Mitä uusi laki työntekijöiden lähettämisestä vaatii yrityksiltä?

21.6.2016  |  Verotus

Uusi laki työntekijöiden lähettämisestä tuli voimaan 18.6. Laki koskee tilapäisesti Suomessa työskenteleviä työntekijöitä ja sillä saatetaan kansallisesti voimaan EU:n ns. täytäntöönpanodirektiivi. Muutoksella halutaan varmistaa, että työnantajat noudattavat Suomessa tehtävässä työssä suomalaisia työsuhteen vähimmäissäännöksiä. Työntekijöiden suojan lisäksi lain tavoitteena on yritysten tasaveroisen kilpailuaseman edistäminen. Merkittävimmät uudistukset ovat lähettävän työnantajan sähköinen ilmoitusvelvollisuus sekä työvoimaviranomaisten oikeus vaatia maksu laiminlyönneistä. Vaikka laki koskee vain Suomeen tilapäisesti töihin tulevia, tulee myös ulkomaille tilapäisesti työntekijöitä lähettävien suomalaisten yritysten selvittää vastaavat työskentelyvaltion vähimmäissäännökset ja ilmoitusvelvollisuus kohdemaassa. Tämä siksi, että EU:n täytäntöönpanodirektiivi on implementoitu myös muissa EU-valtioissa.

Työntekijät, joita lakimuutos koskee

Lakia sovelletaan tilapäisesti Suomeen tuleviin, tavallisesti muissa valtiossa kuin Suomessa työskenteleviin työntekijöihin. Lähettäminen voi perustua valtioiden rajat ylittävään sopimukseen, alihankintaan, yrityksen sisäiseen siirtoon tai vuokratyöhön. Työnantaja voi olla niin EU-tai ETA-valtiosta kuin ns. kolmannesta valtiosta. Lakia ei sovelleta kansainvälisiä kuljetuksia suorittaviin työntekijöihin eikä kauppamerenkulkualusten työntekijöihin.

Suomalaiset työehdot vähimmäisehdoiksi

Lähtökohtana on, että työntekijä ja työnantaja voivat sopia, minkä maan lainsäädäntöä työsopimukseen sovelletaan. Työntekijän on kuitenkin saatava tilapäisen Suomen työskentelyn ajalta vähintään Suomen lain mukainen vähimmäissuoja, ellei toisen maan laki takaa edullisempia säännöksiä.

Suomalaisia pakottavia säännöksiä ovat esim. enimmäistyöaikaa, vähimmäislepoaikaa, palkallisen vuosiloman kestoa, vuosilomapalkkaa, lomakorvausta, vähimmäispalkkaa, ylityökorvausta, työturvallisuutta, työterveyttä ja työhygieniaa koskevat säännökset.

Lisäksi sovellettavaksi tulevat eräät yleissitovien työehtosopimuksien säännökset. Lähettävän työnantajan on pidettävä työaika-, vuosiloma- ja palkkakirjanpitoa sekä tehtävä palkkalaskelma. Lisäksi on pidettävä kirjallisia tietoja lähetetyistä työntekijöistä, kunkin työehdoista ja työnteko-oikeudesta, sosiaaliturvan määräytymisestä sekä pystyä osoittamaan rahoituslaitoksen antama tosite maksetuista palkoista lähettämisen keston ajan.

Lähettävällä yrityksellä on myös velvollisuus nimetä Suomessa edustaja. Edustaja ottaa vastaan asiakirjoja ja edustaa yritystä tuomioistuimessa. Lähettävällä yrityksellä on myös velvollisuus toimittaa asiakirjoja viranomaisille sekä käännöksiä asiakirjoista.

Uusi sähköinen ilmoitusmenettely käyttöön ensi vuonna

Olennaisin muutos uuden lain myötä on uusi ilmoitusmenettely työntekijöiden lähettämisestä. Ilmoitus tehdään sähköisesti ennen työn aloitusta työsuojeluviranomaiselle. Ilmoitusta ei tarvita, mikäli työntekijöitä lähetetään Suomeen työhön yrityksen sisäisellä siirrolla muuhun kuin rakennusalan työhön enintään viideksi työpäiväksi.

Ilmoitus sisältää lähettämistä koskevat tiedot. Mikäli olosuhteet muuttuvat, tehdään täydennysilmoitus.

Ilmoituksen voi tehdä ns. kevytrekisteröintitunnuksella (pankkitunnuksia ei tarvita). Tietoja voi lähettää myös sähköpostitse. Tämänhetkisen arvion mukaan ilmoitusten tekeminen olisi mahdollista keväästä 2017 alkaen, sillä itse järjestelmä on vasta kehitteillä.

Laiminlyönneistä laiminlyöntimaksu

Lain mukaan yrityksille voidaan panna työsuojeluviranomaisten puolesta hallinnollinen laiminlyöntimaksu, jonka suuruus vaihtelee 1 000 euron ja 10 000 euron välillä. Laiminlyöntimaksu määrätään, jos esimerkiksi:

  • lähettävä yritys ei ole tehnyt ilmoitusta työntekijöiden lähettämisestä tai on tehnyt sen puutteellisesti
  • yritys ei ole asettanut Suomessa edustajaa tai pitänyt tietoja Suomessa saatavilla
  • yritys ei avusta viranomaista tietojen saamisessa tai edustajan tavoittamisessa.

Samalla kertaa voidaan määrätä maksu useasta laiminlyönnistä. Lähettävän yrityksen edustaja ei ole henkilökohtaisessa vastuussa lähettävän yrityksen laiminlyönnistä.

Laiminlyöntimaksu voidaan antaa tiedoksi tai perittäväksi myös toiseen EU-valtioon. Valvonta on jatkossa tehokkaampaa, kun eri jäsenvaltioilla on entistä enemmän viranomaisten välistä valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä.

Rakennusalalle erityissäännöksiä

Rakennusalan työhön soveltuu erityisiä säännöksiä, muun muassa ilmoitusmenettelyssä ei ole viiden päivän kynnysaikaa, ja ilmoitus tulee antaa tiedoksi työvoimaviranomaisen lisäksi rakennuttajalle ja pääurakoitsijalle. Rakennuttajalla ja pääurakoitsijalla on erityinen velvollisuus selvittää lähetettyjen työntekijöiden maksamattomia palkkoja, jos työntekijä sitä pyytää. Tieto on toimitettava myös työvoimaviranomaiselle. Yhteisvastuuta ulkomaisen lähettävän yrityksen kanssa ei kuitenkaan ole palkkasaatavista.

Selvitysvelvollisuus myös Suomesta lähetettäessä

Vaikka laki työntekijöiden lähettämisestä koskee vain Suomeen lähetettyjä työntekijöitä, täytyy myös yrityksen, joka aikoo lähettää Suomesta ulkomaille tilapäisesti työskentelemään työntekijöitä, selvittää mitkä ovat ko. valtiossa olevat tilapäisen työskentelyn pakottavat vähimmäisehdot. Toisen maan lainsäädäntö on siis otettava huomioon, vaikka ulkomaantyöskentelyyn on sovittu sovellettavaksi Suomen lakia. Jos työskentelyvaltion vähimmäisehdot ovat paremmat kuin suomalaiset, sovelletaan ehtoja. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työnantaja voi joutua soveltamaan rinnakkain kahden maan säännöksiä. Lopputulos saattaa muodostua työntekijälle edullisemmaksi kuin sovellettaessa pelkkää lähtövaltion lakia. Lisäksi työnantajan tulisi selvittää, onko sillä velvollisuutta tehdä työskentelymaassa ilmoituksia työvoimaviranomaisille.

Työntekijälle on myös muistettava antaa työsopimuslain mukaisesti yli kuukauden pituisissa ulkomaantyöskentelytapauksissa selvitys ulkomailla työskentelyn ehdoista.

Jätä kommentti

(* merkityt kentät ovat pakollisia. Sähköpostiosoitetta ei julkaista kommentin yhteydessä.)