Ruotsin yhteisöverokanta murroksessa

17.8.2018  |  Uutiset, Verotus

Ruotsin parlamentti on hyväksynyt kesäkuussa verolainsäädännön muutokset, joiden seurauksena yhteisöverokanta tulee laskemaan nykyisestä 22 prosentista kahdessa portaassa ensin 21,4 prosenttiin vuosille 2019 ja 2020 ja lopulta 20,6 prosenttiin vuodesta 2021 lähtien.

Myös korkovähennyksiin on luvassa muutoksia: vuodesta 2019 alkaen korkovähennykset rajoitetaan 30 prosenttiin EBITDAsta. Rajoitus koskee ainoastaan nettokorkokuluja, joiden määrä ylittää 5 miljoonaa kruunua. Samalla laki mahdollistaa käyttämättömien nettokorkokulujen siirtämisen tulevaisuuteen; käyttämättömät nettokorkokulut tulee poistaa kuuden vuoden kuluessa niiden syntymisestä.

Ruotsin valtiovarainministerin Magdalena Anderssonin mukaan uudistus hyödyttää erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Alkuperäisessä ehdotuksessa verokantaa suunniteltiin laskettavan tasan 20 prosenttiin eli samalle tasolle kuin Suomessa, mutta tämä ei loppujen lopuksi ollut rahoituksellisista syistä mahdollista. Korkovähennysrajoitusta koskevan uudistuksen takana puolestaan on pyrkimys vähentää yritysten aggressiivista verosuunnittelua ja verovälttelyä sekä poistaa veroetua lainapääomalla toimivilta yrityksiltä.

IFRS:n mukaan verokantamuutoksen vaikutus laskennallisiin veroihin otetaan huomioon Q2/2018:ssa niin, että laskennalliset verot on laskettava sen ajanjakson verokannan mukaan, jossa väliaikainen ero realisoituu. Myös korkovähennysrajoituksilla saattaa olla epäsuoria vaikutuksia laskennallisten verosaamisten käsittelyyn kirjanpidossa.

Vaikka uudet säädökset astuvat siis voimaan vasta 1.1.2019, on tärkeää hahmottaa muutosten vaikutus Ruotsissa sijaitsevaan liiketoimintaan jo nyt sekä huomioida muutos kirjanpidossa laskennallisten verojen osalta.

Aiheesta on kirjoitettu aiemmin muun muassa Ruotsin parlamentin sivuilla.

Jarno Laaksonen

Yritysverotus

+358 (0)20 787 7327

  

Leave a Reply

(* merkityt kentät ovat pakollisia. Sähköpostiosoitetta ei julkaista kommentin yhteydessä.)