Siirtohinnoitteludokumentointia koskeva lainsäädäntö muuttuu Suomessa

22.9.2016  |  Artikkelit, Verotus

Hallitus on 15.9.2016 päättänyt antaa eduskunnalle esityksen siirtohinnoitteludokumentointia koskevan lainsäädännön muuttamisesta (HE 142/2016 vp). Esityksessä verotusmenettelylain siirtohinnoitteludokumentointia koskevia säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi niin, että dokumentoinnissa esitetään laajasti tietoja sekä konsernista että yksittäisestä verovelvollisesta (14 b §). Nyt annettu hallituksen esitys onkin tältä osin pitkälti peilikuva OECD:n antamista suosituksista, joiden mukaan konsernia koskevat tiedot esitetään konserniraportissa (Master file) ja verovelvollista koskevat tiedot paikallisessa raportissa (Local file). Lisäksi laissa säädettäisiin velvollisuudesta antaa maakohtainen raportti (14 d § ja 14 e §).

Muutokset ovat seurausta OECD:n BEPS-toimenpiteen 13 mukaisista suosituksista ja maakohtaista raportointia koskevan EU-direktiivin implementoinnista.

Hallituksen esityksen mukaan vuodesta 2017 lähtien siirtohinnoitteludokumentointiin on sisällytettävä seuraavat tiedot konsernista:

  1. organisaatiorakenne
  2. kuvaus liiketoiminnasta
  3. kuvaus aineettomaan omaisuuteen liittyvästä toiminnasta
  4. kuvaus rahoitustoiminnasta
  5. tilinpäätös tai sen puuttuessa vastaavat olemassa olevat tiedot
  6. tiedot rajat ylittävää tulon allokointia koskevista verotuksen ennakollisista kannanotoista ja sopimuksista.

ja seuraavat tiedot verovelvollisesta:

  1. organisaatio- ja hallintorakenteen kuvaus
  2. tiedot liiketoiminnasta
  3. kuvaus etuyhteyssuhteista
  4. tiedot etuyhteyssuhteessa tehdyistä liiketoimista sekä yrityksen ja sen kiinteän toimipaikan välisistä toimista
  5. toimintoarviointi etuyhteyssuhteessa tehdyistä liiketoimista sekä yrityksen ja sen kiinteän toimipaikan välisistä toimista
  6. vertailuarviointi ja käytettävissä oleva tieto vertailukohteista
  7. kuvaus siirtohinnoittelumenetelmästä ja sen soveltamisesta
  8. tilinpäätös tai sen puuttuessa vastaavat olemassa olevat tiedot
  9. sellaiset verovelvollisen etuyhteyssuhteissa tekemiä liiketoimia koskevat verotuksen ennakolliset kannanotot ja sopimukset, joita Suomi ei ole antanut tai joissa Suomi ei ole sopimusosapuolena.

Yllä oleva listaus saattaa ensisilmäyksellä vaikuttaa jopa vaatimattomalta. On kuitenkin tärkeää muistaa, että hallituksen esityksessä viitataan tietojen sisältövaatimusten osalta uudistuneisiin OECD:n siirtohinnoitteluohjeisiin ja siinä olevaan liitteen I muodostamaan osakokonaisuuteen. Näin ollen esimerkiksi kuvaus liiketoiminnasta tulisi sisältää niinkin massiivista tietoa kuin

  • selostus konsernin liiketoiminnan kannalta tärkeistä, tuloa tuottavista ja arvoa luovista tekijöistä (drivers of business profit)
  • selostus konsernin liikevaihdolla mitattuna viiden suurimman tuotteen ja tarjotun palvelun tuotanto- ja toimitusketjusta. Vastaava kuvaus olisi sisällytettävä myös sellaisista tuotteista ja tarjotuista palveluista, joiden osuus liikevaihdosta on enemmän kuin viisi prosenttia.
  • tieto kyseisten tuotteiden ja palveluiden pääasiallisista maantieteellisistä markkinoista
  • listaus ja lyhyt selostus niistä järjestelyistä, jotka koskevat keskeisiä konsernin sisäisiä palveluja ja jotka liittyvät muuhun kuin tutkimukseen ja kehitykseen. Kuvaukseen olisi sisällytettävä lisäksi tiedot keskeisten palveluntarjoajien toiminnoista ja kyvykkyydestä.
  • siirtohinnoitteluperiaatteet, jotka koskevat palveluiden tuottamisesta aiheutuneiden kustannusten jakoa ja palveluveloituksista perittävän hinnan määrittelyä
  • lyhyt toimintoarviointi, joka kuvaisi merkittävimpiä liiketoiminnan arvonmuodostukseen liittyviä panostuksia, joita yksittäiset konserniyritykset tekevät (esimerkiksi avaintoimintojen, merkittävien riskien ja tärkeiden varojen kuvausta).
  • selostus tilikaudella tapahtuneista tärkeistä liiketoiminnan uudelleenjärjestelyistä etuyhteysosapuolten välillä sekä konserniin liittyneistä yrityskaupoista.

Ehdotettu sääntely sisältää kuitenkin konsernitietojen osalta kaksi poikkeusta, jotka eivät vielä sisältyneet joulukuussa 2015 eikä toukokuussa 2016 julkaistuun hallituksen esitysluonnokseen. Ensinnäkin konsernitietojen antamiselle on asetettu 500 000 euron kynnysarvo. Konsernitietoja ei siis edellytetä, jos verovelvollisen ja jokaisen liiketoimen toisen osapuolen välillä tehtyjen liiketoimien yhteismäärä on verovuonna enintään 500 000 euroa.

Niissä tapauksissa, jossa konsernitietoja tulisi esittää osana dokumentointia, konsernitiedot olisi mahdollista esittää vain sen liiketoiminta-alueen osalta, johon verovelvollinen kuuluu. Esityksessä mainitaan kuitenkin edellytykseksi se, että konsernin rakenteen johdosta liiketoiminta-alue toimii muuhun yritykseen nähden itsenäisenä ja eroteltavissa olevana kokonaisuutena. Tämä poikkeus ei koskisi verovelvollista, joka on koko konsernin emoyritys. Emoyrityksen olisi siis aina esitettävä kaikki liiketoiminta-alueet sisältävä siirtohinnoitteludokumentointi. Joka tapauksessa konsernia koskevissa tiedoissa olisi kuitenkin aina esitettävä ne koko konsernissa keskitetyt toiminnot ja liiketoimet, jotka koskevat kyseisen liiketoiminta-alueen lisäksi muita liiketoiminta-alueita ja konsernin muita osia. Liiketoimintakohtaisen poikkeuksen käytännön merkitystä heikentää se, että esityksen mukaan verovelvollisen olisi kuitenkin esitettävä Verohallinnon kehotuksesta vastaavat tiedot myös muiden liiketoiminta-alueiden osalta.

Mainitut konsernitietoja koskevat poikkeukset ovat linjassa nykyisten dokumentointisäännösten kanssa. Niiden mukaan dokumentoinnin tulisi olla kevyempää, jos etuyhteystransaktioiden euromäärä on vähäinen. Nyt annetussa esityksessä säädetään edelleen verovelvollista koskevista tiedoista niin, että dokumentointiin ei tarvitse sisällyttää toimintoarviointia, vertailuarviointia tai kuvausta siirtohinnoittelumenetelmästä ja sen soveltamisesta, jos verovelvollisen ja liiketoimen toisen osapuolen välillä tehtyjen liiketoimien markkinaehtoinen yhteismäärä on verovuonna enintään 500 000 euroa.

Uusia säännöksiä sovellettaisiin ensimmäisen kerran 1.1.2017 tai sen jälkeen alkavalta verovuodelta toimitettavassa verotuksessa.

Verotuksen maakohtainen selvitysvelvollisuus olisi pääsäännön mukaan rajattu koskemaan konsernin ylimpiä emoja, joilla on vähintään yksi ulkomainen osapuoli tai kiinteä toimipaikka ulkomailla ja jonka maailmanlaajuinen liikevaihto on vähintään 750 miljoonaa euroa raportoitavaa kautta edeltävällä tilikaudella. Esitys sisältää kuitenkin myös poikkeuksen, jolla maakohtaisen raportin antamiseen velvoitetaan tietyin edellytyksin myös niin sanottuja toissijaisia raportoijia, eli verovelvollisia, jotka eivät ole konsernin ylimpiä emoyrityksiä. Tätä kautta Verohallinto saisi maakohtaisen raportin käyttöönsä, vaikka konsernin ulkomaisen ylimmän emonyrityksen asuinvaltiossa ei olisi maakohtaista raporttia koskevaa lainsäädäntöä tai maakohtaista raporttia ei saataisi tietojenvaihdon kautta.

Maakohtaiseen raporttiin on sisällytettävä seuraavat maakohtaiset tiedot konserniin tai yritykseen kuuluvista osapuolista:

  1. tulot
  2. voitto tai tappio ennen veroja
  3. maksetut ja kertyneet tuloverot sekä lähdeverot
  4. oman pääoman kirjanpidollinen arvo
  5. kertyneet voittovarat
  6. työntekijöiden lukumäärä
  7. muu aineellinen omaisuus kuin käteinen tai muut rahavarat.

Maakohtaiseen raporttiin on sisällytettävä myös tiedot konserniin tai yritykseen kuuluvista osapuolista, niiden toiminnan luonteesta, käytetyistä tietolähteistä ja valuutasta.

Verotuksen maakohtaisen raportin osalta lakia sovellettaisiin ensimmäisen kerran 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavalta tilikaudelta annettuihin tietoihin.

Linda Karhinen

Siirtohinnoittelu

+358 (0)20 787 7793

  

Jätä kommentti

(* merkityt kentät ovat pakollisia. Sähköpostiosoitetta ei julkaista kommentin yhteydessä.)