Kun numerot eivät riitä

4.12.2018  |  Blogi

Yritys- ja rahoitusmaailma pyörii tunnetusti lukujen ympärillä. Tämä ei koske pelkästään rahaa koskevia lukuja – usein pyritään luomaan numeeriset mittarit myös asioille, jotka liittyvät rahan arvoon vain epäsuorasti. Näistä puhutaan usein ns. non-financial KPI:nä. Koska luvut ja mittarit helpottavat vertailua ja tulosten seurantaa, tämä on sinänsä ymmärrettävää.

Toisinaan luvut eivät kuitenkaan ole selkeitä tai eivät suoraan näytä asioita niiden oikeassa valossa, vaan kuvastavat liiaksi vain jotain tiettyä, historiallista hetkeä. Monesti asian parissa läheisesti työskentelevät tietävät asioiden oikean laidan eivätkä hätkähdä toisinaan epäsuotuisilta näyttäviä lukujakaan, mutta miten esimerkiksi sijoittajat ja muut sidosryhmät tulkitsevat ja reagoivat huonoihin lukuihin? Otetaan esimerkki vaihtoehtorahastopuolelta.

Rahastomaailmassa seurataan rahastojen AUM:eja, NAV:eja, IRR:ejä, EM:iä, DPI:tä, RVIP:tä, TVPI:tä, jne.; kirjainyhdistelmiä riittää. Yksinkertaistetusti voisi sanoa, että mitä korkeampia lukuja kirjainyhdistelmien vierestä löytää, sen paremmin rahastolla menee. Harva rahasto pystyy kuitenkaan näyttämään kovin vakuuttavia lukuja etenkään toimikautensa alussa. Tällöin kulut ovat usein isoimmat kuin tuotot, ja monessa pääoma- ja kiinteistörahastossa tuotot realisoituvatkin vasta rahaston viimeisten vuosien aikana.

Pääomarahaston tuottokäyrää ei turhaan kutsuta J-käyräksi.

Miten rahastomanageri pitää tässä kohtaa sijoittajansa rauhallisina ja tyytyväisinä? Riittääkö sijoittajille kvartaaleittinen numerokavalkadi, jonka perusteella manageri olettaa sijoittajien ymmärtävän, että J-kurvi kohta taittuu jo nousuun? Managerihan seuraa (toivottavasti!) itse portfolioyrityksiä tai kiinteistöjään, tai mitä ikinä salkussa onkaan hyvinkin tiiviisti. Katse enemmän eteenpäin kuin taaksepäin, jolloin managerilla itsellään saattaa olla salkun tilasta paljon positiivisempi tai vähintäänkin realistisempi käsitys, kuin minkälaisen kuvan sijoittaja saa taaksepäin katsovasta – usein ajallisestikin melko jäljessä laahaavasta – kvartaaliraportista.

Ja entä jos J-kurvin kääntäminen kestää, tai pahimmassa tapauksessa ei käänny koskaan, managerin hyvistä yrityksistä huolimatta? Onko managerilla mitään mahdollisuuksia voittaa vielä sijoittajien luottamus?

Miten vakuuttaa sijoittajat?

Lukuja on pakko raportoida alusta loppuun, näyttävät ne sitten miltä vaan. Pääomien menettäminen tekee takuulla sijoittajat pettyneiksi, sitä tosiasiaa on mahdotonta sivuuttaa. Jos kuitenkin viestintä ja raportointi sijoittajien suuntaan on alusta asti ollut läpinäkyvää ja suoraa, ei hyvän sijoittajasuhteen tarvitse mennä kokonaan pilalle edes J-kurvin pitkittyessä tai epäonnistumisen osuessa kohdalle.

Kun varmistaa, että sijoittajat alusta asti ymmärtävät rahaston strategian ja heidät pidetään ajan tasalla sen etenemisestä, on myös helpompi viestiä, jos ja kun matkan varrella ilmestyy haasteita tai peräti esteitä strategian toteuttamiseksi.

Tämä ei onnistu raportoimalla pelkästään taaksepäin katsovia lukuja, vaan vaatii selkeää kerrontaa ja suoraselkäisyyttä, ja joskus myös rehellisyyttä myöntää omat virheet.

Keräsipä tässä eräs eurooppalainen kiinteistömanageri uuden rahastonsa jopa yli hard capin, vaikkakin epäonnistui pahasti yhdessä aiemmassa rahastossaan. Miten he sen tekivät? Kertoivat suoraan; me teimme nämä ja nämä virheet, ja nyt tiedämme miten välttää ne jatkossa ja olemme kartoittaneet aikaisempaa paremmin myös muut potentiaaliset sudenkuopat. Viesti upposi ja sijoittajat päättivät luottaa manageriin vielä kerran.

Vaikka maailmamme pyörii lukujen ympärillä, niiden taakse ei kannata liiaksi piiloutua. Pitkäaikainen, hyvä sijoittajasuhde vaatii rehellistä viestintää ja itsensä likoon laittamista. Näin saatat voittaa sijoittajien luottamuksen myös aikoina, jolloin luvut eivät ole puolellasi. Ja kun olet tehnyt kotiläksysi hyvin, osaat asiasi ja strategiasi lopulta onnistuu, myös sijoittajat voittavat.

 

PwC:n Fund and Debt Advisory, jossa Annika työskentelee, tukee asiakkaitaan mm. rahastostrategioihin ja sijoittajaviestintään liittyvissä asioissa.

Annika Paitula

Fund & Debt Advisory -palvelut

+358 (0) 20 787 7048

  

Leave a Reply

(* merkityt kentät ovat pakollisia. Sähköpostiosoitetta ei julkaista kommentin yhteydessä.)