Investoidaanko tekoälyyn Suomessa tarpeeksi?

22.5.2018  |  Blogi, Digitalisaatio

Suomi haluaa olla tekoälyn johtava maa. Laskelmiemme mukaan Suomi voi tavoitella vuonna 2023 noin 20 miljardin euron kasvuloikkaa bruttokansantuotteessa. Näihin hyötyihin on mahdollisuus päästä, jos tekoälyä otetaan käyttöön ja hyödynnetään ripeästi. Suomen valtio on luvannut 160 miljoonan euron investoinnit kiihdyttämään kehitystä ja auttamaan hyötyjen saavuttamisessa.

Kilpailu maailman kärkipaikoista on kuitenkin kovaa. USA ja Kiina ovat pitkällä etumatkalla. Kiina esimerkiksi investoi yhteen ainoaan tekoälyteknologiapuistoon Pekingin ulkopuolella n. 1,7 miljardia euroa. Ranska puolestaan julistaa investoivansa 1,5 miljardia euroa tekoälyohjelmaansa ja monella muulla maalla on samankaltaisia suunnitelmia. Näiden summien rinnalla Suomen 160 miljoonaa euroa vaikuttaakin jo taskurahoilta.

Koska rahaa Suomessa on luonnollisesti käytössä niukemmin, Suomen mahdollisuudet innovaatiokilpailussa perustuvat suomalaisten organisaatioiden ketteryyteen, korkeaan digitalisaatioasteeseen sekä esimerkiksi Suomen hyvään koulutustasoon. On myös tunnistettu, että yhteistyö niin kotimaassa kuin myös maan rajojen yli on välttämätöntä. Jää nähtäväksi, riittävätkö Suomen panokset aidosti kisaamaan maailmanliigassa.

Yritystasolla panostukset tekoälyyn vaatimattomia

Myös yritystasolla tekoälypanostukset ovat mielestäni vaatimattomia. Microsoftin ja PwC:n nyt keväällä tekemän tekoälyn hyödyntämistä koskevan Uncovering AI in Finland -katsauksen mukaan haastateltujen suomalaisten edelläkävijäyritysten vuotuisten tekoälyinvestointien mediaani oli 2–3 miljoonaa euroa. Summaa on tosin vaikea laskea suoraan: monessa organisaatiossa tekoälyn hyödyntäminen on osa isompia kehityshankkeita, joita ei erikseen lasketa ”tekoälyinvestoinniksi”.

On joka tapauksessa hämmentävää, että tekoälyyn ei panosteta suomalaisissa suuryrityksissäkään enempää.

Samaan aikaan samaiset yritykset tekevät helposti kymmenien miljoonien investointeja esimerkiksi erilaisiin infrastruktuurihankkeisiin silmää räpäyttämättä.

PwC:n toinen samanaikaisesti tehty Industry 4.0 -tutkimus paljastaa myös karuja lukuja. Tutkimuksessa kävi ilmi, että noin 80 %:lla suomalaisista teollisuusyrityksistä ei ole lainkaan suunnitelmia tekoälyn hyödyntämiseen, saati sitten investointeja tehtynä tai edes varattuna.

Yritystason investoinnit kilpistyvät usein hyötylaskelman vaikeuteen

AI-katsauksen yhteydessä investoinneista keskusteltaessa nousi toistuvasti esille tekoälystä saatavien hyötyjen arvioimisen haasteet. Jopa 40 % tutkimuksen vastanneista piti tekoälyinvestointien hyötyjä epävarmoina. Tehostamispuolella hyötyjen suuruusluokan arviointi oli jokseenkin hallittavissa, mutta tekoälyyn perustuva kasvun tai uusien liiketoimintojen tuoton arviointi tuntui olevan erittäin vaikeaa – välillä jopa mahdotonta.

Hyötylaskelman laskemisen hankaluudet heijastuivat puolestaan tekoälyinvestointien nihkeään myöntämiseen. Joissain yrityksissä on käytännössä mahdotonta saada rahaa tekoälyn kehittämiseen ilman vedenpitävää hyötylaskelmaa. Asiaa hankaloittaa sekin, että julkista benchmark-dataa tekoälyinvestointien tuotoista ei ole vielä kovinkaan laajasti saatavilla.

Oma havaintoni oli, että mitä korkeammalla yrityksissä tekoälyn potentiaali oli oivallettu, sitä helpompi on ollut investoida vajavaistenkin hyötylaskelmien varassa. Muutamassa yrityksessä oli tehty merkittäviä investointeja pelkästään ”puhtaan uskon varassa”.

Miten sitten päästään liikkeelle?

Tekoälytutkimuksemme keskeinen viesti on: Ajattele suuresti, aloita pienesti, mutta aloita tänään!

Lähes kaikki haastatellut asiantuntijat ehdottivat, että liikkeelle kannattaa lähteä pienin askelin ja kohdennetusti. Ensin kartoitetaan yrityksen tavoitteiden ja liiketoimintahaasteiden kautta mahdolliset tekoälyn käyttötapaukset ja tunnistetaan niistä potentiaalisimmat nopealle arvontuotannolle. Sen jälkeen käyttötapauksia viedään yksi tai useampi kerrallaan pilotoinnin kautta tuotantoon. Tällaisella etenemismallilla tarvittavat alkuinvestoinnit pysyvät maltillisina ja pienempienkin yritysten pitäisi pystyä lähtemään liikkeelle tekoälyn hyödyntämisessä.

Haastattelujen perusteella yrityksistä on mahdollista löytää isojakin ”alhaalla roikkuvia hedelmiä” poimittavaksi. Kun nopeat voitot ulosmitataan, niillä voidaan taas rahoittaa seuraavia mahdollisesti haastavampia liiketoiminnan haasteita taklattavaksi.

Jokainen tuotantoon viety käyttötapaus myös rakentaa mahdollistavia kyvykkyyksiä seuraaville.

Onnistumisten ja tehokkaan sisäisen viestinnän siivittämänä usko organisaatiossa kasvaa ja toivottavasti innostus ja ymmärrys myös lisääntyvät.

Usein niukkuus synnyttää innovaatioita. Nyt jääkin nähtäväksi, onko pienillä ja ketterillä mahdollisuus pärjätä tekoälykehityksessä massiivisia rahallisia resursseja käyttäviä kilpailijoita vastaan. Uskon ja toivon että näin on, jos kohdennamme resurssimme viisaasti!

 

Lataa julkaisu: Uncovering artificial intelligence in Finland

 

PwC auttaa mielellään sinua saamaan tekoälystä liiketoimintahyötyä. Ole meihin yhteydessä, jos haluat lähteä kartoittamaan juuri sinun liiketoiminnallesi sopivaa polkua tekoälyn hyödyntämiseen.

Kirjoittaja Jesse Sandqvist työskentelee PwC:llä digitaalisen muutoksen ja datan liiketoimintalähtöisen hyödyntämisen asiantuntijana. Jesse oli mukana tekemässä Uncovering AI in Finland -katsausta.

Jesse Sandqvist

Marketing transformation lead

+358 (0)50 410 4145

  

Jätä kommentti

(* merkityt kentät ovat pakollisia. Sähköpostiosoitetta ei julkaista kommentin yhteydessä.)