Ekosysteemien uusi suunta

3.7.2018  |  Blogi, Digitalisaatio

Vuosituhannen vaihteen internet-huumassa uskottiin monissa liiketoimintasuunnitelmissa verkostovaikutusten voimaan: markkinoille piti päästä ensimmäisenä, jotta yritys pystyi keräämään omalle innovaatiolleen ja teknologiselle alustalleen tai markkinapaikalle voittavan ekosysteemin. Jokainen uusi toimija alustalla kasvattaa alustan arvoa synnyttäen parhaimmassa tapauksessa eksponentiaalisen verkostomaisen kasvun.

Vision toteuttivat kymmenkunta vuotta myöhemmin digiajan vakioesimerkit kuten Amazon, Facebook, Uber ja Airbnb. Nämä yritykset kasvoivat ennennäkemättömän nopeasti miljardiluokan yrityksiksi keräten jopa miljardeja asiakkaita omille digitaalisille alustoilleen. Alustatalouden voittajatarinoista syntyi monen muunkin yrityksen ekosysteemivisio: rakennetaan teknologinen alusta, varmistetaan itselle datan omistajuus ja tehdään ekosysteemistä voittava houkuttelemalla sinne kiihtyvällä tahdilla asiakkaita sekä muita toimijoita.

Innovaatioita yhteistuotoksina

Yleisenä strategiana ekosysteemin omistamisessa on kuitenkin keskeinen ongelma: kaikki eivät voi olla ruokaketjun huipulla ja omistaa ekosysteemiä. Ongelma korostuu etenkin poikkileikkaavilla aloilla kuten älykkäissä asumisen, kaupunkien, liikkumisen, logistiikan, teollisuuden tai energianhallinnan ratkaisuissa.

Näissä asiakkaille tuotettavat ratkaisut syntyvät entistä useammin monimutkaisissa ekosysteemeissä erilaisten toimijoiden yhteistoiminnan tuloksena.

Esimerkiksi verkkokaupan kotiinkuljetusratkaisut saatetaan jatkossa toteuttaa vähittäiskaupan, logistiikkayrityksen, operaattorin, vakuutusyhtiön ja turvayhtiön kokonaisratkaisuna. Kokonaisratkaisua voidaan havainnollistaa esimerkillä: Antti tilaa tuotteen verkkokaupasta, Uber-mallilla toimiva kuljetusyritys tuo paketin tunnin sisällä kotiovelle, kuljettajalla on Antin kotioven älylukon kertakäyttöinen koodi, hän astuu sisälle ja jättää paketin eteiseen. Turvakameraan ja Antin kännykkään tulee tallenne tapahtumasta. Operaattori on integroinut erilaiset palvelut yhteen ja vakuutusyhtiö on turvannut mahdolliset riskit prosessissa. Vastaavan futuristisen vision on jo toteuttanut Amazon yhdessä kumppaniensa kanssa Yhdysvalloissa.

Eri toimijoiden yhteistoiminta ekosysteemeissä korostuu esineiden internetin yleistymisen ja esimerkiksi parantuneiden 5G-tietoliikenneyhteyksien myötä. Dataa syntyy kiihtyvällä tahdilla eri laitteista ja ympäröivästä infrastruktuurista. Tulevaisuuden itseajavien ja yhteiskäyttöisten autojen esimerkiksi tulee pystyä kommunikoimaan ympäröivän infrastruktuurin, muiden kulkuneuvojen, sähköautojen latausasemien, parkkihallien ja erilaisten palveluntarjoajien kanssa.

Menestyminen tulevaisuuden ekosysteemeissä edellyttää muutosta

Datan yksinoikeudesta yhteiskäyttöön

Eräs suurimmista ajattelutavan muutoksista liittyy datan hallintaan. Datasta on puhuttu uutena öljynä ja monien yritysten strategia nojaa datan keräämiseen, omistamiseen ja analytiikkaan. Tulevaisuuden ekosysteemeissä datan täydestä omistajuudesta on kuitenkin pystyttävä ainakin osittain luopumaan, koska vain datan jakamisella mahdollistetaan saumaton digitaalinen asiakaskokemus eri toimijoiden välillä. Tämä edellyttää kypsiä toimintatapoja datan ja yksityisyyden hallintaan sekä datan jakamista tukevia, luotettavia teknologiaratkaisuja.

Hajautetut teknologia-alustat keskitettyjen rinnalle

Useiden toimijoiden ekosysteemissä hajautetut lohkoketjupohjaiset teknologia-alustat muodostuvat yhä useammin varteenotettaviksi vaihtoehdoiksi keskitetyille alustoille. Näillä voidaan taata luottamus ja kontrolli dataan eri osapuolien välille. Osa jopa povaa, että ”uusi internet” rakentuu hajautettujen alustojen ympärille. Ilmiö on saanut nimen Web 3.0. Petri Salo kirjoitti myös hiljattain lohkoketjujen mahdollisuuksista. Hajautetut alustat eivät ole kuitenkaan oikea ratkaisu kaikkiin ongelmiin ja teknologia on vielä kypsymisasteella, joten tulemme todennäköisesti näkemään rinnakkaiseloa eri alustatyyppien välillä vielä pitkään.

Kohti yhteistä asiakaslähtöistä kehittämistä

Ekosysteemiratkaisujen kehittämisessä on siirryttävä pois yritysten omista tuotekehityskammioista ja lähdettävä yhteistyöhön muiden yritysten ja startupien kanssa jo varhaisessa vaiheessa. Kehitystä on pystyttävä tekemään useiden yritysten kanssa, ketterillä malleilla ja ennen kaikkea asiakaslähtöisesti. Useimmissa yrityksissä tämä edellyttää merkittävää tuotekehitys- ja innovaatiomallien sopeuttamista.

Joissain tapauksissa haasteet ovat niin merkittäviä, että kannattaa jopa harkita yhteisyrityksen perustamista.

Hyvänä esimerkkinä tästä on maailmanlaajuista sähköautojen latausverkostoa tarjoava yritys Ionity, jonka ovat perustaneet autojätit Volkswagen, IBM, Daimler ja Ford.

Ekosysteemien haasteet ovat merkittäviä ja useimmilla yrityksillä on riittävästi tekemistä oman kehittämisen osalta. Paradigmamuutoksessa keskeistä on kuitenkin lähteä liikkeelle heti, vaikka pienin askelin, jotta näkemys ekosysteemivisiosta kirkastuu ja oppimisprosessi lähtee käyntiin.

Antti Niku

Liikkeenjohdon konsultointi

+358 (0)20 787 7512

  

Leave a Reply

(* merkityt kentät ovat pakollisia. Sähköpostiosoitetta ei julkaista kommentin yhteydessä.)