Hallituksen esitys (218/2018 vp) väliyhteisölain muuttamisesta

1.11.2018  |  Uutiset, Verotus

EU ATAD I -direktiivin (2016/1164) väliyhteisösääntelyn implementointia koskeva hallituksen esitys on annettu 1.11.2018 ja uudistunut sääntely tulee voimaan 1.1.2019. Erityisesti määräämisvaltaa ja ns. escape-säännöksiä koskevien muutosten myötä väliyhteisölaki tullee sovellettavaksi yhä useammassa tilanteessa. Ainakin väliyhteisölain soveltumisedellytysten tarkastelutapa muuttuu olennaisesti.

Nykyisen ja uudistetun väliyhteisölain keskeisiä eroavaisuuksia

Sekä tällä hetkellä sovellettavan että uudistuksen myötä sovellettavan väliyhteisölain peruslogiikka on samanlainen: jos ulkomaista yhtiötä verotetaan sen asuinvaltiossa liian vähän, väliyhteisölain mukaan suomalaista osakasta verotetaan Suomessa tuon ulkomaisen yhtiön tuloista, ellei jokin ns. escape-säännös sovellu. Suomalaisella osakkaalla tulee olla ulkomaisessa yhteisössä määräämisvalta.

Määräämisvallan syntymiseen ja ns. escape-säännösten sisältöön tulee kuitenkin uudistetun lain myötä merkittäviä muutoksia.

Edellä mainittujen keskeisten muutosten lisäksi muuttuvista asioista voidaan mainita se, että tulevaisuudessa myös ulkomaisen yhtiön Suomessa oleva sivuliike saattaa joutua Suomessa väliyhteisöverotuksen piiriin. Mainitsemisen arvoista on myös se, että ulkomaisen väliyhteisön maksamasta osingosta perittyä lähdeveroa voidaan tiettyjen edellytysten täyttyessä hyvittää Suomessa väliyhteisötuloa vastaan.

Liian alhaisen verotuksen tason määritykseen sinällään ei ole tulossa muutosta; uudistuksenkin myötä alle 3/5 Suomen verotuksen tasosta saattaa laukaista väliyhteisöverotuksen Suomessa.

Määräämisvalta

Nykyisen väliyhteisölain mukaan määräämisvalta syntyy, jos suomalaisilla on vähintään 50%:n omistus ulkomaisessa yhteisössä. Uudistetun väliyhteisölain mukaan määräämisvalta syntyy, jos suomalaisella joko yksin tai yhdessä etuyhteyspiirinsä kanssa on vähintään 25%:n määräämisvalta. Se missä maassa nämä etuyhteyspiiriin kuuluvat tahot asuvat, ei ole merkitystä.

Näin ollen, jos suomalainen konserniyhtiö omistaa minkä tahansa osuuden jostain toisesta konserniyhtiöstä X, uudistettu määräämisvaltakriteeri voi täyttyä, koska konsernin muiden yhtiöiden omistusosuudet tuossa samassa konserniyhtiössä X lasketaan mukaan arvioitaessa määräämisvaltakriteerin täyttymistä. Samoin tilanteessa, jossa suomalainen on vähemmistöosakkaana ulkomaisessa yrityksessä (esim. 30%:n osuudella), kaikki tuohon ulkomaiseen yhteisyritykseen kuuluvat konserniyhtiöt voivat tulla Suomen väliyhteisölain piiriin.

Esimerkkejä:

A Oy omistaa 40 % ulkomaisesta yhteisöstä X. Muut X:n osakkaat ovat A Oy:stä erillisiä (eivät etuyhteydessä). Uudistuksen myötä A Oy:llä on määräämisvalta X:ssä. Nykyisen sääntelyn mukaan ei ole.

A Oy omistaa 2 % ulkomaisesta yhteisöstä X. Muut X:n osakkaat ovat A Oy:n kanssa samaan konserniin kuuluvia ulkomaisia yhteisöjä (etuyhteydessä A Oy:öön). Uudistuksen myötä A Oy:llä on määräämisvalta X:ssä. Nykyisen sääntelyn mukaan ei ole.

Ns. escape-säännökset

Nykyisten ns. escape-säännösten nojalla liian alhaisesti verotettu ulkomainen yhteisö ei kuitenkaan laukaise väliyhteisöverotusta Suomessa, jos se

  • harjoittaa oikeanlaista toimintaa (esimerkkinä voidaan mainita vaikkapa tehdasyhtiö missä tahansa maailman maassa), tai
  • sijaitsee ”hyvässä” maassa, eikä hyödy erityisestä verohuojennuksesta (esimerkkinä ruotsalainen yhtiö, joka saa verovapaita osinkoja), tai
  • sijaitsee ”hyvässä” maassa ja on sinne tosiasiassa sijoittautunut (esimerkkinä USA:ssa sijaitseva yhtiö, jolla on USA:ssa toimintansa harjoittamiseen riittävä henkilökunta ja toimitilat).

Uudistuksen myötä ns. escape-säännöksiä on vain kaksi. Toinen koskee ETA-aluetta ja toinen ETA-alueen ulkopuolisia valtioita.

ETA-aluetta koskevan ns. escape-säännöksen mukaan väliyhteisölaki ei sovellu, jos maahan ollaan todellisuudessa asettauduttu ja siellä tosiasiallisesti harjoitetaan taloudellista toimintaa. Tätä kriteeriä arvioidaan, toiminnan luonne huomioiden, tarkastellen sitä onko ulkomaisella yhtiöllä tarpeelliset toimitilat, kalusto ja varat sekä riittävä henkilökunta, joka on toimivaltainen itsenäisesti harjoittamaan yhtiön liiketoiminta ja itsenäisesti tekemään yhtiön päivittäistä toimintaa koskevat päätökset.

Esimerkki:

Ruotsalainen holding-yhtiö saa osinkotuloja tai luovutusvoittoja, jotka Suomessa olisivat veronalaisia, mutta Ruotsissa verovapaita paikallisen lainsäädännön tai verosopimuksen johdosta. Kyseinen yhtiö ei saa muita tuloja. Uudistuksen myötä ruotsalaisen yhtiön tuloja verotetaan Suomessa väliyhteisötulona, ellei yhtiön voida katsoa todellisuudessa asettautuneen Ruotsiin ja tosiasiallisesti harjoittavan siellä taloudellista toimintaa. Nykyinen väliyhteisölainsäädäntö ei sovellu, koska Ruotsi on ns. hyvä maa, eikä esim. osinkojen tai luovutusvoittojen verovapautta koskevaa yleistä sisäistä lainsäädäntöä tai verosopimukseen perustuvaa verovapautta voida pitää ns. erityisenä veroetuna.

ETA-alueen ulkopuolisia maita koskeva ns. escape-säännös sisältää saman todellista asettautumista koskevan vaatimuksen, mutta sen lisäksi myös kolme lisäedellytystä, joiden kaikkien tulee täyttyä. Nämä kolme lisäedellytystä ovat seuraavat:

  1. asuinvaltio ei saa olla EU:n ns. mustalla listalla
  2. Suomella tulee olla toimiva sopimus tietojenvaihdosta veroasioissa ko. valtion kanss
  3. ulkomaisen yhteisön tulee harjoittaa ns. toimialapoikkeuksen mukaista toimintaa.

Toimialapoikkeus koskee pääasiassa teollista tuotantotoimintaa ja tietynlaista palvelutoimintaa. Sen piiriin ei kuulu esim. sijoitusten hallinta tai hoitaminen, konsernin aineettoman omaisuuden keskitetty omistaminen ja luovuttaminen ilman, että ko. yhteisö itse harjoittaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa, konsernin sisäinen rahoitus- tai vakuutustoiminta tai hallinnointi-, johto- tai valvontatoimet.

Esimerkkejä:

Esim. Irakissa/Saudi-Arabiassa/Chilessä sijaitseva liian alhaisesti verotettu tehdasyhtiö voi laukaista Suomessa väliyhteisöverotuksen, koska Suomella ei ole verosopimusta tai mahdollisesti muuta tietojenvaihtosopimusta veroasioissa ko. valtioiden kanssa. Nykyinen väliyhteisölaki ei soveltuisi, koska tehdasyhtiö vapautettaisiin väliyhteisöverotuksesta riippumatta siitä, missä valtiossa se sijaitsee.

USA:ssa on alakonsernin emoyhtiö, joka työllistää lukuisia johto-, treasury- ja IP:n hallinnoinnista vastaavia henkilöitä. Ko. yhtiö ei itse harjoita tutkimusta ja tuotekehitystä. Jos yhtiö on USA:ssa liian alhaisesti verotettu, se saattaa laukaista väliyhteisöverotuksen Suomessa, koska sen toiminta ei välttämättä täytä toimialapoikkeuksen määritelmää. Nykyinen väliyhteisölainsäädäntö tuskin soveltuisi, koska todennäköisesti voitaisiin katsoa, että ko. yhtiö on todellisuudessa asettautunut USA:han, eikä toimialapoikkeusta tarvitsisi erikseen arvioida.

 

In English: Government proposal on changing the CFC legislation

Kirjoittaja: Mirva Laaksonen ja Jarno Laaksonen

Jarno Laaksonen

Yritysverotus

+358 (0)20 787 7327

  

Leave a Reply

(* merkityt kentät ovat pakollisia. Sähköpostiosoitetta ei julkaista kommentin yhteydessä.)