PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Korkein hallinto-oikeus antoi marraskuussa 2016 kaksi ratkaisua, jotka koskivat verosopimusten rojaltikäsitteen tulkintaa. Ensimmäisessä tapauksessa katsottiin, että tuotteen rajoitetun tekijänoikeuden hankkimisesta suoritetut maksut olivat saajalle rojaltituloa. Toisen tapauksen perusteella myös tietokoneohjelmiston käyttämisestä tai käyttöoikeudesta suoritetut maksut voivat olla rojaltituloa verosopimusten sanamuodon perusteella.
Ensimmäisessä tapauksessa KHO 15.11.2016 T 4882 suomalainen peliyhtiö A Oy haki ennakkoratkaisua siitä, voitaisiinko sen lanseeraamasta mobiilipelistä Kiinasta saatavia maksuja pitää Kiinan ja Suomen välisen verosopimuksen tarkoittamina rojaltituloina. Mobiilipelin jakelun Kiinassa tulisi hoitamaan A Oy:n yhteistyökumppani B, joka välittäisi pelin loppukäyttäjien saataville Kiinassa. A:n ja B:n välisen sopimuksen mukaan B:lle syntyisi peliin rajoitettu tekijänoikeus, jonka perusteella B saisi näyttää sovellusta saattamalla se yleisön saataville, kopioida sovellusta, myydä ja tarjota sitä myytäväksi sekä hoitaa pelin jakelua sovelluskaupoissa. B ei kuitenkaan saisi muuttaa sovelluksen sisältöä eikä luoda sitä jäljitteleviä sovelluksia, ja A omistaisi edelleen kaikki oikeudet sovellukseen ja sen muunnelmiin. Korvauksena sovelluksen rajoitetusta tekijänoikeudesta B maksaisi A:lle sovitun osuuden sovelluksen tuotoista.
Verohallinto ja Helsingin hallinto-oikeus eivät pitäneet B:n suorittamia maksuja rojaltituloina. Hallinto-oikeus katsoi, että sopimuksella ei luovutettaisi sovelluksen tekijänoikeuksien käyttöoikeuksia, vaan luovutetut oikeudet ainoastaan mahdollistaisivat pelin tarjoamisen ja jakamisen loppukäyttäjille Kiinan markkinoilla. Suoritukset Kiinasta olisi siten katsottava rojaltien sijaan liiketuloiksi, jolloin Kiinan tulosta mahdollisesti pidättämiä lähdeveroja ei hyvitettäisi Suomessa.
KHO oli asiasta kuitenkin eri mieltä. KHO perusti päätöksen Suomen ja Kiinan väliseen verosopimukseen, joka perustuu eräin poikkeuksin OECD:n malliverosopimukselle. OECD:n malliverosopimuksen kommentaarin mukaan maksut ovat rojaltia, kun ne on suoritettu vastikkeena siitä, että tietokoneohjelmaa voidaan käyttää tavalla, joka ilman lupaa olisi tekijänoikeusloukkaus. Esimerkkejä tästä ovat lupa jäljentää ja jakaa ohjelmistoa yleisölle, sekä lupa muuttaa ja julkisesti näyttää ohjelmistoa. KHO totesi, että verosopimusta olisi tulkittava siten, että tapauksessa tarkoitettu suoritus olisi korvaus rajoitetusta tekijänoikeuden luovutuksesta eli rojaltia, josta pidätetty lähdevero voitaisiin verosopimuksen perusteella hyvittää tuloverosta Suomessa.
Toisessa tapauksessa KHO 11.11.2016 T 4823 suomalainen yhtiö oli saanut Slovakiasta, Argentiinasta, Indonesiasta ja Kiinasta korvausta siitä, että asiakasyhtiölle oli myyty tietoliikenneverkko ja tietoliikenneverkon mukana luovutettavien ohjelmistojen käyttöoikeus. Kaikissa näissä maissa oli peritty lähdeveroa siitä osasta kauppahintaa, joka kohdistui verkon mukana luovutettaviin tietokoneohjelmien käyttöoikeuksiin.
Helsingin hallinto-oikeus totesi ratkaisussaan, että saadut suoritukset on tulkittava liiketuloiksi siltä osin, kun kyse on vain ohjelmiston käyttöoikeudesta. Verosopimusten mukaisesti yhtiön liiketuloa voidaan verottaa näin ollen vain Suomessa, eikä tuloista pidätettyjä lähdeveroja voitu vähentää Suomessa maksuunpantavasta tuloverosta. Siltä osin kun kolmannelle oli annettu oikeus muokata ja jatkokehittää ohjelmistoja oman ohjelmistonsa osana, ja sopimuskumppaneiden muokkaamat ja jatkokehittämät ohjelmistot on tarkoitettu jaettavaksi julkisesti, myös Helsingin hallinto-oikeus katsoi saadut suoritukset rojaltiksi.
Korkein hallinto-oikeus kuitenkin kumosi hallinto-oikeuden ja verotuksen oikaisulautakunnan päätökset siltä osin kuin ne koskivat Argentiinasta ja Slovakiasta ohjelmiston käyttöoikeudesta maksettuja suorituksia. KHO totesi, että sekä Suomen ja Slovakian välisessä että Suomen ja Argentiinan välisessä verosopimuksessa rojaltiksi on määritelty muun muassa tietokoneohjelmiston käyttämisestä tai käyttöoikeudesta saadut suoritukset, joten suoritetut maksut on luettava rojaltiartiklan sanamuodon mukaisen tulkinnan perusteella rojalteiksi.
