PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

<ul>
<li style="font-weight: 400;">Vertailuanalyysit</li>
<li style="font-weight: 400;">Toiminnan tappiollisuus ja  COVID-19:n aiheuttamien erityisten kulujen allokointi</li>
<li style="font-weight: 400;">Valtioiden myöntämä tuki  COVID-19-tilanteeseen</li>
<li style="font-weight: 400;">Rajat ylittävät siirtohinnoittelun ennakkosopimukset (APA).</li>
</ul>
Ohjeessa käydään läpi keinoja arvioida pandemian vaikutuksia etuyhteysliiketoimiin ja yhtiöiden kannattavuuteen, keinoja hankkia tietoa vertailukelpoisista hinnoista ja arvioida, miten markkinaehtoperiaatetta soveltaen konserniosapuolten tulisi vastata pandemian vaikutuksista. 
Ohjeen mukaan pandemian vaikutukset tulisi huomioida konsernin sisäiseen hinnoitteluun ja esim. yhtiön kannattavuuteen. Tässä voidaan ottaa huomioon mm. toteutuneen ja budjetoidun tai normaalin myynnin, kulujen ja käyttöasteen erot. Lisäksi mm. valtion tukien sekä kertaluonteisten ja erityisten kulujen vaikutusten jakautumista etuyhteysosapuolien välillä arvioidaan markkinaehtoperiaatteen kannalta.
<h3>Vertailuanalyysit</h3>
Pandemian aiheuttama markkinahäiriö on laajalti heikentänyt historiallisen vertailuaineiston luotettavuutta. Tämä vaikeuttaa osaltaan merkittävästi sekä liiketoimien hinnan asetantaa että jälkikäteistä testaamista vertailuanalyysien avulla.
<blockquote>Pandemiavuoden hinnan asetannassa käytettävään tietoon on kiinnitettävä erityistä huomiota. Perusteltuja oikaisuita historialliseen dataan pidetään mahdollisina. </blockquote>
Oikaisun perusteina nostetaan esiin mm. makroekonominen data, jota mahdollisesti tukee tilastollinen analyysi esimerkiksi BKT:n muutoksen vaikutuksista kannattavuuteen. Toisaalta mikä vain soveltuva julkinen lähde saattaa ohjeen mukaan tarjota tukea hinnanasetantaan ennen kuin vertailuaineistona käytettävät vuoden 2020 tilinpäätöstiedot tulevat saataville. Oikaisun soveltuvuutta on arvioitava tapauskohtaisesti ottaen huomioon mm. pandemian vaikutukset tarkasteltavaan toimialaan ja markkina-alueeseen.
Toisaalta vuoden 2021 aikana laadittavien vuoden 2020 operatiivisia liiketoimia koskevien vertailuanalyysien kohdalla on mahdollista harkita poikkeuksellisesti yhden vuoden datan käyttöä normaaliolosuhteissa käytettävän kolmen vuoden vertailuaineiston sijaan. 
<blockquote>Pandemiavuotta koskevissa vertailuanalyyseissä on myös kiinnitettävä erityistä huomiota vertailukelpoisuuteen ja näin pyrittävä huomioimaan pandemian erilaiset vaikutukset markkina-alueesta ja toimialasta riippuen.</blockquote>
Niin hinnoittelun asetannassa kuin testaamisessa voidaan vertailuaineiston epäluotettavuuden johdosta harkita käytettäväksi  useampaa kuin yhtä menetelmää, mikä erityisesti  COVID-19-tilanteessa voi parantaa hinnoittelun luotettavuutta.
<h3>Tappiollisuus</h3>
Ohje käy läpi COVID-19-kriisin vaikutusta rutiinitoimijoiden tappiollisuuteen. Näiltä osin ohje tukeutuu vahvasti olemassa olevaan siirtohinnoitteluohjeistukseen. Keskeistä on tunnistaa pandemian aiheuttamat riskit sekä tehdä analyysi siitä, miten riskien kantaminen jakautuu liiketoimen osapuolten välillä. Toisaalta joissain tilanteissa pandemia luo edellytykset osapuolten väliseen riskien ja tappioiden jakoon mm. sopimusten uudelleen neuvottelulla tai poikkeusoloihin soveltuvan Force Majeure -ehdon soveltamisella. Ohjeessa käsitellään myös pandemian aiheuttamia poikkeuksellisia kustannuksia ja niiden käsittelyä tuloksen analysoimisessa.
<h3>Valtiontuki</h3>
Valtioiden myöntämien COVID-19-tukien vaikutus sisäiseen hinnoitteluun ja yhtiön kannattavuuteen on  analysoitava. Huomiota kiinnitetään mm. siihen, mihin liiketoimeen tai riskiin COVID-19-tuet kohdistuvat ja minkä osapuolen kannettavana näitä riskejä pidetään.
<h3>Ennakkosopimukset</h3>
Ohje sisältää myös arvioita pandemian vaikutuksista jo neuvoteltujen valtioiden välisten siirtohinnoittelun ennakkosopimusten (APA) sitovuuteen. Tärkeää on arvioida, miten pandemia  vaikuttaa olemassa olevan APA:n soveltamiseen ja tarvittaessa käydä keskustelu APA:n osapuolten kanssa mahdollisista vaikutuksista. Ohje vakuuttaa tämän työkalun soveltuvan myös jatkossa ennakolliseen verovarmuuden hakemiseen.
Verohallintojen suuntaan ohje nostaa esiin vastuun riitojen välttämisessä tilanteessa, jossa markkinoilla ei ole saatavilla perinteisin tiedonhankkimiskeinoin vertailukelpoista dataa hinnoittelun tueksi. Toisekseen verohallintoja kehotetaan suhtautumaan joustavasti verovelvollisaloitteisiin hinnoittelun oikaisuihin esimerkiksi vielä tilikauden 2020 jälkeen, kun markkinaehtoisuuden arviointiin käytettävä tieto on tullut saataville.
Konserneilta edellytetään vastaavasti pandemian vaikutusten selvitystä ja asioiden huolellista dokumentointia kaikkiin poikkeuksellisiin toimiin liittyen.
<blockquote>Kokonaisuutena arvioiden ohje nostaa esiin valikoituja kohtia aikaisemmista siirtohinnoitteluohjeista ja siten luo sillan markkinaehtoperiaatteen soveltamiseen pandemian aikana. Ohjeen käytännönläheisimmät osiot liittyvät pandemian vaikutusten tunnistamiseen ja vertailuanalyysiin. </blockquote>
Muilta osin ohje jättää tapauskohtaisiin olosuhteisiin vedoten enemmän tulkinnallisuutta. 
Ohjeesta saa tervetullutta apua ja vinkkejä COVID-19-aikaan. Loppujen lopuksi kysymys on kuitenkin poikkeuksellisten tilanteiden todistamisesta löydettävissä olevilla materiaaleilla, sekä siitä että hinnoittelupoikkeamien perusteleminen on tehtävä kuitenkin siirtohinnoittelun perusperiaatteita noudattaen. Tärkeintä on kerätä riittävä aineisto tukemaan valittavaa ratkaisua ja  dokumentoida se huolellisesti. 
<a href="https://www.oecd.org/tax/transfer-pricing/guidance-on-the-transfer-pricing-implications-of-the-covid-19-pandemic.htm" target="_blank" rel="noopener noreferrer">OECD: Guidance on the transfer pricing implications of the COVID-19 pandemic</a>
&nbsp;
Keskustelemme mielellämme kanssasi yrityksenne tilanteesta! Ota yhteyttä:
Teemu Peitsaari 
<a href="mailto:teemu.peitsaari@pwc.com">teemu.peitsaari@pwc.com</a> 
<a href="tel:00358207877172">020 787 7172</a>
Sari Takalo 
<a href="mailto:sari.takalo@pwc.com">sari.takalo@pwc.com</a> 
<a href="tel:00358207877262">020 787 7262</a>

OECD:ltä ohje COVID-19-pandemian vaikutuksista siirtohinnoitteluun

Aiheeseen liittyvät sisällöt

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

KHO antoi päätöksen virheellisestä muutoksenhakuohjeesta – Verohallinto täsmentää muutoksenhakuohjeitaan

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Teemu Peitsaari

Muut lukivat myös

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin