Pitääkö olla huolissaan?

28.11.2016  |  Blogi, Yritysvastuu

Nyt kun olemme selvinneet Black Fridaysta, on taas aika miettiä isompia kysymyksiä kuin tavaratarjontaa. Valtioneuvosto antoi viime torstaina selonteon kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030. Siinä linjataan isoja asioita, jotka tulevat vaikuttamaan monilla toimialoilla vuosikymmenen yli. Selonteon kannanotot ovat yksi vastaus ilmastonmuutokseen, jonka haasteiden suuruutta on vaikea hahmottaa. Se tulee vaikuttamaan meidän kaikkien elämään. Tästä meidän pitäisi olla nykyistä enemmän huolissamme.

Se mitä olen miettinyt itsekriittisesti viime aikoina, koskee muita suuria, maailman mittakaavan asioita, joista emme ole puhuneet kovin paljon mutta joista myös pitäisi olla huolissaan. Yritysvastuussa olen keskittynyt viime vuosina korostamaan sen vaikutuksia yrityksen arvonmuodostukseen, vastuullisuuden kääntämiseen talouden kielelle sekä sen tehokkaaseen johtamiseen.

Olen saarnannut siitä, että yritysten on tultava pois omasta kuplastaan ja nähtävä yritysvastuun lasien läpi, miten markkinoiden ja sidosryhmien odotukset ovat muuttuneet vaikuttaen liikevaihdon kasvuun ja riskienhallintaan. Miten minusta nyt tuntuu, että olen kehittänyt tästä itselleni – ja ehkä muillekin – uuden tyhjiön, jossa toki on muutama asia enemmän kuin pelkkä yrityksen talous ja siitä raportointi mutta josta kuitenkin taitaa puuttua jotain.

En ole ehkä korostanut tarpeeksi yhteiskunnallisia muutoksia ja isoja sosiaalisia prosesseja. Tarkoitan tällä sitä, että olen monen muun tavoin ajatellut globalisaatiota nimenomaan yritysten ja talouselämän globalisaationa ja puhunut vähemmän siitä, miten ihmiset, yhteisöt ja yhteiskunnat ovat kohdanneet sen.

Sosiologi Robert Putnam puhui viime vuonna Suomessa luennoidessaan tutkimuksestaan, joka osoitti amerikkalaisen yhteiskunnan käyvän läpi suurta sosiaalista muutosta. Kirjassaan Our Kids. The American Dream in Crisis hän kuvaa muun muassa sosiaalisen nousun vaikeutumista luokkaeroja tasoittaneiden rakenteiden heiketessä. Jos olisimme kuunnelleet ja kuulleet hänen tutkimustuloksiaan herkällä korvalla, olisimme ehkä vähemmän yllättyneitä brexiteistä ja muista äänestystuloksista.

Globalisaatio on nostanut suuren joukon köyhyydestä, mikä on hieno asia. Toisista tuntuu, että se on vienyt työpaikat ja kurjistanut asuinympäristöä. Osa joutuu pakenemaan sotaa ja demokratian puutetta. Moni kokee osattomuutta ilman tulevaisuuden toivoa. Perinteinen yhteisöllisyys tuntuu murtuneen monin paikoin. Näillä kokemuksilla on omat yhteiskunnalliset ja poliittiset seurauksensa. Katselemme niitä nyt hieman yllättyneinä, vaikka ainakin osa niistä olisi ollut ennakoitavissa. Iso kysymys on, mitä muuta me emme nyt näe, ymmärrä tai usko tapahtuvaksi. Tästä meidän pitää olla huolissaan.

Globalisaatio ei ole pelkästään talouden tai yritysten toiminnan globalisaatiota. Se myös muuttaa yhteiskunnallisia rakenteita, aiheuttaa muuttovirtoja sekä sosiaalista nousua ja laskua. Koska monet yritykset ovat globalisaation seurauksena yhä suurempia toimijoita, on niiden otettava huomioon toimintansa kaikki ulottuvuudet ja vaikutukset, myös yhteiskunnalliset. Tämä edellyttää vuoropuhelua ja yhteisen näkemyksen syntymistä talous- ja yhteiskuntatieteilijöiden kesken.

Maailmanlaajuisissa toimielimissä tätä keskustelua on varmasti käyty ja käydään, mutta yksittäisten yritysten ja yhteiskunnan samoin kuin paikallisyhteisön tasolla toivoisin kuulevani sitä enemmän. Se voisi auttaa ymmärtämään paremmin keskinäisiä riippuvuuksiamme. Se voisi herkistää kuulemaan ja näkemään, mitä ympärillämme on tapahtumassa, ei vain tänään, vaan myös huomenna. Ennakointi on hyväksi kaikille.

Vastuullisuus on myös yrityskansalaisuutta ja oman suuremman roolin ymmärtämistä ja kantamista. On toimittava niin, että jos yrityksellä olisi silmät, se voisi katsoa rehdisti kansalaisia silmiin sekä kotimaassa että kauempanakin. Ehkä sieltä näkyisi jotain sellaista, josta pitää olla huolissaan.

 

Sirpa Juutinen

Yritysvastuu

+358 (0)20 787 7815

  

Jätä kommentti

(* merkityt kentät ovat pakollisia. Sähköpostiosoitetta ei julkaista kommentin yhteydessä.)