PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Palautuminen on tärkeää työntekijöiden tuottavuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Palautunut työntekijä jaksaa innostua uusista asioista, on motivoitunut ja suoriutuu työtehtävistään tehokkaasti. Näin ollen palautumisella on olennainen rooli yritysten menestymisessä.   Tiedämme, että moderni työelämä vaatii kognitiivista hyvinvointia loogisen päättelyn, asioiden erottelemisen toisistaan, tiedon yhdistelyn, riskien arvioimisen, innovatiivisuuden sekä uuden kehittämisen ja keksimisen sujumiseksi. Tästäkin syystä palautuminen on...

Miksi palautumiseen kannattaa kiinnittää huomiota?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje


<p>Kansainvälisessä veropoliittisessa keskustelussa on jo jonkin aikaa ja toistuvasti nostettu esille nykyisen tyylisen ns. digitalouden ja kansainvälisen tuloverotuksen sääntelyn peruspilareiden huono yhteensopivuus. Kansainvälisen tuloverotuksen peruspilarit ovat rakentuneet aikana, jolloin digitaloudesta ei vielä ollut käytännössä tietoakaan ja ne perustuvat pitkälti fyysisen läsnäolon ja fyysisesti tarjottavien palveluiden ja tavaroiden identifiointiin. Arvo ja verotusoikeus on sijainnut ikään kuin siellä, missä yritys on sitä omin käsin luonut.</p>
<p>Digitaloudessa tämä on tarkoittanut paljolti sitä, että ne valtiot, joissa asiakkaat sijaitsevat, eivät juurikaan ole päässeet nauttimaan tämän valtion alueelta kertyneiden tulovirtojen verottamisesta. Tahtotila tämän asiantilan muuttamiseksi on kansainvälisesti nousussa, ja nyt EU on ottamassa tässäkin asiassa ensi- ja esimerkkitoimijan roolia. Verotuspaikkaa halutaan siirtää sinne, missä on merkittävää vuorovaikutusta asiakkaan kanssa. Arvon sijaintipaikka verotuksen näkökulmasta on siirtymässä sinne, missä asiakas on tai palvelua käytetään.</p>
<h2>Pitkän aikavälin ehdotus: Digitaalinen läsnäolo laukaisee tuloverotuksen (ns. digitaalinen kiinteä toimipaikka)</h2>
<p>Pitkällä tähtäimellä EU haluaa EU:ta laajempaa yhteistyötä digitaalisen talouden yhteisten verotussääntöjen rakentamiseksi. EU haluaa, että valtioilla olisi mahdollisuus verottaa yritysten tuloja myös tilanteessa, jossa ko. valtion alueella ei olla fyysisesti läsnä, mutta siellä ollaan läsnä digitaalisesti.</p>
<p>EU-komission nyt julkaisema ns. pitkän aikavälin direktiiviehdotus perustuukin tälle ajatukselle; kun yritys on digitaalisesti läsnä jossain valtiossa, sen voittoja voidaan ja pitää verottaa tuossa valtiossa. Nyt annetussa direktiiviehdotuksessa digitaaliseksi läsnäoloksi määritellään</p>
<ol>
<li>tarpeeksi suuret vuositulot ko. valtiossa (7 miljoonaa euroa) tai</li>
<li>tarpeeksi monta palvelun käyttäjää vuositasolla ko. valtiossa (100 000) tai</li>
<li>tarpeeksi monta yritysasiakasta ko. valtiossa (3 000).</li>
</ol>
<p>Jos tällainen digitaalinen läsnäolo johonkin valtioon syntyy, tulee EU-komission ehdotuksen mukaan ko. valtioon myös allokoida osa yrityksen voitosta. Suositeltuna oletusarvona jaolle olisi <em>profit split</em>, mutta muukin perusteltu metodi olisi hyväksyttävissä. Allokointi taasen perustuisi ns. taloudellisesti merkityksellisiin toimiin, jonka käsitteen on tarkoitus olla hyvin laaja kattaen käytännössä minkälaisen tahansa digitaalisen palvelun.</p>
<p>EU:n jäsenvaltioiden alueella tapahtuvan toiminnan kattavan direktiiviehdotuksen lisäksi EU-komissio antoi suosituksen, jossa se kehottaa EU:n jäsenvaltioita lisäämään verosopimuksiinsa ”digitaalisen läsnäolon” uutena esimerkkinä kiinteästä toimipaikasta. Näin EU-komission pitkän aikavälin ehdotus saisi laajemman maantieteellisen levinneisyyden.</p>
<h2>Lyhyen aikavälin ehdotus: Digipalvelujen verottaminen (liikevaihtoon perustuva, välillistä verotusta muistuttava uusi vero)</h2>
<p>Nyt annettuun pakettiin liittyy myös toinen direktiiviehdotus; väliaikaiseksi tarkoitettu, digitaalisen liiketoiminnan verotusmalli. Sillä olisi tarkoitus saada välittömiä verotuloja valtioille toimista, jotka nykyään jäävät pääasiassa verotuksen ulkopuolelle niissä valtioissa, joista tulot kertyvät. Veroa kerättäisiin 3 % tiettyjen digitaalisten palvelujen liikevaihdosta siinä valtiossa, jossa palvelujen käyttäjät ovat.</p>
<p>Tässä yhteydessä mainittujen verotettavien digitaalisten palvelujen joukko on merkittävästi rajatumpi kuin mitä on esitetty pitkän aikavälin direktiiviehdotuksen yhteydessä. Vero koskisi mm. tiettyjä mainostuloja sekä verkkokauppa-alustoista ja käyttäjätiedoista saatuja tuloja. Veron olisi tarkoitus soveltua vain suuriin yrityksiin (maailmanlaajuinen vuotuinen liikevaihto 750 miljoonaa euroa ja EU:n alueelta saatava digitaaliseen liiketoimintaan liittyvä vuotuinen liikevaihto vähintään 50 miljoonaa euroa). Sen pitäisi lisäksi olla hyvitettävissä verovelvollisen asuinvaltiossa (ainakin jos asuinvaltio on EU:n alueella) maksettavaa yhteisön tuloveroa vastaan.</p>
<h2>Vaikutukset Suomeen</h2>
<p>Suomen osalta pitkän aikavälin ehdotus (ns. digitaalinen kiinteä toimipaikka) luonnollisesti muuttaisi verotuksen perusrakennetta merkittävällä tavalla. Ulkomaiset toimijat joutuisivat verovelvollisiksi Suomessa yhä useammassa tilanteessa. Vastaavasti jotain suomalaisia toimijoita verotettaisiin ulkomailla sellaisista voitoista, joita on aikaisemmin verotettu vain Suomessa. Ehdotettuun verotukseen liittyvä hallinnollinen lisätyö tulee tietysti olemaan melko massiivinen, kun verovelvollisuus yrityksen oman asuinvaltion ulkopuolella syntyy yhä useammassa tilanteessa ja nimenomaan kiinteän toimipaikan muodossa.</p>
<p>Lyhyen aikavälin ehdotuksen osalta vaikutukset suomalaisiin yrityksiin ovat oletettavasti pienemmät ainakin siten, että ko. digiveroa maksavia suomalaisia yrityksiä lienee määrällisesti vähemmän, koska veron piirissä olevat palvelut on suppeammin määritelty ja vero koskee vain melko kookkaita yrityksiä. Sen sijaan tiettyjä ulkomaisia toimijoita alettaneen jatkossa verottaa Suomessakin sellaisista tulovirroista, joista ne eivät ole täällä aikaisemmin veroa maksaneet.</p>
<p>Lisätietoa komission ehdotuksesta on luettavissa <a href="http://europa.eu/rapid/press-release_IP-18-2041_en.htm" target="_blank" rel="noopener noreferrer">komission tiedotteesta</a>.</p>


EU:n komissiolta esitys digitaalisen liiketoiminnan verotuksen uudistamiseksi

Aiheeseen liittyvät sisällöt

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

KHO antoi päätöksen virheellisestä muutoksenhakuohjeesta – Verohallinto täsmentää muutoksenhakuohjeitaan

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Jarno Laaksonen

Muut lukivat myös

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta