Itseajava auto – uusi maanteiden kuningas?

3.12.2018  |  Artikkelit, Digitalisaatio

Kuten monen uuden teknologian kohdalla on käynyt, itseajavien autojenkin taustalla on alan perinteisten toimijoiden kuten autonvalmistajajättien sijaan täysin uusi peluri, tässä tapauksessa Google. Aiemmin Google X Labin vetäjänä toiminut Sebastian Thrun, yksi itseajavien autojen kehitykseen suuresti vaikuttaneista innovaattoreista, on kertonut kiinnostuneensa mahdollisuudesta parantaa liikenneturvallisuutta itseajavilla autoilla menetettyään hyvän ystävänsä autokolarissa.

Turvallisuutta pidetäänkin yhtenä itseajavien autojen suurimmista hyödyistä. Voidakseen liikkua teillä turvallisesti itseliikkuvan auton täytyy hahmottaa ympäristönsä tarkasti. Muun muassa lukuisat kamerat, sensorit, valontunnistimet, GPS-paikannin, tutka, 3D-mallintaja ja infrapunakamera tuottavat valtavasti tietoa ympäriltään niin auton sisä- kuin ulkopuoleltakin.

Valmistajien huomioitava myös tietosuoja

Suuri osa itseajavien tuottamista tiedoista on yhdistettävissä luonnollisiin henkilöihin kuten auton omistajaan ja matkustajiin, ja on siten luonteeltaan henkilötietoa. Tarjotakseen mahdollisimman räätälöidyn matkan auto myös oppii käyttäjistään ja analysoi saamiaan tietoja. Auto voi esimerkiksi paikkatietojen perusteella päätellä missä kyytiläinen yleensä on tiettyyn aikaan päivästä ja muilta autoilta saamiensa tietojen perusteella suunnitella reitin siten, että ruuhkia voidaan minimoida. Paikkaa, aikatauluja ja reittipreferenssejä käyttämällä voidaan myös tehdä yhä täsmennetympiä mainoskampanjoita. Tulevaisuus näyttää, mitä yritykset keksivät kaikella autoista saatavalla tiedolla tehdä.

Lainsäädäntö asettaa kuitenkin rajoja itseajavien autojen tuottamien ja keräämien tietojen hyödyntämiselle.

EU:ssa tietosuojaa koskevan sääntelyuudistuksen keskeisinä teemoina olivat henkilötietojen käytön läpinäkyvyyden lisääminen ja rekisteröityjen eli niiden, joiden tietoja kerätään ja käsitellään, aiempaa vahvempi kontrolli omien tietojensa käsittelyyn. Henkilön sijaintitiedon analysoiminen tai ennakoiminen on lähtökohtaisesti henkilötietojen automaattista käsittelyä. Kun automaattisessa käsittelyssä arvioidaan luonnollisen henkilön henkilökohtaisia ominaisuuksia, kysymys on profiloinnista.

Profilointi voi vaikuttaa henkilöön merkittävällä tavalla ja se onkin lähtökohtaisesti sallittua vain mm. rekisterinpitäjän tarjoaman palvelun turvallisuuden ja luotettavuuden varmistamiseksi tai jos rekisteröity on antanut siihen nimenomaisen suostumuksensa. Tällaisesta käsittelystä on ilmoitettava rekisteröidylle ja rekisteröidyllä on oikeus vaatia ihmisen osallistumista tietojen käsittelemiseen pelkkien robottien sijaan. Huomionarvoista on myös, että profilointia ei saisi kohdistaa lapseen.

Eri käyttäjätyypit ja tarpeet, erilainen menettely?

Henkilötietojen suoja ei ole kaikkialla maailmassa yhtä vahva kuin EU:ssa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa, missä henkilötietoja kaupallistetaan Eurooppaa enemmän, 14 suurimman autovalmistajan muodostama Allliance of Automobile Manufacturers julkaisi vuonna 2014 itseajavia autoja koskevat tietosuojaohjeet. Niiden mukaan autonvalmistajien tulisi huomioida tietosuoja paikallista pakottavaa lainsäädäntöä paremmin esimerkiksi pyytämällä riittävät suostumukset kuluttajien tietojen käyttöön, kertomalla mihin henkilötietoja käytetään ja varmistamalla, että tarpeettomat tiedot poistetaan. Vaikka ohjeet eivät ole sitovia, ne ovat hyvä esimerkki tietosuojan kääntämisestä uhasta mahdollisuudeksi ja pyrkimyksestä yhä parempaan asiakaspalveluun.

Itseajavien autojen tuottamiin ja käsittelemiin henkilötietoihin liittyvät juridiset kysymykset voivat olla mutkikkaita. Esimerkiksi autojen jalankulkijoista keräämää dataa ei voi käyttää vapaasti kaikkiin tarkoituksiin, kuten netissä julkaisemiseen, loukkaamatta näiden yksityisyyden suojaa. Entä miten erotetaan auton omistajan ja hänen perheenjäsenensä tai satunnaisen käyttäjän tiedot toisistaan? Koskevatko suostumuksen pyytämistä ja informointia koskevat velvoitteet kaikkia itseajavan auton nousevia matkustajia? Miten varmistetaan, että turhaksi käyneet tiedot todella poistetaan pysyvästi?

Alalla tullaankin todennäköisesti vaatimaan tulevaisuudessa aiempaa aktiivisempaa otetta henkilötietojen käsittelyyn.

Kun keksitään uusia tapoja käyttää itseajavien autojen tuottamia ja keräämiä tietoja esimerkiksi turvallisuuden kehittämiseen, ruuhkien välttämiseen tai autojen väliseen kommunikaation, voi olla tarpeen pyytää käyttäjiltä uusi suostumus uudenlaiseen tietojen käyttöön ja hyödyntämiseen.

Tietosuojapolitiikat saattavat myös pirstaloitua käyttäjän antaessa suostumuksensa yhdenlaiseen käyttöön mutta kieltäessä tietojensa käytön johonkin toiseen tarkoitukseen. Lukuisten suostumusten ja tietosuojapolitiikkojen hallinnointi vaatii yrityksiltä toimivia sisäisiä prosesseja.

Itseajavien autojen tuottamiin ja keräämiin tietoihin liittyy valtavasti kaupallisia mahdollisuuksia, joista suurta osaa emme varmasti osaa tällä hetkellä edes kuvitella. Into hyödyntää tietoja kaupallisesti ei kuitenkaan saa ohittaa henkilötietojen asiallista käsittelyä. Tietosuojan huomioiminen ei ole pelkästään pakottavan lainsäädännön vaatimus, vaan kilpailuetu markkinoilla, joilla kuluttajat haluavat yhä yksilöidympiä palveluita, ja myös halutessaan myös kieltää tietojensa käytön.

 

Teknologian ja yrityskauppojen oikeudellisiin kysymyksiin erikoistunutta Laura Silanderia kiinnostaa etenkin se, miten digitalisaatio muuttaa työelämää.

Laura Silander

Lakipalvelut

+358 (0)20 787 7490

  

Leave a Reply

(* merkityt kentät ovat pakollisia. Sähköpostiosoitetta ei julkaista kommentin yhteydessä.)