Säätiölaki muuttuu

22.12.2014  |  Artikkelit, Sääntely

Hallitus on 25.9.2014 antanut eduskunnalle hallituksen esityksen uudeksi säätiölaiksi. Sen valmistelu on ollut monivaiheinen ja osasta esillä olleista muutosajatuksista, kuten säätiöiden liiketoiminnan täydestä vapauttamisesta, on luovuttu. Hallituksen esityksessä on silti paljon uutta.

Uuden säätiölain voimaantulo, taustat ja tavoitteet

Nykyisen pitkään voimassa olleen säätiölain (109/1930) uudistaminen oli osa pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaa ja maaliskuussa 2012 asetettiin työryhmä uuden säätiölain valmistelemiseksi. Hallituksen esityksen muotoon laadittu muistio uudesta säätiölaista (OM 23/2013) annettiin 15.5.2013 ja se oli laajalla lausuntokierroksella, jonka yhteenveto julkaistiin 20.9.2013. Lausuntopalautteen seurauksena säätiölakiehdotukseen päätettiin tehdä paljon muutoksia. Niistä saatiin väliaikatietoa, kun uusi luonnos hallituksen esityksestä tuli julkisuuteen 27.3.2014. Edellä mainittu materiaali on saatavilla mm. oikeusministeriön sivuilta.

Tämän artikkelin julkaisuhetkellä hallituksen esitys on edelleen valiokuntakäsittelyssä. Käsityksemme mukaan esimerkiksi lähipiirin määritelmä ja konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuus ovat asioita, joiden osalta vielä käydään keskustelua. Hallituksen esityksen mukaan uusi säätiölaki tulisi voimaan 1.7.2015, mutta voimaantulo lykkääntynee syksyyn (esimerkiksi 1.10.2015).

Uuden säätiölain tavoitteina on esitetty, että säätiöt voivat toimia mahdollisimman tehokkaasti, joustavasti ja ennakoitavissa olevalla tavalla, mutta samalla säätiöiden valvontaa tehostettaisiin. Säätiömuodon käyttämisen tarpeettomia rajoitteita halutaan poistaa. Toisaalta on huomattava, että lakiehdotuksen valmistelun toimeksiantoon ei ole kuulunut arvioida verolainsäädäntöön, verotukseen tai erityissääntelyyn liittyviä kysymyksiä.

Säätiölain soveltamisalan on hallituksen esityksen mukaisesti tarkoitus pysyä ennallaan siten, että ns. epäitsenäisten säätiöiden sääntelyä ei vieläkään otettaisi säätiölakiin. Säätiön perustamista yksinkertaistettaisiin, hallintoa koskevia määräyksiä täydennettäisiin ja erilaisista toimintatavan järjestelyistä – kuten sulautumisesta – otettaisiin määräykset säätiölakiin. Vaikka säätiölain säännösten määrä kasvaisi huomattavasti nykyisestä, sääntelyllä ei pyritä aukottomuuteen. Modernin yhtiöoikeuden (esimerkiksi nykyinen osakeyhtiölaki ja tuore osuuskuntalaki) tavoin myös säätiöiden osalta lisättäisiin yleisten periaatteiden merkitystä. Joustavuutta tulisi myös siitä, että laki sisältäisi useasta asiasta olettamasäännöksiä, joista kuitenkin voitaisiin säätiökohtaisesti poiketa.

Toimintaedellytysten selventäminen

Uuden lain valmistelun aikana on esillä ollut muutamia paljon keskustelua herättäneitä muutosajatuksia. Seuraavassa esitetään tiiviisti niiden ja eräiden muiden seikkojen sisältöä hallituksen esityksen mukaan.

Säätiön tarkoitus ja perustaminen

Voimassaolevan lain tapaan säätiön tarkoituksen on hallituksen esityksen mukaan edelleen oltava hyödyllinen. Säätiön tarkoituksen hyödyllisyyttä ehdotetaan selvennettävän mm. lisäämällä lakiin säätiön toiminnan keskeiset periaatteet, joiden kautta myös säätiön hyödyllisyys määrittyy. Säätiön hyödyllinen tarkoitus ei edelleenkään rajoitu yleishyödyllisyyteen vaan säätiön tarkoitus voi olla hyödyllinen, yleishyödyllinen, aatteellinen, poliittinen, ideologinen tai muu perustajan hyödyllisenä pitämä. Tarkoituksena ei esityksen mukaan voi olla miltään osin taloudellisen edun tuottaminen säätiön lähipiiriin kuuluville (ks. lähipiiristä laajemmin jäljempänä sekä tukisäätiötä ja sukusäätiötä koskeva poikkeus 1:9 §). Voimassa olevaa lakia vastaavasti säätiön tarkoituksena ei jatkossakaan voisi olla liiketoiminnan harjoittaminen ja voiton tuottaminen. Liiketoiminnan harjoittaminen olisi kuitenkin sallittua, mikäli se liittyisi säätiön tarkoituksen toteuttamiseen tai sen rahoittamiseen. Liiketoiminnan harjoittamisesta olisi määrättävä säätiön säännöissä. Liiketoimintaa ei edelleenkään määriteltäisi säätiölaissa.

Ehdotettu lain 1 luvun 2 pykälä sisältää nimenomaisen säännöksen, jolla selvennetään säätiölain soveltumista toiminnallisiin ja apurahasäätiöihin. Kyseisen pykälän mukaan ”säätiö tukee tai harjoittaa tarkoitusta edistävää toimintaa”.

Säätiön perustamista ehdotetaan helpotettavan mm. selventämällä perustamisen edellytyksiä ja vähentämällä perustamisasiakirjojen muoto- ja sisältövaatimuksia. Hallituksen esitys sisältää olettamasäännökset monista sellaisistakin asioista, joista voimassaolevan lain aikana on pitänyt määrätä säännöissä itsenäisesti. Lisäksi kaksivaiheisesta lupa- ja rekisteröintimenettelystä luovuttaisiin eikä säätiön perustamiseen enää liittyisi erillistä lupamenettelyä säätiörekisterissä.

Hallituksen esityksen mukaan peruspääomavaatimus kaksinkertaistuisi 50 000 euroon. Säätiön toiminnan laajuuteen liittyvästä peruspääoman riittävyyden määrää koskevasta vaatimuksesta ehdotetaan luovuttavaksi. Hallituksen esitys ei sisällä peruspääoman käyttämistä koskevia määräyksiä. Jos säätiön säännöissä ei määrätä peruspääoman säilyttämisestä, voidaan peruspääomaa käyttää säätiön toimintaan. Perustaja voisi määräajaksi pidättää itsellään säätiölle luovuttamaansa varallisuuteen liittyviä oikeuksia. Määräaika voi luonnollisella henkilöllä olla enintään elinaika ja oikeushenkilöillä enintään kymmenen vuotta säätiön rekisteröinnistä. Nykyisessä säätiölaissa ei ole vastaavia säännöksiä.

Perustettavalla säätiöllä olisi oltava toimintasuunnitelma, talousarvio ja rahoitussuunnitelma kolmelle ensimmäiselle vuodelle.

Tilintarkastaja antaisi rekisteriviranomaiselle lausunnon perustamissäännösten noudattamisesta.

Liiketoiminnan harjoittaminen

”Liiketoiminnan” käsitettä ei määritetä nykyisessä säätiölaissa eikä myöskään uuteen lakiin ole hallituksen ehdotuksen mukaan tulossa sen määritelmää. On siksi mahdollista, että esimerkiksi verotuksessa liiketoimintana pidetään sellaistakin toimintaa, jota säätiöoikeudellisesti ei arvioida liiketoimintana ja toisinpäin.

Voimassa oleva säätiölaki kieltää säätiötä harjoittamasta muuta liiketoimintaa kuin säännöissä mainittua ja säätiön tarkoitusta välittömästi edistävää. Hallituksen esityksen mukaan säätiö voisi harjoittaa sekä toimintamuotoihinsa välittömästi liittyvää liiketoimintaa että säännöissä määrättyä muuta liiketoimintaa toimintamuotojensa rahoittamiseksi. Säännöissä voitaisiin rajoittaa liiketoiminnan harjoittamista lain sallimasta. Liiketoiminta ei edelleenkään voisi olla säätiön toiminnan tarkoituksena.

