EUT otti kantaa tosiasiallisen edunsaajan käsitteeseen

12.3.2019  |  Uutiset, Verotus

EUT julkaisi kaksi yhdistettyä ratkaisua, joista saa tulkintaohjeita tosiasiallisen edunsaajan käsitteeseen sekä Euroopan unionin oikeuden väärinkäytön tunnistamiseen.

Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) antoi helmikuussa 2019 kaksi merkittävää yhdistettyä ratkaisua, jotka koskivat emo-tytäryhtiödirektiivin sekä korko-rojaltidirektiivin tulkintaa sekä Euroopan unionin yleisten oikeusperiaatteiden soveltamista. Ensimmäinen yhdistetty ratkaisu (T Denmark and Y Denmark vs. the Danish Ministry of Taxation, C-116/16 ja C-117/16), koskee osinkotulon lähdeverotusta ja toinen yhdistetty ratkaisu (N Luxembourg 1, X Denmark A/S, C Danmark I and Z Denmark ApS vs. Danish Ministry of Taxation, C-115/16, C-118/16, C-119/16 ja C-299/16) korkotulon lähdeverotusta.

Tapauksissa oli kyse tanskalaisista yhtiöistä, joiden emoyhtiöt sijaitsivat toisessa EU-jäsenvaltiossa (Luxemburg, Kypros ja Ruotsi). Nämä emoyhtiöt olivat puolestaan kolmansissa maissa (esimerkiksi Bermuda tai Caymansaaret) sijaitsevien konsernin ylimpien emoyhtiöiden omistuksessa tai yksityisten pääomarahastojen omistuksessa, joiden sijoittajien kotipaikat eivät olleet tiedossa. Tanskalaiset yhtiöt suorittavat korkoja ja osinkoja EU-jäsenvaltioissa sijaitseville emoyhtiöille ja vetosivat kansallisiin säännöksiin, joilla emo-tytäryhtiödirektiivi sekä korko-rojaltidirektiivi oli implementoitu, ja joiden soveltuessa suoritukset olisivat vapautettuja lähdeverosta.

Tanskan veroviranomainen eväsi korkojen ja osinkojen lähdeverovapauden ja lausui ratkaisuissaan, että direktiivien mukaisia vapautuksia lähdeverosta ei tulisi myöntää, sillä suoritusten saajat eivät olleet maksujen tosiasiallisia edunsaajia (eng. beneficial owner).

On hyvä muistaa, että emo-tytäryhtiödirektiivi ei nimenomaisesti edes edellytä suorituksen saajan olevan suorituksen tosiasiallinen edunsaaja, jotta lähdeverovapaus voisi soveltua.

Asia eteni Tanskan korkeimpaan oikeuteen, josta esitettiin ennakkoratkaisupyyntö edelleen EUT:lle.

Korkoja koskeva yhdistetty asia sisälsi mm. kysymyksen tosiasiallisen edunsaajan määritelmästä. EUT:n mukaan tosiasiallisen edunsaajan on katsottava viittaavan siihen toimijaan, joka taloudellisesti hyötyy saadusta korosta, eli voi vapaasti käyttää korkotuloa. Lisäksi EUT:n mukaan OECD:n malliverosopimuksen kommentaaria voidaan käyttää tulkinta-apuna tosiasiallisen edunsaajan käsitteelle.

Lisäksi ennakkoratkaisupyyntö sisälsi kysymyksen siitä, millä keinoilla väitettyihin Euroopan unionin oikeuden väärinkäytöksiin voidaan puuttua. EUT lausui ratkaisussaan, että kansallisilla viranomaisilla on kansallisten säännösten tai sopimusmääräysten puuttuessakin velvollisuus evätä direktiiveissä säädetyt oikeudet silloin, kun kyse on Euroopan unionin oikeuden väärinkäytön tilanteista. EUT:n mukaan esimerkiksi se, että korot saanut yhtiö maksaa ne eteenpäin kokonaisuudessaan tai osittain lyhyen ajan kuluttua niiden saamisesta, voisi indikoida väärinkäytön tilannetta.

Ratkaisuissaan EUT otti kantaa myös näyttötaakkaan liittyviin kysymyksiin. EUT:n mukaan jäsenvaltioiden viranomaisten on kyettävä näyttämään toteen se, että kyseessä oleva järjestely on Euroopan unionin oikeutta loukkaavaa. Viranomaisen ei kuitenkaan tarvitse pystyä osoittamaan suoritusten tosiasiallista edunsaajaa.

Nämä EUT:n ratkaisut tulevat olemaan tärkeitä emo-tytäryhtiödirektiivin sekä korko-rojaltidirektiivin soveltamiskäytännön tulevaisuuden kannalta.

Erityisesti tapauksista voi hakea tulkintalinjaa tosiasiallisen edunsaajan käsitteestä sekä Euroopan unionin oikeuden väärinkäytön tilanteista.

Rami Karimeri

Yritysverotus

+358 (0)20 787 7841

  

Jätä kommentti

(* merkityt kentät ovat pakollisia. Sähköpostiosoitetta ei julkaista kommentin yhteydessä.)