PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

<blockquote>Jos kerran data on digiajan varallisuutta, niin miksi jätämme sitä niin huolettomasti lojumaan kaikkialle missä toimimme?</blockquote>
Kaikista internetin mahdollistamista hienoista asioista huolimatta meillä on edelleen käsissämme ratkaisematon luottamusongelma. Kuten Peter Steiner vuoden 1993 (The New Yorker) piirroksessaan tuo varsin osuvasti esille, emme vieläkään pysty tunnistautumaan verkossa luotettavasti ilman kolmannen osapuolen vahvistusta (kuten pankkitunnistautuminen tai valtion tarjoama tunnistautumispalvelu).
<a href="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2018/06/Peter-Steinerin-piirros-1993.jpg"><img decoding="async" class="alignnone" src="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2018/06/Peter-Steinerin-piirros-1993.jpg" alt="Kuten Peter Steiner vuoden 1993 (The New Yorker) piirroksessaan tuo varsin osuvasti esille, emme vieläkään pysty tunnistautumaan verkossa luotettavasti ilman kolmannen osapuolen vahvistusta." /></a>
Internetin ensimmäiset neljä vuosikymmentä ovat toki luoneet uutta arvoa usealla talouden osa-alueella. Keskeinen ongelma on kuitenkin se, että datan suhteen olemme monilta osin luopuneet oikeuksistamme ja luovuttaneet sen vastikkeetta sellaisille tahoille, jotka ovat ymmärtäneet sen arvon. Syitä tähän on kaksi: 1) emme ole ymmärtäneet tämän datan todellista arvoa, 2) emmekä ole löytäneet tapaa ratkaista datan omaehtoista hallintaongelmaa.
Lohkoketju tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden taklata internetin luottamusongelma niin luotettavan tunnistautumisen kuin datan omaehtoisen hallinnan ja yksityisyyden suojan osalta.
<h2>Datan vallankaappaus</h2>
Mikä on sitten se tapa, jolla <a href="https://www.pwc.com/gx/en/issues/blockchain.html" target="_blank" rel="noopener noreferrer">lohkoketjut</a> voisivat mahdollistaa datan vallankaappauksen? Katsotaan sitä seuraavan esimerkin avulla.
Nykyisessä mallissa keskitetyt instituutiot keräävät meistä kaikista massiiviset määrät dataa ja käyttävät tätä kautta saavutettua asemaansa asettaakseen itsensä keskitetyksi luottamustahoksi kyseisen datan suhteen. Pankit tietävät kaiken rahankäytöstämme, terveysviranomaiset terveydestämme, Apple &amp; Google liikkeistämme, jne. Vastaavasti, kun tarvitsemme luotettavan tilannekuvan jonkun tahon varallisuudesta tai maksukyvystä, pyydämme sen pankilta. Tilannekuvan terveydestä pyydämme esimerkiksi terveysviranomaisilta tai lääkäriasemalta.
Sama luotettava tilannekuva voidaan kuitenkin mahdollistaa ilman yllä kuvattua keskitettyä luottamustahoa alla esitetyn mallin mukaisesti.
<a href="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2018/06/keskitetty-luottamustaho.gif"><img decoding="async" class="alignnone" src="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2018/06/keskitetty-luottamustaho.gif" alt="Lohkoketjupohjaisessa mallissa voidaan rakentaa vastaavanlainen talousjärjestelmä, jossa me itse kontrolloimme kaikkea meihin liittyvää sisältöä. " /></a>
Lohkoketjupohjaisessa mallissa voidaan rakentaa vastaavanlainen talousjärjestelmä, jossa me itse kontrolloimme kaikkea meihin liittyvää sisältöä. Vasemmanpuoleisessa mallissa voidaan keskitetyille tahoille esittää avoimia kysymyksiä: Paljonko Petrin tilillä on rahaa? Mitä perinnöllisiä sairauksia Petrillä on? Missä Petri oli maanantaina klo 15.30?
Oikeanpuoleisessa mallissa kaikki tämä tieto on tallennettu lohkoketjuihin eri käyttötapauksiin osallistuvien toimijoiden välillä. Eli käytännössä osallistujien hallussa oleviin hajautettuihin tietokantoihin, ei keskitetyn luottamustahon ylläpitämään keskitettyyn tietokantaan. Lähtökohtaisesti lohkoketjut palauttavat kysymyksiin binäärisen TRUE / FALSE -vastauksen varsinaisen datan paljastamisen sijaan. Eli jos olen ostamassa autoa, niin lohkoketju vastaa myyjän kysymykseen:
”Onko Petrillä tilillä XX tuhatta euroa tämän kyseisen auton hinnan suorittamista varten?” → Vastaus: TRUE / FALSE.
Tai vastaavasti joutuessani sairaalahoitoon:
”Onko Petrillä antibioottiallergia?” → Vastaus: TRUE / FALSE.
Tämä on se valtava filosofinen ero datan käsittelyssä keskitettyihin luottamustahoihin perustuvassa mallissa vs lohkoketjumallissa.
<blockquote>Lohkoketjumallissa meillä yksilöillä on täysi kontrolli omasta datastamme.</blockquote>
Osallistumme käyttötapauksiin, joissa arvioimme datamme luovuttamisen meille arvokkaaksi ja rakennamme yhdessä muiden toimijoiden kanssa malleja, joissa dataa luovutetaan sopivaksi katsomiimme käyttötarkoituksiin.

Lohkoketjut mahdollistavat datan vallankaappauksen

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Lakiosaston tulevaisuus – uusi rooli liiketoiminnan mahdollistajana?

PwC Suomi vahvistaa SAP-autorisointiosaamistaan

Poiminta hallitusohjelmasta – tekoäly päätöksentekijänä

Securing the buy-in for Microsoft Power Platform pilot: main things to consider

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Heli Valtari

Muut lukivat myös

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin