PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Palautuminen on tärkeää työntekijöiden tuottavuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Palautunut työntekijä jaksaa innostua uusista asioista, on motivoitunut ja suoriutuu työtehtävistään tehokkaasti. Näin ollen palautumisella on olennainen rooli yritysten menestymisessä.   Tiedämme, että moderni työelämä vaatii kognitiivista hyvinvointia loogisen päättelyn, asioiden erottelemisen toisistaan, tiedon yhdistelyn, riskien arvioimisen, innovatiivisuuden sekä uuden kehittämisen ja keksimisen sujumiseksi. Tästäkin syystä palautuminen on...

Miksi palautumiseen kannattaa kiinnittää huomiota?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Ratkaisut vahvistavat linjausta, jonka mukaan liiketoimen markkinaehtoisuuden arviointi voidaan tehdä vain osapuolten välillä tosiasiallisesti tapahtuneeseen ja tunnistettuun liiketoimeen eikä liiketoimen sivuuttaminen ja uudelleenluonnehdinta ole sallittua VML 31 §:n nojalla.
Lisäksi KHO:n ratkaisun 2020:34 perusteella pelkästään konserniyhtiön tappiollisuus ei osoita, että siirtohinnoittelussa olisi poikettu markkinaehtoperiaatteesta. Ratkaisussa korostuu myös siirtohinnoitteludokumentoinnin merkitys – riittävällä siirtohinnoitteludokumentoinnilla voidaan perustella verovelvollisen näkemys konserniyhtiöiden välillä tapahtuneesta liiketoimesta ja sen markkinaehtoisuudesta.
<h2>KHO 2020:34: Tappiollisen myyntiyhtiön verotettavan tulon lisäykset siirtohintaoikaisuna</h2>
Tapauksessa oli kysymys siitä, onko konsernin suomalaisen markkinointi- ja myyntiyhtiönä toimineen tytäryhtiön verotettaviin tuloihin tullut tehdä siirtohintaoikaisuna lisäyksiä. Yhtiön toiminta oli useampana vuonna ollut tappiollista, kun taas konsernin toiminta oli ollut voitollista. Yhtiö oli ostanut tuotteet konserniin kuuluvilta sopimusvalmistajilta. Yhtiö oli myös maksanut rojalteja tavaramerkkien hyödyntämisestä sekä maksanut hallintopalvelumaksuja toisille konserniyhtiöille. Lisäksi yhtiöllä oli konsernin sisäistä rahoitusta. 
Veroviranomainen on yhtiön verovuoden 2010 verotusta toimittaessaan katsonut OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden perusteella, että riippumattomien osapuolten välisessä liiketoiminnassa myyntiyhtiö ei olisi suostunut jatkamaan tappiollista ja konsernia hyödyttävää toimintaa, ellei sille olisi suoritettu tavaraostoihin liittyvää hinnoittelutukea tai muuta vastaavaa hyvitystä oikaisueränä. Tämän takia veroviranomainen oli käyttänyt yhtiötä testattavana osapuolena ja määrittänyt yhtiölle markkinaehtoisen voiton tason. 
Konsernin siirtohinnoitteludokumentoinnissa myyntiyhtiö on katsottu täyden riskin myyntiyhtiöksi ja sopimusvalmistajat testattavaksi osapuoleksi. Näin ollen yhtiön tavaraostojen markkinaehtoisuuden määrittäminen on tapahtunut tarkastelemalla sopimusvalmistajien kustannusten päälle saamaa voittolisää. Konsernissa on myös laadittu vertailutietohaku tukemaan sopimusvalmistajien voittotasoa. Yhtiö on esittänyt tappiollisuudelleen liiketaloudellisia syitä, kuten alalla vallinneen hintakilpailun ja yhtiön toiminnan tehottomuuden.
<h3>KHO:n ratkaisu</h3>
KHO hyväksyi yhtiön valituksen ja viittaa aiempaan oikeuskäytäntöönsä, jossa se on todennut, että OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden mukaisia markkinaehtoisuuden arviointimenetelmiä on pidettävä tulkintalähteenä, kun tarkastellaan toteutetun liiketoimen markkinaehtoisuutta. Siirtohinnoitteluohjeiden merkitystä tulkintalähteenä kuitenkin rajoittaa muun muassa se, että VML 31§:n 1 momentin mukaista siirtohinnoitteluoikaisua tehtäessä ei voida yleisesti puuttua konsernin sisäisen liiketoimien osapuolten välisiin rahavirtoihin, vaan ainoastaan osapuolten välillä tunnistetussa liiketoimessa käytettyyn hinnoitteluun tai muihin ehtoihin.
KHO katsoi OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden perusteella, ettei konserniyhtiön tappiollisuus sinänsä vielä osoita, etteikö konserniyhtiö olisi toiminut markkinaehtoisella tavalla. Konserniyhtiön tappiollisuus on seikka, jonka perusteella voidaan arvioida, onko tappiollisen konserniyhtiön siirtohintojen markkinaehtoisuutta syytä ryhtyä tarkemmin selvittämään.
Lisäksi KHO katsoi, että yhtiön sekä sopimusvalmistajien toiminnot, riskit ja omaisuus huomioiden sopimusvalmistajat oli tullut valita testattavaksi osapuoleksi kuten konsernin siirtohinnoitteludokumentoinnissa oli tehty eikä asiassa oltu väitetty, ettei yhtiön siirtohinnoittelussa oltu toimittu siirtohinnoitteludokumentoinnin mukaisella tavalla. Asiassa ei myöskään oltu väitetty, että siirtohinnoitteludokumentoinnissa esitetyt verrokkiyhtiöt eivät olisi olleet vertailukelpoisia. Lisäksi yhtiö oli esittänyt tappiollisuudelleen liiketaloudellisia syitä. 
<h2>KHO 2020:35: Konserninsisäisen rahoituksen uudelleenjärjestelyn siirtohintaoikaisu</h2>
Tapauksessa oli kysymys siitä, onko belgialaisen konsernin rahoitusyhtiön voitu katsoa toimineen tavanomaisen taloushallintoon ja raportointiin liittyvien palveluiden tarjoajana ja tämän jälkeen, onko suomalaisen emoyhtiön verotettaviin tuloihin voitu tehdä lisäyksiä siirtohinnoitteluoikaisuina VML 31 §:n nojalla.
Ratkaisu koski konsernin rahoitustoiminnon uudelleenjärjestelyä, jossa konserninsisäiset pitkäaikaiset lainasaamiset oli siirretty suomalaisesta emoyhtiöstä apporttiomaisuutena belgialaiseen tytäryhtiöön. Konsernin emoyhtiö ja belgialainen tytäryhtiö olivat tämän lisäksi sopineet sijoitetun pääoman tuottotasosta &#8211; ylimenevä osuus oli hyvitetty emoyhtiölle ja vastaavasti emoyhtiö kompensoi tytäryhtiölle tavoitetason alle jäävät tuotot.
Veroviranomainen oli katsonut, että emoyhtiö oli todellisuudessa suorittanut kaikki konsernin sisäiseen rahoitukseen liittyvät merkittävät toiminnot, kantanut tähän liittyvät merkittävät riskit sekä käyttänyt tähän liittyviä merkittäviä varoja ja ettei belgialainen yhtiö ollut tosiasiassa toiminut konsernin rahoitusyhtiönä. Tämän johdosta veroviranomainen on katsonut, että rahoitusyhtiölle oli kuulunut sijoitetun pääoman tuottoon perustuvan korvauksen sijaan kustannuksiin pohjautuva korvaus ja emoyhtiön tuloksi on katsottu jäävän jäännösvoiton belgialaisen tytäryhtiön tuotoista. Veroviranomainen on oikaissut emoyhtiön verotettavaa tulosta tämän mukaisesti. Lisäksi yhtiölle on määrätty veronkorotukset.
Verotuksen oikaisulautakunta hyväksyi osittain yhtiön oikaisuvaatimuksen ja alensi yhtiön verotettaviin tuloihin lisättyjä määriä. Belgialaisen rahoitusyhtiön markkinaehtoiseksi korvaukseksi katsottiin kustannusperusteisen palvelumaksun ohella riskitön tuotto konserniyhtiöille lainatulle pääomalle.
<h3>KHO:n ratkaisu</h3>
KHO hyväksyi verovelvollisen valituksen sekä kumosi hallinto-oikeuden ja verotuksen oikaisulautakunnan päätökset. 
Ratkaisussaan KHO toteaa, että saatavat ovat olleet belgialaisen rahoitusyhtiön omaisuutta, jotka se on kirjannut varoikseen ja suomalaisen yhtiön verotus on tullut toimittaa tästä lähtökohdasta käsin. Perustelujen mukaan VML 31 §:n ei voida katsoa oikeuttavan liiketoimen luonnehdintaa toiseksi liiketoimeksi, vaan sillä voidaan puuttua ainoastaan tunnistetussa liiketoimessa käytettyyn hinnoitteluun tai muihin ehtoihin.

KHO antoi kaksi merkittävää siirtohinnoitteluun liittyvää vuosikirjaratkaisua

Aiheeseen liittyvät sisällöt

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

KHO antoi päätöksen virheellisestä muutoksenhakuohjeesta – Verohallinto täsmentää muutoksenhakuohjeitaan

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Anna-Katri Tamminen

Muut lukivat myös

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta