Liiketoimintasuunnitelma – optimistista haihattelua vai tiekartta menestykseen?

23.11.2020  |  Blogi, Taloudellinen raportointi

Usein kuulee sanottavan, että ”meidän liiketoimintaa ei voi ennustaa” tai ”vaikka ennusteet pystyttäisiinkin tuottamaan, ovat ne kuitenkin ylioptimistista tulevaisuuden haihattelua”. 

Ensimmäinen argumentti pitänee siltä osin paikkansa, että mitkään ennusteet eivät, yllätys yllätys, toteudu täsmälleen sellaisenaan. Toisesta argumentista tulee helposti itseään toteuttava esimerkiksi silloin, jos suunnitteluprosessiin ei viitsitä paneutua kunnolla tai se jätetään vaikkapa yksinomaan taloushallinnon harjoitukseksi.

Väitän, että hyvin laadittu liiketoimintasuunnitelma on keskeinen työkalu yrityksen tulevaisuuden menestysmahdollisuuksien turvaamisen taustalla. Vaikka toteumat poikkeaisivatkin suunnitellusta, niin prosessi huonoimmillaankin tarjoaa mahdollisuuden oppia organisaation menneestä toiminnasta jotain. Mitä emme osanneet ennakoida, missä tehtiin ajatuserhe? 

Liiketoimintasuunnitelman keskeisin merkitys on mielestäni se, että se pakottaa organisaation pysähtymään arjen keskellä tarkastelemaan liiketoimintaa kokonaisuutena: analysoimaan yhtiön toimintaympäristöä, tulevaisuuden tavoitteita ja tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä.

Ja mitä optimistisuuteen tulee, entisellä esimiehelläni oli tapana sanoa: ”Eikö ole parempi tähdätä korkealle ja ampua vähän ohi kuin tähdätä alas ja osua napakymppiin?”. Liiketoimintasuunnitelman tuleekin olla tavoitteellinen, realismia toki unohtamatta. Tärkeää on, että suunnitelma on huolella laadittu.

Mitä elementtejä hyvä liiketoimintasuunnitelma sisältää?  

Liiketoimintasuunnitelman laadintaan tulisi varata riittävästi aikaa ja suunnittelutyössä tulisi näkyä kattavasti organisaation eri toimintojen kädenjälki. Hätäisesti kyhätty dokumentti, jonka tavoitteisiin kukaan ei ole sitoutunut, on varsin hyödytön. Säännönmukaisesti toistuva ja osallistava prosessi synnyttää uusia ideoita, lisää ymmärrystä organisaation sisällä, sitouttaa tavoitteisiin ja parantaa eri toimintojen välistä yhteistyötä. 

Hyvin laadittu liiketoimintasuunnitelma on yhdistelmä kirjallista kuvausta ja numeerista dataa. Kirjallisen kuvauksen on hyvä sisältää kerrontaa esimerkiksi markkinoista, kilpailijoista, yrityksen tavoitteista ja tavoitteiden saavuttamisen edellyttämistä toimenpiteistä sekä tarvittavista resursseista aikatauluineen ja vastuuhenkilöineen.

Hyvät tarinat muistetaan lukuja paremmin ja ne aikaansaavat toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi. 

Liiketoimintasuunnitelman taloudellisessa mallinnuksessa konkretisoidaan eri toimintojen tulevaisuuskuvat luvuiksi ja tarkastellaan suunnitelman taloudellisesta järkevyyttä sekä sitä, ovatko eri osasuunnitelmat keskenään linjassa. Suunnitteluprosessissa on hyvä tarkastella lisäksi erilaisten skenaarioiden (herkkyysanalyysi) vaikutusta taloudelliseen lopputulemaan. 

Liiketoimintasuunnitelmaan tulisi sisällyttää keskeisimmät ylätason suoritusmittarit, joiden perusteella organisaation suoriutumista suhteessa tavoiteltuun mitataan tulevaisuudessa (lue kollegani Jari Viljasen ajatuksia KPI-mittareista). On hyvä pohtia, tukeeko nykyinen talousfunktio tehokkaasti suorituksen mittaamista ja kykeneekö se tuottamaan ennakoivaa dataa. Modernit pilvipohjaiset kirjanpito- ja raportointijärjestelmät voidaan nykyään ottaa käyttöön varsin pienin kustannuksin. Raportointityö voi lisäksi olla järkevää ulkoistaa laadukkaalle palveluntarjoajalle, jolloin operatiiviseen suunnitteluun vapautuu aikaa ja resursseja. 

Hyvässä liiketoimintasuunnitelmassa luvut tukevat liiketoimintasuunnitelman narratiivia, jolloin esimerkiksi suunniteltu myynnin kasvu heijastuu liikevaihdon lisäksi investointi- tai muissa resurssitarpeissa. Usein liiketoimintasuunnitelmaa esitellään rahoittajille tai potentiaalisille sijoittajille, jolloin huolella laadittu dokumentti lisää uskottavuutta ja luottamusta organisaation sidosryhmissä.

Tärkeintä on, että liiketoimintasuunnitelma on tehtynä. Vaikka harjoitus ei olisi ensirupeamalta täydellinen, laadintaprosessia voi parannella tulevina vuosina organisaation kasvaessa suunnittelutyöhön. 

Jos suunnitelma on erinomainen ja suunnitteluprosessi on toimivaksi todettu, mitä väärää on ruusuisessa tulevaisuuskuvassa? Jäljelle jää vain suunnitelman toteuttamisen sietämätön helppous.

Kommentit on suljettu.