PwC:n tutkimus: Väärinkäytösten laajuus ja vaikutus lisääntyneet

13.3.2018  |  Lehdistötiedote, Uutiset

Taloudellisten väärinkäytösten laajuus ja vaikutus ovat lisääntyneet yritysten liiketoiminnassa, mutta väärinkäytökset eivät aina tule riittävällä tavalla esiin ja niitä voi olla vaikea tunnistaa.

PwC:n Global Economic Crime and Fraud Survey 2018 -selvityksen mukaan väärinkäytösten uhriksi joutui Pohjoismaissa 46 prosenttia yrityksistä. Maailmanlaajuisesti lähes puolet organisaatioista (49 %) oli kohdannut väärinkäytöksiä. Pohjoismaissa useammalle kuin yhdelle kymmenestä organisaatiosta taloudellinen vahinko on ollut yli 800 000 euroa, mutta monille huomattavasti enemmän.

Global Economic Crime and Fraud Survey toteutetaan joka toinen vuosi, ja se julkaistiin nyt yhdeksättä kertaa. Sähköiseen kyselyyn vastasi yli 7 200 henkilöä ympäri maailman. Pohjoismaisia vastaajia oli yhteensä 154 Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta.

Kyberrikollisuus kasvaa

Kyberrikollisuuden määrä on kasvanut Pohjoismaissa viime vuosien aikana ja noussut taloudellisten väärinkäytösten kärkisijalle (37 %). Iso osa näistä hyökkäyksistä oli yritykselle haitallisia. Niiden seurauksena yli neljänneksessä pohjoismaisista yrityksistä oli ollut katkoksia, jotka uhkasivat operatiivisen toiminnan jatkuvuutta. Seuraavaksi yleisimmät seuraukset kyberrikollisuudesta olivat varojen väärinkäyttö (19 %) ja kiristys (17 %).

Yritykset raportoivat myös varojen tai resurssien väärinkäytöstä (34 %) ja kuluttajien tekemistä väärinkäytöksistä (24 %). Varojen väärinkäytöt ovat käytännössä olleet usein petoksia tai kavalluksia. Myös taloudellisen informaation vääristely on vastaajien mukaan yhä yleisempää (23 %).

Yli 40 prosenttia organisaatioista menetti yli 40 000 euroa yritystä kohdanneen vakavimman väärinkäytöksen suorana seurauksena. Kuluja tulee myös väärinkäytösten selvittämisestä. Peräti 72 prosenttia pohjoismaisista yrityksistä kertoi käyttäneensä saman verran tai enemmän rahaa yritystä kohdanneen vakavimman väärinkäytöksen selvittämiseen kuin mitä väärinkäytöksen takia menetettiin.

Kolmannes väärinkäytöksistä yrityksen sisäisiä

Kuka näitä väärinkäytöksiä sitten tekee? Noin kolmannes teoista on yrityksen sisäisiä. Suurin osa tekijöistä on ulkoisia tahoja; rikollisorganisaatioita ja hakkereita tai kolmansia osapuolia kuten agentteja, tavarantoimittajia tai asiakkaita.

Selvityksessä kysyttiin myös, kuinka väärinkäytökset havaittiin. Yli kolmannes (36 %) pohjoismaisista vastaajista kertoi havainneensa väärinkäytöksen hyvään yrityskulttuuriin liittyvien mekanismien ansiosta. Kontrollien avulla havaittiin Pohjoismaissa noin kolmannes (32 %) väärinkäytöksistä. Lähes neljännes väärinkäytöksistä tuli ilmi keinoilla, joihin yritys tai sen johto eivät voi vaikuttaa.

Sisäiset kontrollit tehokkaammiksi

”Koska taloudellisen väärinkäytöksen taustalla on aina ihminen, yrityksien tulisi investoida työntekijöiden osallistamiseen ja eettisen yrityskulttuurin painottamiseen. Teknologisten ratkaisujen lisäksi väärinkäytösten monimutkaisessa maailmassa on muistettava huomioida ihminen”, toteaa PwC Suomen Forensic-palveluiden johtaja Leea Uusi-Hautamaa.

Taloudellisilla väärinkäytöksillä on monisyiset seuraukset, joiden välilliset vaikutukset voivat tuntua yrityksen liiketoiminnassa merkittävästi. Ne heikentävät työntekijöiden moraalia, kolhivat yrityksen mainetta ja brändiä sekä vaikuttavat liikesuhteisiin, myös suhteisiin viranomaisten kanssa.

”Liian usein epäeettinen toiminta pysyy piilossa, ja tietoisuuden puute mahdollistaa väärinkäytösten jatkumisen. Organisaatioiden on aika tunnistaa taloudellisten väärinkäytösten uhka, Uusi-Hautamaa sanoo.

Valvontajärjestelmien säännöllistä kehittämistä korostaa myös Forensic-asiantuntija Kaisa Karvonen Sveitsin PwC:ltä. Hän tietää lukemattomia tosielämän esimerkkejä, joita yksikään yritys ei haluaisi toistaa. Niistä yhdessä paljastui vasta kaksi vuotta sitten, että eläkesäätiön johtaja oli ”lainannut” 1980-luvulla 855 000 euroa. Petos tuli ilmi vasta, kun johtaja halusi tunnustaa tekonsa kuolinvuoteellaan.

Yritysten tuleekin aktivoitua. Tämä tarkoittaa käytännössä yrityksen sisäisen valvonnan kehittämistä, sen toimivuuden jatkuvaa varmistamista sekä keskittymistä yrityksen henkilöstön rooliin väärinkäytösten ennaltaehkäisyssä ja torjunnassa.  

Lisätietoja:

Leea Uusi-Hautamaa, johtaja, Forensic Services, PwC Suomi, puh. 044 530 4005,

Suomenkielinen yhteenveto

Globaalit tulokset

Tutkimuksesta:

PwC:n Global Economic Crime and Fraud Survey toteutetaan joka toinen vuosi, ja se julkaistiin nyt yhdeksättä kertaa. Kaikkiaan sähköiseen kyselyyn vastasi 7 228 henkilöä 123 eri maasta. Yli puolet vastaajista kuuluu ylimpään johtoon. Vastaajista 42 prosenttia edustaa listayhtiöitä. Yli puolet vastaajista on yrityksistä, joissa henkilöstöä on yli tuhat. Pohjoismaisia vastaajia oli yhteensä 154 Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta.

 

PwC auttaa yrityksiä kasvamaan, toimimaan tehokkaasti ja raportoimaan luotettavasti jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Apunasi on Suomessa yli 1 000 asiantuntijaa ympäri maan. Palveluitamme ovat liikkeenjohdon konsultointi, yritysjärjestelypalvelut, veroneuvonta, lakipalvelut, riskienhallinta sekä tilintarkastus- ja muut varmennuspalvelut. Tarkoituksenamme on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista asiakkaidemme merkittävimpiä ongelmia. Lisää tietoa: www.pwc.fi. Twitter: @PwC_Suomi.

PwC toimii 158 maassa yli 236 000 asiantuntijan voimin. Nimi PwC viittaa PwC-ketjuun ja/tai yhteen tai useampaan sen jäsenyritykseen, joista jokainen on oma itsenäinen yhtiö. Lisää tietoa: www.pwc.com/structure.


Leea Uusi-Hautamaa

Forensic-palvelut

+358 (0)44 530 4005

  

Leave a Reply

(* merkityt kentät ovat pakollisia. Sähköpostiosoitetta ei julkaista kommentin yhteydessä.)