PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje


<h2>Nykyisen ja uudistetun väliyhteisölain keskeisiä eroavaisuuksia</h2>
<p>Sekä tällä hetkellä sovellettavan että uudistuksen myötä sovellettavan väliyhteisölain peruslogiikka on samanlainen: jos ulkomaista yhtiötä verotetaan sen asuinvaltiossa liian vähän, väliyhteisölain mukaan suomalaista osakasta verotetaan Suomessa tuon ulkomaisen yhtiön tuloista, ellei jokin ns. escape-säännös sovellu. Suomalaisella osakkaalla tulee olla ulkomaisessa yhteisössä määräämisvalta.</p>
<blockquote><p>Määräämisvallan syntymiseen ja ns. escape-säännösten sisältöön tulee kuitenkin uudistetun lain myötä merkittäviä muutoksia.</p></blockquote>
<p>Edellä mainittujen keskeisten muutosten lisäksi muuttuvista asioista voidaan mainita se, että tulevaisuudessa myös ulkomaisen yhtiön Suomessa oleva sivuliike saattaa joutua Suomessa väliyhteisöverotuksen piiriin. Mainitsemisen arvoista on myös se, että ulkomaisen väliyhteisön maksamasta osingosta perittyä lähdeveroa voidaan tiettyjen edellytysten täyttyessä hyvittää Suomessa väliyhteisötuloa vastaan.</p>
<p>Liian alhaisen verotuksen tason määritykseen sinällään ei ole tulossa muutosta; uudistuksenkin myötä alle 3/5 Suomen verotuksen tasosta saattaa laukaista väliyhteisöverotuksen Suomessa.</p>
<h3>Määräämisvalta</h3>
<p>Nykyisen väliyhteisölain mukaan määräämisvalta syntyy, jos <em>suomalaisilla</em> on vähintään 50%:n omistus ulkomaisessa yhteisössä. Uudistetun väliyhteisölain mukaan määräämisvalta syntyy, jos suomalaisella joko yksin <em>tai yhdessä etuyhteyspiirinsä</em> kanssa on vähintään 25%:n määräämisvalta. Se missä maassa nämä etuyhteyspiiriin kuuluvat tahot asuvat, ei ole merkitystä.</p>
<p>Näin ollen, jos suomalainen konserniyhtiö omistaa minkä tahansa osuuden jostain toisesta konserniyhtiöstä X, uudistettu määräämisvaltakriteeri voi täyttyä, koska konsernin muiden yhtiöiden omistusosuudet tuossa samassa konserniyhtiössä X lasketaan mukaan arvioitaessa määräämisvaltakriteerin täyttymistä. Samoin tilanteessa, jossa suomalainen on vähemmistöosakkaana ulkomaisessa yrityksessä (esim. 30%:n osuudella), kaikki tuohon ulkomaiseen yhteisyritykseen kuuluvat konserniyhtiöt voivat tulla Suomen väliyhteisölain piiriin.</p>
<h4 style="padding-left: 60px;">Esimerkkejä:</h4>
<p style="padding-left: 60px;">A Oy omistaa 40 % ulkomaisesta yhteisöstä X. Muut X:n osakkaat ovat A Oy:stä erillisiä (eivät etuyhteydessä). Uudistuksen myötä A Oy:llä on määräämisvalta X:ssä. Nykyisen sääntelyn mukaan ei ole.</p>
<p style="padding-left: 60px;">A Oy omistaa 2 % ulkomaisesta yhteisöstä X. Muut X:n osakkaat ovat A Oy:n kanssa samaan konserniin kuuluvia ulkomaisia yhteisöjä (etuyhteydessä A Oy:öön). Uudistuksen myötä A Oy:llä on määräämisvalta X:ssä. Nykyisen sääntelyn mukaan ei ole.</p>
<h3>Ns. escape-säännökset</h3>
<p>Nykyisten ns. escape-säännösten nojalla liian alhaisesti verotettu ulkomainen yhteisö ei kuitenkaan laukaise väliyhteisöverotusta Suomessa, jos se</p>
<ul>
<li>harjoittaa oikeanlaista toimintaa (esimerkkinä voidaan mainita vaikkapa tehdasyhtiö missä tahansa maailman maassa), tai</li>
<li>sijaitsee ”hyvässä” maassa, eikä hyödy erityisestä verohuojennuksesta (esimerkkinä ruotsalainen yhtiö, joka saa verovapaita osinkoja), tai</li>
<li>sijaitsee ”hyvässä” maassa ja on sinne tosiasiassa sijoittautunut (esimerkkinä USA:ssa sijaitseva yhtiö, jolla on USA:ssa toimintansa harjoittamiseen riittävä henkilökunta ja toimitilat).</li>
</ul>
<p>Uudistuksen myötä ns. escape-säännöksiä on vain kaksi. Toinen koskee ETA-aluetta ja toinen ETA-alueen ulkopuolisia valtioita.</p>
<p>ETA-aluetta koskevan ns. escape-säännöksen mukaan väliyhteisölaki ei sovellu, jos maahan ollaan todellisuudessa asettauduttu ja siellä tosiasiallisesti harjoitetaan taloudellista toimintaa. Tätä kriteeriä arvioidaan, toiminnan luonne huomioiden, tarkastellen sitä onko ulkomaisella yhtiöllä tarpeelliset toimitilat, kalusto ja varat sekä riittävä henkilökunta, joka on toimivaltainen itsenäisesti harjoittamaan yhtiön liiketoiminta ja itsenäisesti tekemään yhtiön päivittäistä toimintaa koskevat päätökset.</p>
<h4 style="padding-left: 60px;">Esimerkki:</h4>
<p style="padding-left: 60px;">Ruotsalainen holding-yhtiö saa osinkotuloja tai luovutusvoittoja, jotka Suomessa olisivat veronalaisia, mutta Ruotsissa verovapaita paikallisen lainsäädännön tai verosopimuksen johdosta. Kyseinen yhtiö ei saa muita tuloja. Uudistuksen myötä ruotsalaisen yhtiön tuloja verotetaan Suomessa väliyhteisötulona, ellei yhtiön voida katsoa todellisuudessa asettautuneen Ruotsiin ja tosiasiallisesti harjoittavan siellä taloudellista toimintaa. Nykyinen väliyhteisölainsäädäntö ei sovellu, koska Ruotsi on ns. hyvä maa, eikä esim. osinkojen tai luovutusvoittojen verovapautta koskevaa yleistä sisäistä lainsäädäntöä tai verosopimukseen perustuvaa verovapautta voida pitää ns. erityisenä veroetuna.</p>
<p>ETA-alueen ulkopuolisia maita koskeva ns. escape-säännös sisältää saman todellista asettautumista koskevan vaatimuksen, mutta sen lisäksi myös kolme lisäedellytystä, joiden kaikkien tulee täyttyä. Nämä kolme lisäedellytystä ovat seuraavat:</p>
<ol>
<li>asuinvaltio ei saa olla EU:n ns. mustalla listalla</li>
<li>Suomella tulee olla toimiva sopimus tietojenvaihdosta veroasioissa ko. valtion kanss</li>
<li>ulkomaisen yhteisön tulee harjoittaa ns. toimialapoikkeuksen mukaista toimintaa.</li>
</ol>
<p>Toimialapoikkeus koskee pääasiassa teollista tuotantotoimintaa ja tietynlaista palvelutoimintaa. Sen piiriin ei kuulu esim. sijoitusten hallinta tai hoitaminen, konsernin aineettoman omaisuuden keskitetty omistaminen ja luovuttaminen ilman, että ko. yhteisö itse harjoittaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa, konsernin sisäinen rahoitus- tai vakuutustoiminta tai hallinnointi-, johto- tai valvontatoimet.</p>
<h4 style="padding-left: 60px;">Esimerkkejä:</h4>
<p style="padding-left: 60px;">Esim. Irakissa/Saudi-Arabiassa/Chilessä sijaitseva liian alhaisesti verotettu tehdasyhtiö voi laukaista Suomessa väliyhteisöverotuksen, koska Suomella ei ole verosopimusta tai mahdollisesti muuta tietojenvaihtosopimusta veroasioissa ko. valtioiden kanssa. Nykyinen väliyhteisölaki ei soveltuisi, koska tehdasyhtiö vapautettaisiin väliyhteisöverotuksesta riippumatta siitä, missä valtiossa se sijaitsee.</p>
<p style="padding-left: 60px;">USA:ssa on alakonsernin emoyhtiö, joka työllistää lukuisia johto-, treasury- ja IP:n hallinnoinnista vastaavia henkilöitä. Ko. yhtiö ei itse harjoita tutkimusta ja tuotekehitystä. Jos yhtiö on USA:ssa liian alhaisesti verotettu, se saattaa laukaista väliyhteisöverotuksen Suomessa, koska sen toiminta ei välttämättä täytä toimialapoikkeuksen määritelmää. Nykyinen väliyhteisölainsäädäntö tuskin soveltuisi, koska todennäköisesti voitaisiin katsoa, että ko. yhtiö on todellisuudessa asettautunut USA:han, eikä toimialapoikkeusta tarvitsisi erikseen arvioida.</p>
<p>&nbsp;</p>
<p><strong>In English: <a href="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2018/11/Government-proposal-on-changing-the-CFC-legislation.pdf" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Government proposal on changing the CFC legislation</a></strong></p>


Hallituksen esitys (218/2018 vp) väliyhteisölain muuttamisesta

Aiheeseen liittyvät sisällöt

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Tuoretta oikeuskäytäntöä käyttöomaisuusosakkeiden verovapaasta luovutuksesta

EU-rintamalla ei mitään uutta – vihjeitä Belgian kunnianhimoisten verotavoitteiden etenemisestä

KVL: Mitä osia aurinkovoimapuistosta voidaan pitää tuloverotuksessa kiinteänä omaisuutena?

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Jarno Laaksonen

Muut lukivat myös

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin