PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Palautuminen on tärkeää työntekijöiden tuottavuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Palautunut työntekijä jaksaa innostua uusista asioista, on motivoitunut ja suoriutuu työtehtävistään tehokkaasti. Näin ollen palautumisella on olennainen rooli yritysten menestymisessä.   Tiedämme, että moderni työelämä vaatii kognitiivista hyvinvointia loogisen päättelyn, asioiden erottelemisen toisistaan, tiedon yhdistelyn, riskien arvioimisen, innovatiivisuuden sekä uuden kehittämisen ja keksimisen sujumiseksi. Tästäkin syystä palautuminen on...

Miksi palautumiseen kannattaa kiinnittää huomiota?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

<ul>
<li style="list-style-type: none;">
<ul>
<li>”voi olla kyse veron välttämisestä”</li>
<li>”verosuunnittelujärjestely, joissa voi olla veron kiertämisen tai välttämisen elementtejä”</li>
</ul>
</li>
</ul>
Yleisiä ja helposti kannatettavia ajatuksia kaikki. Ongelmat alkavatkin aina yksityiskohdista. Aggressiivinen verosuunnittelu on asia, joka on helppo todeta ns. pahaksi jutuksi, mutta vaikea määrittää juridisesti. DAC6:ssa tätä ongelmaa taklataan siten, että säädetään tietyt tunnusmerkit ja jos nämä tunnusmerkit täyttyvät, järjestely on raportoitava.
Yksi tällaisista järjestelyistä on ns. tappiollisen yhtiön hankkiminen, sen toiminnan lopettaminen ja tappiollisen yhtiön tappioiden käyttäminen omassa toiminnassa. Suomessa on erityisesti todettu, että järjestys voi toki olla sellainenkin, että ensin toiminta lopetetaan ja sitten vasta tappioyhtiö myydään.
No miten tämä kaikki liittyy KHO:en antamiin ratkaisuihin tappioiden siirtymisestä rajat ylittävän sulautumisen tilanteessa? Kertaan ensin mistä tapauksissa on kyse.
KHO antoi kerralla viisi ratkaisua, joissa kaikissa se eväsi tappioiden siirtymisen rajat ylittävän sulautumisen tilanteessa. Näissä jokaisessa alla oli hallinto-oikeuden ratkaisu, jossa hallinto-oikeus oli hyväksynyt tappion siirtymisen. Tapauksien oikeudellinen tausta ja yleinen konsensus asiassa menee kutakuinkin näin:
<ul>
<li>Suomen lainsäädäntö, jonka mukaan kotimaisessa sulautumisessa tytäryhtiön tappiot siirtyvät emoyhtiölle, mutta rajat ylittävässä ei, on EU:n turvaaman sijoittautumisvapauden rajoitus</li>
<li>Tämä rajoitus on kuitenkin oikeutettu erinäisistä syistä</li>
<li>Oikeutus ei kuitenkaan ole voimassa silloin, kun tytäryhtiön tappiot ovat ns. lopullisia tappioita.</li>
</ul>
Sama asia toisin sanottuna: Ulkomaisen tytäryhtiön ns. lopullisten tappioiden tulee siirtyä emoyhtiölle myös rajat ylittävässä sulautumisessa. KHO:n ratkaisuissa oli kyse siitä, oliko verovelvollinen osoittanut tappioiden lopullisuuden. KHO katsoi, että ei ole osoitettu. Hallinto-oikeudessa viisi kertaa viidestä lopullisuus oli osoitettu.
KHO:n ratkaisut ilmeisesti perustuvat kahteen teemaan (sana ”ilmeisesti” tässä yhteydessä siksi, että kirjoittaja on tähän mennessä lukenut vain kaksi annetuista viidestä ratkaisusta, joten seuraavat kommentit perustuvat itse asiassa vain kahteen luettuun ratkaisuun). 
Ensinnäkin KHO on sitä mieltä, että pienien tulojen olemassaolon mahdollisuuskin tytäryhtiön sijaintivaltiossa estää sen, että tappiota voitaisiin pitää lopullisena. Tämän kriteerin oikeellisuus, saati käytännön järkevyys on erillisen keskustelun paikka, mutta ei mennä siihen nyt. 
Toisekseen KHO nostaa esille sen, että verovelvollinen ei ole osoittanut sitä, että ei ole mahdollisuutta siihen, että tappiollinen yhtiö myytäisiin kolmannelle ja tämä kolmas taho käyttäisi tappiot huomioon omassa verotuksessaan. Unohdetaan tässäkin yhteydessä vähäksi aikaa se, onko tämän kriteerin tarkastelu KHO:n tapauksissa itse asiassa mennyt edes oikein EU:n oikeuskäytännön valossa ja keskitytään siihen, mitä verovelvollisen olisi pitänyt osoittaa. Verovelvollisen olisi pitänyt tutkia ja KHO:lle osoittaa, että ei ole mahdollisuutta siihen, että se myy toimintansa lopettaneen tyhjän tytäryhtiön (jonka ainoa arvo on sen tappioissa) jollekin kolmannelle taholle ja tämä kolmas taho käyttäisi nämä tappiot. 
Vieläkö joku muistaa tämän kirjoituksen alun? Sen missä puhuttiin siitä DAC6:sta? Siitä, että tappiollisen yhtiön myyntiä jollekin toiselle siten, että se toinen käyttäisi ne tappiot, pidetään sen verran epäilyttävänä toimintana, että siitä pitää verottajalle omatoimisesti raportoida DAC6:n nojalla, koska siinä voi olla kyse ”verosuunnittelujärjestelystä, jossa voi olla veron kiertämisen tai välttämisen elementtejä”?
Kaikki ei tietenkään oikeasti ole ihan näin mustavalkoista ja näistä ratkaisuista tullaan keskustelemaan ja kinastelemaan vielä pitkään. Näin ensireaktiona kuitenkin tuntuu hieman oudolta, että osoittaakseen tappioiden lopullisuuden, verovelvollisen tulee tutkia aggressiivisen verosuunnittelun (järjestelyn, jossa on veronkierron piirteitä) mahdollisuus ja jos tällainen mahdollisuus on olemassa, KHO ilmeisesti myös olettaa, että ko. järjestely toteutetaan. Samaan aikaan ja näin tehdessään verovelvollisen täytyy ilmeisesti myös samalla raportoida tästä verottajalle DAC6:n perusteella. Minä ainakin olen ymmärtänyt niin, että DAC6:llä pyritään nimenomaan ennalta ehkäisemään tietynlaisia järjestelyitä, esim. hieman keinotekoisella tavalla toteutettuja tappiollisten yhtiöiden myyntejä.
On ”kivaa” olla veroasiantuntija, meillä riittää puhuttavaa samasta asiasta pitkäksi aikaa ja aina erilaisilla painotuksilla ja näkökulmilla. Toki siitä verovelvollisesta, joka nyt vuonna 2020 sai KHO:lta negatiivisen ratkaisun asiaansa, joka oli ollut esillä KHO:ssa myös vuonna 2013 (asiassa, josta oli Keskusverolautakunnan ratkaisu vuodelta 2009 ja joka kävi myös EU:n tuomioistuimessa kääntymässä), ei tietenkään taida tuntua samalta.

Ajatuksia rajat ylittäviä sulautumisia ja tappioiden siirtymistä koskevista KHO:n ratkaisuista

Aiheeseen liittyvät sisällöt

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Tuoretta oikeuskäytäntöä käyttöomaisuusosakkeiden verovapaasta luovutuksesta

KVL: Mitä osia aurinkovoimapuistosta voidaan pitää tuloverotuksessa kiinteänä omaisuutena?

KVL: Sijoitusyhtiö ulkomailla – Voiko se olla väliyhteisö?

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Jarno Laaksonen

Muut lukivat myös

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta