SDG:t ja muuta tärkeää maailmanlaajuista asiaa

8.8.2016  |  Blogi, Yritysvastuu

Moni tarina on alkanut viime aikoina viittauksilla terroristi-iskuihin tai brexitiin, USA:n presidenttiehdokkaiden vaalitaistoon tai ilmakehän uusiin lämpöennätyksiin. Kesälomakeskusteluissa on puhuttu siitä, kuinka maailmanmeno on yhtäkkiä aika huolestuttava. Joku on väläyttänyt sitäkin mahdollisuutta, että vielä meidän elinaikanamme voimme joutua kokemaan sodan. Miten tässä näin kävi?

Syyt tilanteen kärjistymiseen ovat varmasti moninaisia ja monimutkaisia tapahtumaketjuja. Huolestumisen keskellä muistuu mieleen takavuosien missien julistukset siitä – tai ainakin niitä koskevat vitsit – miten he missivuotensa aikana haluavat lopettaa nälänhädän ja saada aikaan maailmanrauhan. Kun niille aikamme naureskelimme, loppuivat puheet.

Sen sijaan YK:n 193 jäsenvaltiota teki jo noin vuosi sitten jotakin merkittävää julkaistessaan 17 maailmanlaajuista tavoitetta saavutettavaksi vuoteen 2030 mennessä. Ne korvaavat vuosituhannen alun kehittyviin maihin suuntautuneet tavoitteet ja kattavat nyt myös kehittyneet maat. Tavoitteista käytetään yleisesti englanninkielestä tulevaa lyhennettä SDG (Sustainable Development Goals). Yleistymässä on myös termi maailmanlaajuiset tavoitteet eli Global Goals.

Tavoitteiden joukossa on myös maailmanrauhaan tähtäävä tavoite. Pommituksissa raunioituneissa kaupungeissa ei yrityselämä kehity eikä kukoista eikä ympäristöstä välittäminen ei tunnu ensisijaiselta asialta. Eivät siellä toimi myöskään yhteiskunnan pyörimisen kannalta välttämättömät instituutiot. Maailmanrauhan saavuttaminen ei ole vain valtioiden päämiesten ja hallitusten asia. Myös bisneksellä on siinä oma roolinsa. On liiketoiminnalle hyväksi, jos sitä voi harjoittaa ennakoitavissa olevissa olosuhteissa ja yhtäläisillä pelisäännöillä eri puolilla maailmaa.

SDG-tavoitteiden taustalla olevien riskien ymmärtäminen ja määrällistäminen on yrityksissä ensimmäinen askel oman roolin ymmärtämisessä: missä päin maailmaa oma toiminta kohtaa kyseisen tavoitteen haasteet, kuinka paljon sen seurauksena omasta liikevaihdosta on vaarassa kadota ja kuinka paljon omat nykyiset toimet pystyvät torjumaan menetyksiä.

Riskeissä voi piilotella myös mahdollisuuksia. Niiden tunnistaminen ja liiketoiminnaksi muuttaminen on toinen tärkeä tehtävä. Kolmas asia on oman toiminnan läpinäkyvyys ja eettisyys. Yhteisten pelisääntöjen mukaan toimittaessa vahvistetaan yhteiskuntien luottamusta ja siten myös hyvää liiketoimintaympäristöä.

PwC on julkaissut yrityksille käytännöllisen oppaan siitä, mitä kukin maailmanlaajuinen SDG-tavoite tarkoittaa liiketoiminnan kannalta ja mitä yritykset voivat omassa toiminnassaan siihen liittyen tehdä.

Maailmanrauhaa koskevan tavoitteen kohdalla se suosittelee mm. pohtimaan yrityksen eettisten pelisääntöjen ajanmukaisuutta, korruptiota ja kyberturvallisuutta, veronmaksun raportoinnin läpinäkyvyyttä, terrorismin tukemiseen päättyvän rahoituksen tunnistamista sekä osallisuutta konfliktimineraalien käyttöön. Tärkeää on myös vuoropuhelu sidosryhmien kanssa kokonaisvaltaisen ymmärryksen luomiseksi taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöä koskevien asioiden yhteen kietoutuneesta kokonaisuudesta.

Minulle tämä kaikki tarkoittaa sitä, ettemme tyydy katsomaan TV-uutisten lohdutonta kuvaa maailmantilasta, vaan hankimme tietoa, analysoimme sitä ja luomme kuvaa omaan yritystoimintaan vaikuttavasta ulkomaailmasta. Näin ymmärrämme sieltä tulevat riskit ja mahdollisuudet. Näin voimme myös vaikuttaa maailman eli yrityksen toimintaympäristön tilan parantamiseen.

Meilläkin nimittäin on oma osuutemme maailmanlaajuisten SDG-tavoitteiden saavuttamisessa. Emme kai me jää odottelemaan, että missit (silti kaikella kunnioituksella heitä kohtaan) parantavat nälänhädän ja saavat rauhan aikaan maailmaan. Siihen taidetaan tarvita meitä kaikkia yritykset mukaan lukien.

Sirpa Juutinen

Yritysvastuu

+358 (0)20 787 7815

  

Jätä kommentti

(* merkityt kentät ovat pakollisia. Sähköpostiosoitetta ei julkaista kommentin yhteydessä.)