallennetuksi samaan yhteyteen. 
Suositeltavampaa onkin säilyttää asiakirjat asiakirjojenhallintajärjestelmässä, johon voidaan antaa käyttöoikeudet relevanteille henkilöille, ja jossa asiakirjat pysyvät järjestyksessä ja tallessa siten, että niihin voidaan tarvittaessa palata vuosien päästä;  silloinkin, jos hallituksen jäsenet ja sihteeri olisivat vaihtuneet.  
PwC tarjoaa pilvipohjaista <a href="https://www.pwc.fi/fi/yrityksesi/myfiles.html">MyFiles-palvelua</a>, joka täyttää hallituksen pöytäkirjojen säilyttämiseen liittyvät tarpeet, muiden ominaisuuksiensa ohella. MyFiles kattaa sopimusten ja muiden tärkeiden asiakirjojen hallinnan, hallitusten ja johdon kokousportaalin, ilmaisen sähköisen allekirjoituksen sekä virtuaalisen datahuonepalvelun. Palvelu on suunnattu erityisesti PwC:n pienille ja keskisuurille yritysasiakkaille sekä yhdistyksille ja säätiöille. 
&nbsp;

5 + 1 vinkkiä hallituksen pöytäkirjan laatijalle

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

Yrityskaupat ja listautumiset laskivat merkittävästi Suomessa – valoa näkyvissä jo keväällä

PRH:n säätiövalvonta kiinnittää erityistä huomiota konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuuden noudattamiseen vuonna 2024

Mikä on “yleishyödyllisen yhteisön hyväksi ja toimeksiannosta tehty matka”?

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Sanna-Maria Lanki

Palvelumme

Muut lukivat myös

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?