Hyvästit anonymiteetille ihmisvirrassa? Yleistyvän kasvojentunnistuksen riskit yksityisyyden suojalle

14.12.2018  |  Artikkelit, Digitalisaatio

Teknologisen kehityksen myötä ihmisen kasvoja voidaan lukea koneellisesti yhä tarkemmin samalla tavalla kuin sormenjälkiä. Kasvojentunnistus on yksi uusi työkalu kyseistä tarkoitusta varten. Teknologiaa käytetään esimerkiksi lentokenttien automaattisissa passintarkastuksissa, älypuhelimissa ja jopa pankkiasioinnissa tunnistautumisen työkaluna. Niin yritykset kuin käyttäjätkin voivat hyötyä kasvojentunnistusteknologiasta. Sen avulla käyttäjä voidaan tunnistaa vaivattomasti ja monissa tapauksissa vieläpä luotettavammin kuin pelkästään salasanaa käyttämällä.

Palvelun tietoturvallisuus voi parantua, sillä kirjautuminen toisen henkilön tunnuksilla ei ole mahdollista. Kasvojen vahvuus tunnistusmenetelmänä ei myöskään riipu käyttäjän innosta keksiä tarpeeksi hankalasti arvattava salasana.

Kasvojen tunnistaminen tapahtuu käytännössä siten, että tietokoneohjelma analysoi valo- tai videokuvaa löytääkseen siitä henkilön kasvot. Tämän jälkeen ohjelma muuntaa henkilön kasvonpiirteet dataksi, joka koostuu muun muassa kasvon eri osien välisistä etäisyyksistä. Jos tietokoneohjelmalla on käytössään tietokanta, jossa henkilöiden kuviin on liitetty heidän nimensä, voi ohjelma tunnistaa henkilön vertaamalla näiden kuvien kasvonpiirteistä muodostettua dataa. Tällaisen tietokannan voisi muodostaa esimerkiksi passi- tai ajokorttikuvien lisäksi esimerkiksi Facebookin profiilikuvista tai jopa lentokentän valvontakamerakuvista yhdistämällä kuvat matkustajatietoihin.

Yritykset ovat kiinnostuneita keräämään yhä tarkempia tietoja kuluttajista tarjotakseen heille aina vain räätälöidympiä palveluja. Kasvojentunnistus on yksi uusi työkalu kyseistä tarkoitusta varten. Kasvojentunnistusteknologian käyttö lisääntyy ja laajenee uusille alueille teknologian kehittyessä halvemmaksi ja tarkemmaksi.

Käyttäjien yksityisyys turvattava kasvojentunnistusteknologiaa käytettäessä

Tietosuojanäkökulmasta kasvojentunnistuksessa tuotettu data on biometristä tietoa. Biometrinen tieto on luonteeltaan erityisen suojelun piiriin kuuluvaa, ns. arkaluontoista henkilötietoa. Kasvojentunnistusteknologian yleistyminen voi heikentää yksilön yksityisyydensuojaa, sillä biometristä tietoa ei voida poistaa tai vaihtaa samalla tavalla kuin vääriin käsiin joutuneen salasanan tai luottokortin. Kyseistä teknologiaa käyttävän toimijan ja tällaisen toimijan kanssa yhteistyötä tekevän on siis syytä suhtautua vakavasti toiminnasta aiheutuviin tietosuojariskeihin.

Jotta kasvojentunnistusteknologiaa voitaisiin käyttää, tulee sen käyttämiselle olla tietosuoja-asetuksen edellyttämä oikeusperuste kuten lakisääteinen tehtävä tai yleinen etu.

Jos tällaista perustetta ei ole, tulee tunnistamisen kohteelta saada nimenomainen suostumus siihen, että hänen kasvojaan käytetään tunnistuksessa. Suostumus on saatava jokaiselta tunnistamisen kohteena olevalta henkilöltä, eli esimerkiksi julkisella paikalla tapahtuva ihmisten automaattinen tunnistaminen kasvojentunnistusteknologiaa käyttäen ei ole yksittäisen henkilön suostumukseen vedoten mahdollista. Tällainen toiminta olisi mahdollista vain sitä koskevan erityislainsäädännön nojalla, jollaista Suomessa ei tällä hetkellä ole.

Oman huomionsa ansaitsee myös kuvista tehtävien päätelmien mahdollisuus. Kasvojentunnistusteknologiaa voidaan nimittäin käyttää automaattiseen ilmeiden tai kasvonpiirteiden analysointiin. Tällaisen profiloinnin mahdollisuudet ovat suuret, sillä teknologian avulla kone voitaisiin opettaa tekemään päätelmiä tuotetusta tiedosta. Esimerkiksi älypuhelimen käyttäjän ilmeistä voisi olla mahdollista tehdä päätelmiä käyttäjän tyytyväisyydestä näytöllä näkyvään sisältöön, ja tämän perusteella valita jatkossa näytettävää sisältöä.

Kasvojentunnistusteknologian käyttäminen päätelmien tekemiseen nostaa esille kysymyksen päätelmien eettisyydestä ja sosiaalisesta hyväksyttävyydestä. Teknologiaa on käytetty muun muassa rikosten ehkäisemisessä, mutta sitä on myös kritisoitu mm. etniseen profilointiin liittyvien eettisten ongelmien vuoksi.

Kasvojentunnistusteknologiaa käyttöön ottavan yrityksen tulee informoida profiloinnin kohteena olevia henkilöitä avoimesti käytetystä teknologiasta sekä tarjota mahdollisuus kieltäytyä profiloiduksi tulemisesta.

Lainsäädännöstä tulevien velvoitteiden lisäksi tietosuoja tulee huomioida kasvojentunnistuksessa käyttäjien luottamuksen ansaitsemiseksi ja maineriskin välttämiseksi.

Yritykset ovatkin heränneet käyttämään teknologiaa vastuullisesti ja muun muassa Microsoft on todennut, että kasvojentunnistusteknologian käyttö edellyttää yritysten ja kuluttajien yhteistoimintaa. Teknologiaan investoiminen voi olla turhaa, jos käyttäjät eivät uskalla ottaa sitä käyttöön tai ymmärrä siitä heille aiheutuvia hyötyjä. Käyttäjien avoin informointi tietosuojan hallinnasta lisää luottamusta uusien teknologioiden käyttöön, minkä lisäksi laissa määrätyt velvoitteet tulevat täytetyksi.

 

Lauri Ylönen on sopimusoikeuteen erikoistunut juristi, jota kiinnostaa erityisesti se, miten teknologia muokkaa yhteiskuntaa ja sen rakenteita.

Lauri Ylönen

Lakipalvelut

+358 (0)20 787 7036

  

Jätä kommentti

(* merkityt kentät ovat pakollisia. Sähköpostiosoitetta ei julkaista kommentin yhteydessä.)