PWC Uutishuone

Blogi: Automatisointi avuksi ESG- ja yritysvastuuraportointiin

Yritysvastuu- ja ESG-raportointi on organisaatiolle harjoitus, joka joudutaan tekemään pakon alla kerran vuodessa – kuulostaako tutulta teilläkin? Isoja tavoitteita on jälleen asetettu, mutta raportoinnin näkökulmasta todellisuus on hyvin erilainen. Hajallaan olevan ja pirstaleisen tiedon kerääminen tekee raportoinnista työlästä vääntöä. Vuoden välein tehtävää raportointia varten ei ole valmiita sujuvia prosesseja, ja raportointi on usein yksittäisten ihmisten harteilla. Tieto kerätään manuaalisesti ja kerääminen työllistää ison joukon ihmisiä.

Arto Nikkarinen

Manuaalisuus tarkoittaa usein käytännössä sitä, että tieto ei ole haluttavassa muodossa. Lisäksi inhimillisten virheiden riski on olemassa ja raportin tiedot voivat olla virheellisiä.

Sen sijaan talousdatan osalta tilanne on toinen. Talouden raportointia varten prosessit ja mallit ovat valmiina ja hiottuja, mutta toisaalta niin on myös tahti: raportointi toistuu neljännesvuosittain.

Miksei yritysvastuutietojen raportoinnista voi tehdä yhtä sujuvaa prosessia ja datan keruuta automatisoida? Tiedämme jo, kuinka merkittäviä asioita ovat esimerkiksi hiilidioksidipäästöt ja hiilijalanjälki organisaatioille – ja että ne kiinnostavat tätä nykyä myös suuria rahoittajia ja yritysasiakkaita.

Yritysvastuun raportoinnin merkitys kasvaa nopeasti ja myös sen vaatimukset tiukkenevat. Tästä huolimatta raportointi on lapsenkengissä ja kuitataan vuosiraportoinnin yhteydessä minimivaatimukset kattavalla liitteellä.

Hiilijalanjälki helpommin selville

Mainitsin jo aiemmassa blogissani, kuinka noin 80 prosenttia suurista suomalaisista yrityksistä käyttää SAP ERP -toiminnanohjausjärjestelmää. Samanaikaisesti merkittävä osa suurista yrityksistä on myös sitoutunut kunnianhimoisiin Science Based Targets initiativen päästövähennystavoitteiisiin, jotka kattavat koko yhtiön arvoketjun toimittajista asiakkaisiin.

Lisää huomattavia lukuja: 75 prosenttia maailmanlaajuisista transaktioista on SAPin järjestelmissä. Toisin sanoen järjestelmissä näkyvät hyvin kokonaisvaltaisesti tuotannon eri vaiheet hankinnoista rahteihin ja yleisemminkin logistiikkaan.

Toiminnanohjausjärjestelmä on kattavasti monipuolisten tietolähteiden äärellä. Näiden datalähteiden ansiosta on mahdollista päästä analysoimaan esimerkiksi sitä, kuinka hiilijalanjäljen pienentämisessä onnistutaan ja miten siitä raportoidaan ilman laajoja manuaalisia vaiheita

Datalähteet auttavat myös tunnistamaan, mistä suurin osa päästöistä tulee ja mihin kannattaa kohdistaa pyrkimykset pienentää päästöjä.

Datan avulla voidaan selvittää myös esimerkiksi sitä, mikä on hiilijalanjälki tuoteryhmittäin tai mikäli tehtaita on useita eri puolilla maailmaa, missä niistä syntyy kaikkein vähiten hiilidioksidipäästöjä.

Kun toiminnanohjausjärjestelmän automatisointi tulee apuun, päästään raportoimaan kestävän kehityksen faktoista neljännesvuosittain talouslukujen rinnalla. Ja ilman isoa joukkoa työllistävää manuaalista työtä!

Tähän ollaan heräämässä: SAPin oman kansainvälisen selvityksen mukaan lähes puolet toimitusjohtajista on implementoimassa kestävyyden raportointia nykyistä kiinteämmäksi raportoinnin osaksi.

Selvitä lähtötila raportoinnin pohjaksi

Säännöllistä ja automatisoitua yritysvastuuraportointia varten on syytä aluksi selvittää, mikä on lähtötila. Jos nykytilaa ei kuvaa, ei jatkokehitystä ja tiekarttaakaan pääse järjestelmällisesti suunnittelemaan.

Nykytilan tuntemus auttaa myös esimerkiksi päättämään, halutaanko yritysvastuuraportointia jatkaa minimitavoitteilla regulaation mukaisesti vai tehdä kestävästä liiketoiminnasta strateginen kilpailuetu.

Nykytilaa varten selvitetään, mitä kaikkia datalähteitä organisaatiolla on ESG- ja yritysvastuuraportointiinsa. Samalla nähdään nykyisen raportoinnin vahvuudet ja heikkoudet sekä esimerkiksi se, millaisia rajapintoja eri it-hankkeissa on valmiina. 

Mukaan hankesuunnitteluun

Automatisointi helpottuu, kun kestävyydestä raportointi otetaan huomioon jo ERP-hankkeita suunniteltaessa. Silloin se saadaan helpommin integroitua myös ydinliiketoimintaan ja sen prosesseihin.

SAP on lanseerannut ilmastoraportointia vauhdittamaan oman tuoteportfolion nimeltä SAP Cloud for Sustainable Enterprises. SAP tarjoaa välineitä, joilla kestävä kehitys saadaan mukaan järjestelmäasetuksiin ja automatisointiin.

Kestävän kehityksen raportointi voidaan toki huomioida järjestelmissä myöhemminkin, mutta sujuvinta on, kun sen saa mukaan ERP-hankkeen yhteydessä. On tärkeää, että eri järjestelmien välille saadaan sujuva tiedonsiirto.

Aina tulee uusia it-hankkeita, kestävyysvaatimuksia ja muutoksia säännöksiin. Kestävän kehityksen vaatimukset kannattaa ottaa niissä huomioon järjestelmällisesti sen jälkeen, kun nykytila on kuvattu ja jatkosuunnitelmat tehty.

Syvempää tietoa

Kestävyysraportoinnissa tulee yhä tärkeämmäksi kertoa, mitä raportin ilmoittamien lukujen taustalta löytyy. Kun kestävä kehitys on kiinteästi mukana organisaation raportoinnissa, päästään tarpeen vaatiessa kertomaan asioista yksityiskohtaisesti. 

Ulkoisessa raportoinnissa kuluttajille ja rahoittajille voidaan esimerkiksi kertoa, kuinka ilmastoystävällisesti hankinnat kehittyvät minkäkin markkinan osalta tai millainen hiilijalanjälki on vaikkapa logistiikassa. Tästä voi tulla selkeä kilpailijoista erottava tekijä ja uusi brändäyksen väline.

Haluan kuitenkin korostaa, että lukuja päästään hyödyntämään ulkoisen raportoinnin lisäksi myös yrityksen päätöksenteossa ja prosessikehityksessä. Ja kaiken tarvittavan datan saa automaation ja analytiikan avulla tarkasti ja nopeasti. 

Jo nykyisellään avoin tieto yrityksen ponnisteluista kohti kestävää kehitystä on iso kilpailuetu, mutta jo lähitulevaisuudessa se on nykyistäkin suurempi.

Edelläkävijöillä on omalle toiminnalleen virallisia vaatimuksia tiukemmat kriteerit. Ne myös raportoivat tuloksistaan.

Lopuksi mainittakoon, että PwC voitti SAPin Pinnacle Awards palkinnon 2022 – SAP Business Technology Platform -kategoriassa Climate Excellencen osalta.  

Arto Nikkarinen