Suomalainen sisu kantaa ulkomaankomennuksella, mutta riittääkö se?

11.4.2018  |  Blogi, Kasvu ja kansainvälistyminen

Suomen menestys kansainvälisissä tutkimuksissa on herättänyt kiinnostuksen meitä kohtaan. Tanskalaisen hyggeilyn sijaan maailmaa kiinnostaa nyt suomalainen peruskoulu, onnellisuus ja sisukkuus.

Suomalaisen sisu. Sen voimalla raivataan suot ja puetaan kiukuttelevalle lapselle kurahousut, jotta päästään ulkoilemaan vesilätäköihin. Sen voimalla lähdetään usein myös Suomesta maailmaa valloittamaan ja ulkomaille töihin.

Ulkomaankomennuksiin liittyy yrityksen näkökulmasta paljon järjestelyjä ja kustannuksia. Vero- ja sosiaaliturva-asiat vaativat asiantuntemusta, joka koetaan usein tehokkaimmaksi hankkia ulkopuolelta. Sen sijaan komennusvalmennukseen suhtaudutaan toisinaan epäilevästi. Ajatellaan, että sopeutuminen ulkomaille vaatii vain kielitaitoa ja suomalaista sisua.

Valmennuksiin osallistuneiden palaute kuitenkin osoittaa, että komennusvalmennus koetaan tärkeänä.

Valmennuksessa saatu tuki ja uudet näkökulmat osoittautuvat hyödyllisiksi viimeistään kohdemaassa, kun kaikki valmennuksessa käsitelty konkretisoituu uudessa ympäristössä ja ihminen tajuaa mitä käy läpi yrittäessään sopeutua vieraaseen maahan ja kulttuuriin.

Yrityksen näkökulmasta työntekijän onnistuminen tehtävässään on liiketoiminnan kannalta oleellista. Ulkomaankomennus on yritykselle myös merkittävä investointi ja tavoitteena tulisi olla, että työntekijä pääsee vauhtiin uudessa työtehtävässään nopeasti ja tehokkaasti. Moni yritys tarjoaakin tämän vuoksi työntekijälle tueksi komennusvalmennusta.

Mistä komennusvalmennuksissa on kyse?

Komennusvalmennuksen tarkoitus on valmistaa töihin ulkomaille lähtevää työntekijää tulevaan ajanjaksoon. Tavoitteena on, että komennukselle lähtee työntekijä, jolla on realistinen käsitys komennusajasta ja joka on yhdessä perheensä kanssa sitoutunut tulevaan ulkomaanjaksoon.

Asiat, joita valmennuksissa käydään läpi, perustuvat tutkittuun tietoon sekä vuosien kokemukseen. Osa asioista saattaa tuntua itsestään selviltä, mutta käytännössä valmennettava ei ole niitä koskaan tietoisesti työstänyt: miten toimia alusta alkaen tehokkaasti uudessa työkulttuurissa ja edistää kotiutumista vieraaseen ympäristöön.

Komennusvalmennuksessa annetaan työkaluja vuorovaikutukseen ja sopeutumiseen, jotta komennukselle lähtevä työntekijä voi mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti hyödyntää ammattitaitoaan vieraassa kulttuurissa ja säilyttäisi tehokkuutensa töissä sopeutumishaasteista huolimatta.

Aikaisempi kokemus monikulttuurisessa tiimissä työskentelystä tai edes ulkomailla asumisesta eivät tee meistä automaattisesti kulttuuritietoisia ja taitavia kulttuurienvälisessä vuorovaikutuksessa.

Erilaisten kommunikointitapojen ja vuorovaikutukseen liittyvien odotusten tunnistaminen sekä niihin reagoiminen omaa käyttäytymistä sopeuttamalla kuulostaa teoriassa hyvin yksinkertaiselta. Ilman valmennusta harva tällaista kuitenkaan havaitsee ja harjoittelee omatoimisesti. Se taito on kuitenkin opeteltavissa ja komennusvalmennus antaa eväitä kehittää kulttuurienvälistä vuorovaikutusosaamistaan.

Kenelle komennusvalmennus on tarkoitettu?

Jokainen lähtijä on kokemuksensa ja elämäntilanteensa vuoksi ainutlaatuinen. Se huomioidaan myös valmennuksissa. Ensimmäistä kertaa ulkomaille töihin lähtevän valmennuksesta tulee toisenlainen kuin kokeneen toimitusjohtajan valmennuksesta. Yhdelle tärkeintä on keskustella lasten sopeutumista, toista kiinnostaa miten oman viestin saa tehokkaimmin perille johtoryhmässä.

Valmennuksissa on usein mukana myös tyypillisesti komennuksen aikana työelämän ulkopuolella oleva puoliso. Sopeutumisen käsitteleminen eri perheenjäsenten näkökulmasta on yksi hyödyllisimmistä asioista valmennuksessa.

Työtä tekevälle puolisolle tulee usein yllätyksenä, mitä kotona oleva puoliso voikaan käydä läpi. Samaan aikaan, kun komennuksella oleva keskittyy uuden projektin haltuunottoon vastuullisessa roolissaan uudella työpaikallaan, puoliso kotona pohtii miten rakentaa tyhjästä sosiaalista verkostoa, joka kannattelee heikkoina hetkinä. Usein näistä asioista on helpompi keskustella ulkopuolisen valmentajan johdolla kuin kahden kesken kotona. Puoliso kokee valmennuksiin osallistumisen poikkeuksetta tärkeäksi. Se auttaa puolisoa sitoutumaan komennusaikaan, kun myös hänen oma sopeutumisensa otetaan huomioon.

Sisulla, vaan ei yksin

Suomalainen sisu. Kyllä sitäkin komennuksilla tarvitaan. Kun päättää pärjätä ja yrittää parhaansa, voi onnistua yllättävissäkin tilanteissa. Moni kokee, että ajanjakso ulkomailla on yksi kiehtovimmista kokemuksista elämän aikana, mutta myöntää myös, että helppoa se ei aina ole. Valmennus ei vaikeuksia poista, mutta se antaa keinoja selviytyä niistä.

 

Kirjoittaja on kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen maisteri, jolla on vuosien kokemus niin ulkomaille lähtevien, Suomeen tulevien ja kotimaahan palaavien komennuslaisten valmennuksesta.

Katri Kotinurmi

Kulttuurienvälinen vuorovaikutus

+358 (0)20 787 7136

  

Leave a Reply

(* merkityt kentät ovat pakollisia. Sähköpostiosoitetta ei julkaista kommentin yhteydessä.)