PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje


<p>Finanssimaailma vilisee erilaisia kirjainyhdistelmiä, joita on vaikea muistaa ja sisäistää. Sääntelyrintamalla eräät lyhenteet alkavat toistua entistä useammin; esimerkkeinä voidaan mainita MiFID II/MiFIR, PRIIPs, IDD, AMLD ja GDPR. Mitä nämä lyhenteet tarkoittavat, koskevatko ne teidän yrityksenne harjoittamaa toimintaa ja ennen kaikkea, pitäisikö niiden suhteen tehdä jotain?</p>
<p>Mainitut EU-säännökset tulevat koskemaan lukuisia toimijoita, ja lisähaasteena nämä merkittävät sääntelyhankkeet tulevat voimaan lähes samanaikaisesti. Jäljempänä käsitellään hieman yksityiskohtaisemmin edellä mainittujen kirjainlyhenteiden sisältöä.</p>
<h2>MiFID II/MiFIR</h2>
<p>Rahoitusvälineiden markkinat -direktiivi eli MiFID II (<em>Markets in Financial Instruments Directive</em> (2014/65/EU) tulee implementoida kansalliseen lainsäädäntöön 3.7.2017 mennessä. Rahoitusvälineiden markkinoita sääntelevä asetus MiFIR (<em>Markets in Financial Instruments Regulation</em> (EU) N:o 600/2014) on puolestaan suoraan sovellettavaa oikeutta, jonka soveltaminen alkaa 3.1.2018. MiFID II:n ja MiFIRin tavoitteena on muun muassa sijoittajansuojan parantaminen, kaupankäynnin ohjaaminen järjestäytyneille kauppapaikoille ja rahoitusvälineiden kaupankäynnin läpinäkyvyyden lisääminen. MiFID-sääntely tulee muuttamaan tietyiltä osin merkittävästi sijoituspalvelun tarjontaa ja toiminnan järjestämistä koskevia vaatimuksia, muun muassa kannustimien osalta.</p>
<h2>PRIIPs</h2>
<p>Paketoituja sijoitustuotteita koskeva asetus eli PRIIPs (<em>Packaged Retail and Insurance-based Investment Products Regulation</em> (EU) N:o 1286/2014) sääntelee vähittäismarkkinoille tarkoitettuihin paketoituihin ja vakuutusmuotoisiin sijoitustuotteisiin liittyvien avaintietoasiakirjojen (KID) sisältöä ja muotoa tarjottaessa tuotteita ei-ammattimaisille sijoittajille. KID tulee antaa asiakkaalle hyvissä ajoin ennen sijoituspäätöksen tekemistä ja sen tulee tarjota vertailukelpoista tietoa sijoitustuotteen rakenteesta, kustannuksista ja riskeistä. Asetuksen soveltamisalaan kuuluvat paketoitujen tuotteiden kehittäjät, näihin tuotteisiin liittyviä neuvoja antavat tahot ja tuotteiden myyjät. Asetus tulee sovellettavaksi 31.12.2016 alkaen.</p>
<h2>IDD</h2>
<p>Vakuutusten tarjoamista koskevalla direktiivillä, IDD (<em>Insurance Distribution Directive</em> (2016/97/EU)) pyritään parantamaan vakuutustuotteiden myyntitapoja. Direktiivin soveltamisala kattaa kaikki vakuutustuotteet ja tarjoamisen kanavat ja sen tarkoituksena on parantaa kuluttajansuojaa. Säännösten seurauksena kuluttajat ja vähittäissijoittajat saavat aiempaa avoimempaa ja vertailukelpoisempaa tietoa tarjottujen vakuutustuotteiden hinnoista ja kustannuksista. Direktiivi on implementoitava kansalliseen lainsäädäntöön 23.2.2018 mennessä.</p>
<h2>AMLD</h2>
<p>Rahanpesudirektiivin, AMLD (<em>Anti Money Laundering Directive</em> (2015/849/EU) tarkoituksena on torjua rahanpesua ja terrorismin rahoitusta sekä estää finanssimarkkinoiden väärinkäyttö näihin tarkoituksiin. Rahanpesudirektiivi on implementoitava kansalliseen lainsäädäntöön 26.6.2017 mennessä, ja implementointi toteutetaan osana kansallisen rahanpesulainsäädännön kokonaisuudistusta. Suomessa rahanpesudirektiivin implementoinnin edellyttämien lakimuutosten on tarkoitus tulla pääosin voimaan 1.1.2017. Osana implementointia tullaan muun muassa säätämään kokonaan uusi laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä. Direktiivissä säädetään muun muassa kokonaisvaltaisesta rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiperusteisesta lähestymistavasta, asiakkaan tuntemisvelvollisuudesta, tosiasiallista edunsaajaa koskevista tiedoista sekä ilmoitusvelvollisuuksista ja poliittisesti vaikutusvaltaisia henkilöitä koskevan käsitteen laajentamisesta.</p>
<h2>GDPR</h2>
<p>GDPR:n (<em>General Data Protection Regulation</em> ((EU) N:o 679/2016)) eli tietosuoja-asetuksen tavoitteena on luoda yhdenmukainen ja kattava tietosuoja Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Pyrkimyksenä on yksilön oikeuksien vahvistaminen ja tietosuojasääntöjen täytäntöönpanon valvonnan tehostaminen. Asetus koskee kaikkea henkilötietojen käsittelyä Euroopan unionin alueella, ja se sisältää säännöksiä muun muassa henkilötietorekistereissä olevien oikeuksista ja rekisterinpitäjien sekä henkilötietojen käsittelijöiden velvollisuuksista. Lisäksi asetus sisältää sanktioita tietosuojavelvoitteensa laiminlyöville rekisterinpitäjille. Tietosuoja-asetusta sovelletaan 25.5.2018 alkaen, ja siihen perustuen tullaan tekemään muutoksia kansallisiin henkilötietoja ja tietosuojaa koskeviin lakeihin.</p>
<h2>Sääntelyaikataulu</h2>
<p>Sääntelyhankkeisiin valmistautuminen kannattaa ehdottomasti aloittaa viimeistään nyt ja muistaa, että hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty. Useiden samanaikaisesti implementoitavien sääntelyhankkeiden edellyttämien muutosten tekemistä tulisi harkita koordinoituna prosessina päällekkäisen ja keskenään ristiriitaisen työn välttämiseksi. Tulevat muutokset kannattaa mieltää strategisiksi hankkeiksi, jotka voivat parhaassa tapauksessa luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia.</p>


Sääntely hallussa?

Aiheeseen liittyvät sisällöt

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

EU-rintamalla ei mitään uutta – vihjeitä Belgian kunnianhimoisten verotavoitteiden etenemisestä

Global Risk Survey 2023 – liiketoiminta- ja riskijohtajien näkemyksiä riskienhallintaan

Poliittinen sopimus yritysvastuudirektiivistä EU:ssa

Palvelumme

Muut lukivat myös

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin