PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Palautuminen on tärkeää työntekijöiden tuottavuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Palautunut työntekijä jaksaa innostua uusista asioista, on motivoitunut ja suoriutuu työtehtävistään tehokkaasti. Näin ollen palautumisella on olennainen rooli yritysten menestymisessä.   Tiedämme, että moderni työelämä vaatii kognitiivista hyvinvointia loogisen päättelyn, asioiden erottelemisen toisistaan, tiedon yhdistelyn, riskien arvioimisen, innovatiivisuuden sekä uuden kehittämisen ja keksimisen sujumiseksi. Tästäkin syystä palautuminen on...

Miksi palautumiseen kannattaa kiinnittää huomiota?

Korkeimman hallinto-oikeuden tuore vuosikirjapäätös KHO 2024:22 koski verotuspäätökseen liitettyä muutoksenhakuohjetta. Tapauksessa verovelvollinen oli tehnyt tuloverotustaan koskevan oikaisuvaatimuksen OmaVero-palvelussa muutoksenhakuajan viimeisenä päivänä kello 18.33. Vaatimus oli jätetty tutkimatta verotuksen oikaisulautakunnassa ja hallinto-oikeudessa, koska oikaisuvaatimus oli myöhästynyt. KHO:n mukaan muutoksenhakuohje oli virheellinen. Siitä ei käynyt riittävän selvästi ilmi, että oikaisuvaatimuksen on oltava perillä muutoksenhakuajan viimeisenä päivänä ennen...

KHO antoi päätöksen virheellisestä muutoksenhakuohjeesta – Verohallinto täsmentää muutoksenhakuohjeitaan

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Koronavirustilanteen seurauksena asetetuilla kokoontumisrajoituksilla ja yleisesti nyt tarpeellisella varovaisuudella on vaikutuksensa myös muiden yhtiöiden kuin pörssiyhtiöiden yhtiökokousten järjestämiseen. Kun julkiset kokoontumiset on rajoitettu kymmeneen henkilöön, vaatii yhtiökokouksen järjestäminen poikkeusjärjestelyitä, kun osakkaiden määrä nousee yli kymmeneen. 
Vallitsevien poikkeusolojen johdosta tuli voimaan väliaikaista sääntelyä, jonka seurauksena yhtiökokouksen pitämistä saattoi lykätä 30.9.2020 asti.
Jos kokousta ei haluta lykätä, vaihtoehtoja ovat käytännössä kokouksen järjestäminen useissa tiloissa, etäosallistuminen yhtiökokoukseen tai asiasta päättäminen osakkeenomistajien yksimielisellä päätöksellä (ilman kokouksen pitämistä).
<blockquote>Eduskunta on käsitellyt syyskuun aikana hallituksen esityksen määräaikaisen lain jatkosta ja eduskunnan 15.9.2020 tehdyllä päätöksellä määräaikaisen lain voimassaoloaikaa on jatkettu hieman muutettuna kesäkuun 2021 loppuun. </blockquote>
Päivitetyn lain soveltamisala poikkeaa voimassa olevasta väliaikaisesta laista siten, että osakeyhtiöiden osalta soveltamisalaan kuuluvat vain pörssiyhtiöt ja First North -listayhtiöt, koska ehdotus ei sisällä voimassa olevan väliaikaisen lain 2 §:n 1 momentin ja 7 §:n mukaisia mahdollisuuksia lykätä varsinaisen yhtiökokouksen pitämistä, tilinpäätöksen laatimista ja tilintarkastusta. Samasta syystä asunto-osakeyhtiöt päätettiin rajata uuden lain ulkopuolelle. Uusi laki ei myöskään vaikuta yhteisöjen hallitusten päätöksentekoon, joka voidaan nykyisinkin järjestää kokonaan etäyhteyksiin perustuen ilman perinteistä fyysistä kokousta.  
Listaamattomien yritys kohdalla poikkeusjärjestelyt siis päättyvät 30.9.2020, minkä jälkeen yhtiökokousten suhteen palataan ns. normaalitilanteeseen.
<h2>Kokouksen järjestäminen useissa tiloissa</h2>
Yhtiökokous voitaisiin järjestää soveltuvien tilojen ollessa käytössä siten, että kokousosallistujat jaettaisiin alle 10 hengen ryhmiin eri tiloihin (esim. eri neuvotteluhuoneisiin), joihin toistettaisiin videoyhteydellä kokouksen kulkua ja kussakin huoneessa olisi oma kokousvirkailijansa. Äänestyksetkin voitaisiin toteuttaa tällöin normaaliin tapaan. Kyseinen toimintatapa edellyttää lisäksi sitä, että osallistujien kulku kokoukseen ja kokouksesta pois voidaan jakaa esimerkiksi porrastamalla tai eri kulkuväylin siten, ettei kymmenen hengen kokoontumista koskevaa rajoitusta rikota.  
 
Lisäksi osallistujien määrää voitaisiin saada rajattua pienemmäksi, mikäli useampi osakkeenomistaja antaisi valtakirjan samalle edustajalle. 
Edellä mainittuihin menettelyihin voisi vielä yhdistää ennakkoäänestys- ja etäyhteysmahdollisuuden.  
<h2>Etäosallistuminen yhtiökokoukseen</h2>
Hallitus voi päättää, että yhtiökokoukseen saa osallistua postin tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla, ellei edellä mainittuja osallistumistapoja ole kielletty yhtiöjärjestyksessä. 
 
Edellytyksenä etäosallistumiselle on, että osallistumisoikeus ja ääntenlaskennan oikeellisuus voidaan selvittää tavallisessa yhtiökokouksessa noudatettaviin menettelyihin verrattavalla tavalla. Lisäksi yhtiökokouksen kokouskutsussa on mainittava edellä mainitusta osallistumismahdollisuudesta, sen käyttämisen edellytyksistä, siihen liittyvistä osakkeenomistajan puhevallan käyttämisen mahdollisista rajoituksista sekä siinä noudatettavasta menettelystä 
 
Ennen tätä kevättä varsinaista reaaliaikaista etäosallistumista ei ole hyödynnetty suomalaisissa yhtiökokouksissa laajemmin. Yksinkertaisimmillaan virtuaalinen yhtiökokous vaatisi sovelluksen, joka yhdistäisi osakkeenomistajan osallistumisoikeuden tunnistamisen, äänestyspalvelun ja livekuvan. Tänä keväänä etäyhteyden kautta järjestetyt yhtiökokoukset tulevat varmasti lisääntymään, ja uusia palveluntarjoajia on jo ilmaantunut markkinoille. 
 
Kokous voisi sinänsä tapahtua myös esimerkiksi videopuhelun avulla, ja äänestykset voitaisiin toteuttaa esimerkiksi sähköpostitse – edellyttäen toki tällöinkin, että osallistumisoikeus ja ääntenlaskun oikeellisuus pystytään selvittämään. Suljettua lippuäänestystä ei tällöin voitaisi toteuttaa.  
<h2>Osakkeenomistajien yksimielinen päätös</h2>
Jos osakkeenomistajia on kohtuullisen pieni määrä ja heidän kesken asia saadaan sovittua, voitaisiin yhtiökokous jättää pitämättä ja tehdä sen sijaan päätökset ns. osakkeenomistajien yksimielisellä päätöksellä kokousta pitämättä. Tämä on kuitenkin mahdollista vain, jos kaikkien osakkeenomistajien hyväksyntä menettelylle saadaan, ja lisäksi kaikkien päätösten tulee myös olla yksimielisiä. Yksimielisestä päätöksestä laadittavaan asiakirjaan riittää kahden osakkeenomistajan allekirjoitus.  
<h2>Yhtiökokouksen lykkääminen</h2>
Hallitus voi myös päättää yhtiökokouksen lykkäämisestä sellaiseen ajankohtaan, jolloin poikkeusolot eivät enää vallitse Suomessa. Käytännössä jo kutsuttu yhtiökokous tulee peruuttaa ja kutsua uusi yhtiökokous koolle myöhemmin.
Hallituksen esittämän väliaikaisen sääntelyn mukaan osakeyhtiö voi pitää 30.9.2019–31.3.2020 päättyneen tilikauden jälkeen pidettävän varsinaisen yhtiökokouksen 30.9.2020 mennessä. Poikkeus koskee myös muuta laissa säädettyä yhtiökokouksen määräaikaa ja yhtiöjärjestyksen määräystä varsinaisen yhtiökokouksen ajankohdasta. Eduskunta hyväksyi lain 24.4.2020.
Kokouksen määräajan lykkäyksestä seuraa, että tilintarkastuksen suorittamisen ja tilinpäätöksen rekisteröinnin määräajat siirtyvät vastaavasti, koska lainsäädännössä niille säädetyt määräajat on kytketty tilinpäätöksen vahvistamisesta päättävän kokouksen ajankohtaan. Hallituksen esityksen mukaan 30.11.2019–29.2.2020 päättyneen tilikauden tilinpäätös ja toimintakertomus on laadittava viimeistään 30.6.2020.

Miten COVID-19 ja kokoontumisrajoitukset vaikuttavat listaamattoman yhtiön yhtiökokousjärjestelyihin?

Aiheeseen liittyvät sisällöt

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Lakiosaston tulevaisuus – uusi rooli liiketoiminnan mahdollistajana?

EU-rintamalla ei mitään uutta – vihjeitä Belgian kunnianhimoisten verotavoitteiden etenemisestä

Yhtiön terveystarkastus: pääoman menettämisen riskit ja korjauskeinot

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Sanna-Maria Lanki

Muut lukivat myös

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?