Säätiön sääntöihin ehdotetaan sisällytettävän maininta säätiön toimintamuodoista. Toimintamuodoilla tarkoitetaan säätiön tarkoituksen toteuttamiseksi käytettäviä toimintatapoja. Toimintamuoto olisi mahdollista kuvata säännöissä yleisesti (”kaikki säätiön tarkoitusta hyödyntävät lailliset toimintamuodot”) tai kuvaamalla yksityiskohtaisesti joitakin toimintatapoja, kuten esimerkiksi jonkin laitoksen ylläpitotapaa tai menettelyä apurahojen antamiseksi.

Varainhoito

Varainhoito = varsinaiseen toimintaan käytettävien varojen hoito + sijoitustoiminta + liiketoiminta.

Hallituksen esityksessä edellytetään näiltä kaikilta varainhoidon osa-alueilta suunnitelmallisuutta. Voimassaolevassa laissa oleva ”varma ja tuloa tuottava” vaatimus poistetaan. Erityisen kirjallisen sijoitussuunnitelman laatimista ei muodollisesti vaadita, mutta vaatimus suunnitelmallisuudesta varmaankin johtaa useissa säätiöissä sellaisen laatimiseen.

Lähipiiri

Yhteisö- ja säätiöoikeudessa on yleensä säädetty jotenkin seikkoja, jotka liittyvät kulloinkin kyseessä olevan toimintamuodon suhteisiin siinä määräysvaltaa tai muuta sellaista vaikutusta harjoittaviin. On voitu määritellä joitakin täsmällisiä säännöksiä tai sitten on hyödynnetty kirjanpitonormien varsin laajaa lähipiirikäsitettä. Uuteen säätiölakiin on päädytty esittämään oma hyvin laaja lähipiirimääritelmä (1:8 §), joka kattaa esimerkiksi säätiön hallintoelinten varajäsenten perheenjäsenet ja lähisukulaiset.

Lähipiiriin kuuluvia koskisi suuri määrä erityissääntelyä, esimerkiksi:

  • säätiön tarkoituksena ei voisi olla taloudellisen edun tuottaminen lähipiiriin kuuluvalle (1:2 §)
  • säätiön toimintakertomuksessa olisi annettava tieto lähipiirille annetuista avustuksista ja muista kokonaan tai osittain vastikkeettomista taloudellisista eduista sekä muista lähipiirin kanssa tehdyistä taloudellisista toimista (5:2 §)
  • säätiön toimintakertomuksessa olisi ilmoitettava lähipiirille annettujen rahalainojen, vastuiden ja vastuusitoumusten pääasialliset ehdot, jos niiden yhteismäärä ylittää 20 000 euroa tai 5 % säätiön taseen omasta pääomasta.

Toimintakertomuksessa olisi myös perusteltava, miten kyseiset toimet liittyvät säätiön tarkoituksen toteuttamiseen, toimintamuotoihin ja varainhoitoon (5:3 §).

Laki ei edellyttäisi erityisen lähipiirirekisterin laatimista. Monessa tapauksessa säätiön lähipiiri voi muodostua kuitenkin niin laajaksi, ettei lähipiiritapahtumien valvonta liene mahdollista ilman asianmukaisen lähipiirirekisterin laatimista ja ylläpitoa.

Hallituksen ja johdon tehtävien selkeyttäminen

Hallituksen jäseniä ja muuta säätiön johtoa koskevan sääntelyn ehdotetaan muuttuvan monelta osin vastaamaan esimerkiksi osakeyhtiölaissa säädettyä; säännöksiä esitetään mm. jäsenen huolellisuus- ja lojaliteettivelvollisuudesta. Hallituksen esityksessä olevat säätiön hallintoa koskevat ehdotukset perustuvat monilta osin olettamasääntöihin, joita sovelletaan, jollei säännöissä ole määrätty asiasta toisin.

Hallituksen esityksen mukaan hallitus olisi edelleen säätiön ainoa pakollinen toimielin. Lisäksi säätiön johtoon voisivat kuulua hallintoneuvosto ja toimitusjohtaja. Säätiön säännöissä ei jatkossa olisi mahdollista määrätä muista päätösvaltaa käyttävistä toimielimistä. Säätiön nykyisten sääntöjen mukaisten muiden toimielinten mahdollinen päätösvalta päättyisi lain voimaantullessa eikä kyseisistä toimielimistä voisi jatkossa käyttää ehdotettujen päätösvaltaa käyttävien toimielinten nimiä. Sääntöjen mukaiset tai säätiön johtoon kuuluvien toimielinten perustamat toimikunnat, valiokunnat, johtoryhmät ja muut vastaavat toimisivat ehdotuksen mukaan hallintoneuvoston, hallituksen tai toimitusjohtajan valvonnassa ja vastuulla.

Hallituksen yleiset tehtävät ehdotetaan määritettävän laissa. Ehdotuksen mukaan hallitus huolehtisi säätiön hallinnosta ja siitä, että säätiön toiminta järjestetään asianmukaisesti tarkoituksen toteuttamiseksi. Lisäksi hallituksen tehtävänä olisi huolehtia siitä, että säätiön varainhoidon valvonta on järjestetty asianmukaisesti (varainhoidosta tarkemmin edellä). Hallituksella olisi toimivalta kaikissa niissä asioissa, joita ei olisi lain nojalla tai sääntöjen mukaan määrätty hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallituksen ehdotus sisältää myös nimenomaisen määräyksen hallituksen oikeudesta ottaa toimitusjohtajan yleistoimivaltaan kuuluvia tehtäviä päätettäväkseen tai siirtää hallituksen tai toimitusjohtajan yleistoimivaltaan kuuluvien tehtäviä yksittäistapauksissa hallintoneuvostolle.

Voimassa olevassa säätiölaissa ei ole esimerkiksi osakeyhtiölakia vastaavaa mahdollisuutta käyttää juoksevan hallinnon hoitajana toimielintä, vaan säätiön asiamiehen (tai vastaavan, vaikka nimitys olisikin toimitusjohtaja) asema on yleisesti katsottu olevan lähempänä työntekijän tehtävää kuin toimielintä. Hallituksen esityksen mukaan säätiön säännöissä voitaisiin jatkossa määrätä, että säätiössä on tai hallituksen päätöksestä riippuen voi olla toimielin-toimitusjohtaja. Toimitusjohtajan tehtävät ehdotetaan määritettävän laissa yleisellä tasolla, jolloin tosiasiallinen toimenkuva riippuisi säätiön toiminnan luonteesta ja laajuudesta sekä kehittyvästä säätiökäytännöstä. Toimenkuvaa voitaisiin määrittää säätiön säännöissä ja hallituksen erillisissä päätöksissä. Hallituksen esityksen mukaan toimitusjohtajan valitsisi aina hallitus. Toimitusjohtaja ei voisi olla hallituksen puheenjohtaja eikä hallintoneuvoston jäsen.

Hallituksen esityksen mukaan säätiön säännöissä voitaisiin määrätä, että säätiössä onhallintoneuvosto, jolloin samalla tulisi määrätä hallintoneuvoston jäsenten lukumäärä (vähintään kolme), jäsenten valintatapa ja toimikausi. Olettamasäännön mukaan hallintoneuvoston ehdotetaan valitsevan omat ja hallituksen jäsenet. Hallitukselle ei olisi mahdollista antaa hallintoneuvoston jäsenten nimittämisoikeutta eikä toimitusjohtajalle ilmeisesti voi antaa oikeutta valita hallituksen tai hallintoneuvoston jäseniä. Hallintoneuvostolle voitaisiin antaa hallituksen yleistoimivaltaan kuuluvia tehtäviä laissa säädettyjen rajojen puitteissa. Hallintoneuvostolle ehdotettua valvontatehtävää ei voitaisi poistaa sääntömääräyksillä. Hallituksella ei olisi toimivaltaa hallintoneuvostolle laissa tai säännöissä määrätyissä tehtävissä, jollei laissa tai säätiön säännöissä määrättäisi toisin. Hallintoneuvostolle ei voitaisi antaa oikeutta edustaa säätiötä.

Säätiölain valmistelun aiemmissa vaiheissa oli esillä mahdollisuus valita säätiön toimielimeksi tai toimielimen jäseneksi oikeushenkilöitä. Hallituksen esityksessä tästä on pääosin luovuttu, joten hallituksen jäsenten, mahdollisen toimitusjohtajan ja mahdollisen hallintoneuvoston jäsenten olisi jatkossakin oltava luonnollisia henkilöitä (ihmisiä). Poikkeuksena on, että viranomainen voisi olla säätiön hallitus tai hallituksen ja hallintoneuvoston jäsen. Säätiölain voimaanpanolaissa olevan ehdotuksen mukaan jatkossa ei olisi myöskään mahdollista määrätä, että säätiön hallituksena toimii automaattisesti toisen säätiön tai yhteisön hallituksen jäsenet. Jatkossa tällaista määräystä ehdotetaan tulkittavan siten, että toisella yhteisöllä olisi oikeus valita säätiön hallituksen jäsenet.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan voimassaolevaa johdon esteellisyyden sääntelyä tiukennettavan. Esteellisyysmääräystä sovellettaisiin ehdotukseen mukaan myös avustuksen tai vastikkeettoman edun antamista koskevassa päätöksenteossa, johon johdon jäsen ei voisi osallistua, jos edunsaajana on henkilö itse, hänen perheenjäsenensä tai muu lähisukulainen ja heidän määräysvallassaan oleva yhteisö tai säätiö. Voimassaolevasta laista poiketen esteellisyysmääräystä ei jatkossa sovellettaisi säätiön työntekijöihin eikä johtoon kuulumattomien elinten jäseniin. Säätiöllä olisi kuitenkin mahdollisuus määrätä esteellisyysmääräyksen henkilöpiiristä laajemmin säännöissään tai päätöksissään. Tukisäätiötä ja sukusäätiötä koskee erityinen poikkeus (1:9 §), jonka mukaan laissa säädettyä lähipiirikieltoa ja esteellisyysmääräyksiä ei sovellettaisi laissa määritellyissä tilanteissa tuki- ja sukusäätiöihin.

Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten sekä toimitusjohtajan vahingonkorvausvastuuseen liittyisi osakeyhtiölaissa säädettyä vastaava tuottamusolettama eli ns. käännetty todistustaakka tilanteissa, joissa vahinko on aiheutettu lakia tai säätiön sääntöjä rikkomalla tai toimella säätiön lähipiiriin kuuluvan eduksi. Johtoon kuuluvan tulisi vastuusta vapautuakseen itse osoittaa toimineensa huolellisesti. Käännetty todistustaakka ei koskisi vahinkoja, jotka on aiheutettu pelkästään johdon huolellisuus- ja lojaliteettivelvollisuutta rikkoen. Voimassaolevasta laista poiketen muiden kuin johtoon kuuluvien toimielinten jäsenet ja säätiön ei-työsuhteessa olevat toimihenkilöt eivät jatkossa olisi säätiölain mukaisessa vahingonkorvausvastuussa vaan heidän vastuunsa määrittyisi vahingonkorvauslain ja sopimusvastuun periaatteiden mukaisesti. Säätiölain voimaanpanolaissa ehdotetaan kuitenkin, että ennen lain voimaantuloa säännöissä määrätyn elimen vahingonkorvausvastuu ei muutu ja siihen sovellettaisiin jatkossakin säätiölain mukaista vahingonkorvausvastuuta.

Sulautumissäännökset

Voimassaolevan säätiölain mukaan säätiö voi sulautua ainoastaan toiseen säätiöön. Hallituksen esityksen mukaan jatkossa sallittua olisi myös tytäryhtiösulautuminen, jossa sulautumiseen osallistuvien säätiöiden kokonaan omistama yhtiö tai osuuskunta sulautuisi säätiöön. Kyseistä ehdotusta perusteellaan hallituksen esityksessä mm. sillä, että muutos helpottaa tarpeettomien konsernirakenteiden purkamista. Tytäryhtiösulautumista koskevien aineellisten säännösten osalta lakiin tulisi viittaukset osakeyhtiö-, asunto-osakeyhtiö- ja osuuskuntalakiin. Sulautumiseen liittyvät säätiölain mukaiset muotovaatimukset sulautumissuunnitelmineen ja tilintarkastajan lausuntoineen olisivat jatkossa varsin samankaltaisia kuin osakeyhtiölaissa.

Säätiöiden keskinäisissä sulautumisissa vastaanottavan säätiön tarkoituksen olisi jatkossakin oltava olennaisesti sulautuvan säätiön tarkoitusta vastaava. Säätiön perustamisvaiheessa säätiön säännöissä olisi kuitenkin mahdollista määrätä sulautumisen edellytyksistä toisin ja helpottaa näin olosuhteiden muutosten hallintaa. Hallituksen ehdotuksen mukaan sulautuminen ei jatkossa edellyttäisi säätiön tarkoituksen toteutumisen olennaista parantumista.

Tilintarkastus

Tilintarkastus säilyisi pakollisena säätiöissä. Säätiön tilintarkastuskertomuksessa olisi normaalin tilintarkastuslakiin perustuvan sisällön lisäksi lausunto siitä, antavatko säätiön tilinpäätös ja toimintakertomus oikeat ja riittävät tiedot säätiön toiminnasta ja onko säätiön toimielinten jäsenille säätiön ja sen tytäryhteisön ja -säätiön suorittamia palkkioita ja korvauksia pidettävä ”tavanomaisina”. Sisältö eroaa nykyisestä säätiön tilintarkastuskertomuksesta siinä, että palkkioita ja korvauksia arvioitaisiin jatkossa niiden ”tavanomaisuuden” kannalta kun tällä hetkellä arvioperustana on ”kohtuullisuus”. Nykyisin vaadittavaa lausumaa säätiön varojen asianmukaisesta sijoittamisesta ei enää olisi.

Säätiölakiin on otettu useita tilintarkastajan raportointisäännöksiä, jotka vastaavat yhtiöoikeudesta tuttuja tilanteita, esimerkiksi perustamiseen, sulautumiseen ja selvitystilaan liittyvät lausunnot ja todistukset. Tilintarkastajalla olisi salassapitosäännösten estämättä velvollisuus pyynnöstä ja oikeus myös omasta aloitteestaan antaa tietoa rekisteriviranomaiselle säätiövalvontaa varten. Valmistelussa esillä ollutta tilintarkastajan velvollisuutta ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista oma-aloitteisesti viranomaisille ei esitetä säätiölakiin, mutta vastaava kaikkia tilintarkastuksia koskeva lainmuutoshanke on vireillä työ- ja elinkeinoministeriössä.

Uutena asiana säätiölakiin on tuotu säännös tilintarkastajan pakollisesta rotaatiosta seitsemän vuoden välein. Tätä on perusteltu tilintarkastajan riippumattomuuden varmistamisella. Rotaatiosäännös on jopa tiukempi kuin EU:n uusi tilintarkastusdirektiivi, jonka mukaan listayhtiöiden tulee vaihtaa tilintarkastajaa 10 vuoden välein. On tosin huomattava, että jos tilintarkastajana on tilintarkastusyhteisö, rotaatiosääntö koskee vain päävastuullista tilintarkastajaa. Jos säätiössä on useampia tilintarkastajia, kaikkia heistä ei tarvitsisi vaihtaa samalla kertaa. Ennen uuden lain voimaantuloa alkaneen tilintarkastustoimeksiannon osalta määräaika lasketaan uuden lain voimaantulosta. Voimassa olevassa säätiölaissa, yhteisölainsäädännössä ja tilintarkastuslaissa ei ole vastaavaa erityissäännöstä.

Muuta

Säätiöiden avoimuuden lisäämiseksi säätiöiden raportointia laajennettaisiin muutoksilla tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sisältövaatimuksiin. Konsernin emosäätiönä toimivan säätiön olisi aina, siis kirjanpitolain mahdollisesti soveltuvista poikkeussäännöksistä huolimatta, laadittava konsernitilinpäätös. Kirjanpitolautakunta voi myöntää poikkeuksen.

Jos liiketoimintaa harjoittavan säätiön hallitus havaitsisi, että säätiön oma pääoma on negatiivinen, sen olisi viipymättä tehtävä rekisteri-ilmoitus oman pääoman menettämisestä. Ilmoituksen perusteella tehty rekisterimerkintä voitaisiin poistaa säätiön aloitteesta, kun säätiöllä taas olisi omaa pääomaa, minkä osoittamiseen tarvittaisiin tilintarkastajaa.

Kirjoittaja: Timo Etelämäki, Milla Kokko-Lehtinen, Samuli Perälä, Mikko Reinikainen

Mikko Reinikainen

Lakipalvelut

+358 (0)20 787 7463

  

Jätä kommentti

(* merkityt kentät ovat pakollisia. Sähköpostiosoitetta ei julkaista kommentin yhteydessä.)