Siltä osin kuin tapaus käsitteli Indonesiassa ja Kiinassa perittyjä lähdeveroja, KHO ei myöntänyt valituslupaa hallinto-oikeuden päätöksestä. Kyseisten verosopimusten mukaan rojaltiksi katsotaan vain tietokoneohjelma tekijänoikeuden käyttämisestä ja käyttöoikeudesta saadut suoritukset.
Ratkaisu oli äänestyspäätös. Eri mieltä ollut hallintoneuvos katsoi, etteivät Argentiinasta saadut maksut täytä verosopimukseen sisältyvää rojaltin määritelmää.
Vastaavanlainen tapaus on ollut arvioitavana KHO:ssa vuonna 2011. Julkaistussa ratkaisussa <a href="http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2011/201103507" target="_blank" rel="noopener noreferrer">KHO:2011:101</a> oli kysymys siitä, että suomalainen yhtiö oli luovuttanut asiakkailleen oikeuden kehittämänsä tietokoneohjelman käyttöön. Tietokoneohjelma oli toimitettu asiakkaille CD-ROM-levyillä, joilta ohjelma oli ollut asennettavissa asiakkaiden tietokoneille. Asiakkaat olivat käyttäneet tietokoneohjelmaa liiketoiminnassaan, mutta asiakkailla ei ollut oikeutta myydä tai levittää tietokoneohjelmistoa edelleen. KHO totesi ratkaisussaan, ettei yhtiö ole antanut asiakkailleen oikeutta myydä tai levittää tietokoneohjelmaa edelleen, eikä siten luovuttanut rajoitetustikaan tekijänoikeutta, vaan asiassa on kysymys tietokoneohjelmiston rajoitetun käyttöoikeuden luovuttamisesta loppuasiakkaille. Toisin sanoen kysymys ei ollut ohjelmiston tekijänoikeuden osittaisluovutuksesta, vaan ohjelmistokappaleen luovutuksesta. Tapauksessa oli kyse Kiinan, Japanin, Korean ja Vietnamiin maksettujen lähdeverojen hyvittämisestä Suomessa. Vietnamin lähdeverot oli hyvitetty jo verotusta toimitettaessa, sillä tietokoneohjelmiston käyttämisestä tai käyttöoikeudesta saadut suoritukset oli verosopimuksessa nimenomaisesti määritelty rojaltiksi. Kiinaan, Japaniin tai Koreaan maksettuja lähdeveroja ei hyvitetty, kun verosopimuksessa ei ollut tältä osin erityistä mainintaa. Samaa linjaa on noudatettu yllä toisena kuvatussa ratkaisussa.
Vuoden 2011 päätös linjasi, milloin tietokoneohjelman käyttöoikeudesta maksettua suoritusta voitiin pitää rojaltina (eli vain kun verosopimuksessa on erikseen mainittu, että tietokoneohjelmiston käyttämisestä tai käyttöoikeudesta saadut suoritukset ovat rojaltia). Jälkimmäinen yllä kuvatuista ratkaisuista jatkaa tällä linjalla. Ensimmäisenä yllä kuvattu päätös KHO 15.11.2016 T 4882 on puolestaan siinä suhteessa toivottu, että se ottaa kantaa, milloin kysymyksessä on tekijänoikeuden alaisen tuotteen jakeluoikeus, josta maksettu korvaus ei OECD:n kommentaarin mukaan ole rojaltia, ja milloin kyseessä on tekijänoikeuden osittaisluovutus. Ratkaisussa KHO katsoi kyseessä olevan tekijänoikeuden osittaisluovutus, koska suorituksen maksajalla oli oikeus saattaa tekijänoikeuden alainen tuote yleisön saataville, myydä, tarjota myytäväksi ja edelleenlisensoida tuotetta, ja se valmisti itse kopiot tuotteesta tai antoi luvan kolmannelle kopioiden valmistamiseen. Suorituksen maksaja ei siten käyttänyt ohjelmistokappaletta ainoastaan omassa liiketoiminnassaan, sillä ei ollut vain tuotteen jakelemiseksi tarpeellisia oikeuksia, vaan maksajalle oli luovutettu tuotteen rajoitettu tekijänoikeus, jonka hyödyntämisestä suoritetut maksut olivat rojaltia. Kyseinen päätös myös vahvistaa entisestään OECD:n malliverosopimuksen kommentaarin arvoa sopimusten tulkintalähteenä Suomessa.

KHO selvensi verosopimusten rojaltikäsitteen tulkintaa

Aiheeseen liittyvät sisällöt

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Tuoretta oikeuskäytäntöä käyttöomaisuusosakkeiden verovapaasta luovutuksesta

EU-rintamalla ei mitään uutta – vihjeitä Belgian kunnianhimoisten verotavoitteiden etenemisestä

KVL: Mitä osia aurinkovoimapuistosta voidaan pitää tuloverotuksessa kiinteänä omaisuutena?

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Jarno Laaksonen

Muut lukivat myös

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa