PWC Uutishuone

Ajattele globaalisti, toimi globaalisti

Kevään vaaleista tuskin tulee verovaalit. Eikä pitäisikään tulla. Viihdyttävyydestään huolimatta veropopulismi ei ainakaan paranna sitä lohdutonta tosiasiaa, että Suomen kokonaisveroasteen kasvunopeus vaarantaa suomalaisten yritysten kilpailukyvyn vaikka yhteisöverokantaa alennettiinkin. Suomi ohitti kokonaisveroasteessaan Ruotsin viime vuonna lähes samoihin aikoihin kun Maailmanpankki ilmoitti Kiinan ohittaneen USA:n maailman suurimpana taloutena. Näitä signaaleja pitäisi lukea herkillä sensoreilla.

Kun Verohallinto arvioi äskettäin verokertymän Suomessa kasvavan vain vähän, se ei yllättänyt ketään. Verokertymä ei kasva verotusta kiristämättä, jos talous ei kasva. Eivät kasva edes verotulot kulutusveroista. Jos ei ole tuloa, ei ole kulutusta. Yhtälössä, jossa verokertymä pitäisi säilyttää verotusta kiristämättä, pitäisi tuotanto saada vauhtiin. Se ei tapahdu pelkästään verotuksella, mutta järkevällä verolainsäädännöllä ja sen järkevällä tulkinnalla suomalainen yritys voi toimia globaalissa kilpailussa Suomesta käsin.

Reaktiot ovat kuitenkin olleet jotain muuta. Syytä verokertymän pienenemiseen on haettu muualta kuin peilistä. Kansainvälinen verosuunnittelu on nostettu edelleen syylistan kärkeen. Se perustuu toiveajatteluun, että jossain olisi sittenkin valtavasti liiketoimintaa, joka jää virallisen tilastoinnin ulkopuolelle ja meillä jää miljardit saamatta. Suomi on pieni markkina-alue ja maailmantalouden kasvualueet ovat kaukana. Kansainvälistyvät yhtiöt voivat pelastaa Suomen tuomalla varallisuutta kansantalouteemme ulkopuolelta. Kansainvälisen yhtiön on ajateltava ja toimittava kansainvälisesti. Myynti, tuotanto, logistiikka, markkinointi ja hallinnointi on tehtävä kansainvälisesti. Niin myös verosuunnittelu.

Suomesta voisi tehdä houkuttelevan luomalla meille pitkäaikaista varmuutta tuottavan verotuksen, joka loisi yrityksille vakaan pohjan rakentaa liiketoimintansa Suomeen. Verotuksen kehittäminen rakennettaisiin kansainvälisesti osallistuen EU:n, OECD:n ja YK:n yhteistyöhön oikeudenmukaisen valtioiden välisen tulonjaon varmistamiseksi.

Globalisaatio on ollut Suomelle onneksi. Hintana yhteisille markkinoille on se, että yritykset voivat hyvinkin vapaasti valita, mihin sijoittautuvat. Olisi aika uskoa, että kansainvälinen yhtiö sijoittautuu sinne, missä se voi kannattavasti harjoittaa liiketoimintaa. Huippukorkealla veroasteellamme meillä olisi kaikki edellytykset luoda vakaa ja turvallinen ympäristö, mukaan lukien veroympäristö, kansainvälistyville yrityksille.

Aloitan tässä juttusarjan parilla vinkillä: kansainvälinen verosuunnittelu on kansainväliselle yhtiölle yhtä tärkeää kuin kansainvälinen markkinointisuunnitelma. Muuten joutuu maksamaan koko tuloksen moneen valtioon eikä tulos edes riitä maksamiseen.

Toinen vinkki on, että arvonlisäverotuksessamme verokannan nostaminen rasittaa liiketoimintaa. Rahoitus- ja vakuutussektori, terveydenhuolto, hoivapalveluyritykset, asuntojen omistajat ja koulutusyritykset ovat suurimmat veronmaksajat. Niiden investointien sisältämä arvonlisävero on kulu, joka siirtyy tai on siirtymättä hintoihin. Ja kulujen perusteella yritykset tekevät sijoittautumispäätöksiä. Esimerkkinä arvonlisävero-osiossa juttu Konserniverokeskuksen hämmennyskirjeestä: 20-vuotisen arvonlisäverotuksen historian jälkeen, kenenkään pyytämättä, odottamatta, tupsahtaa kirje jossa kerrotaan lainsäädännön muuttumatta arvonlisäveron muodostuvan verovelvolliselle kuluksi.

Toista se oli vuonna 1988 kun kaikkiin Suomen postiluukkuihin Posti jakeli A4-arkin, jossa luki: ”Verotus kevenee”. Toinen tarina on, kevenikö verotus.