PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje


<p>Molemmissa tapauksissa KHO hylkäsi sivuliikkeelle allokoitujen osakkeiden hankintaan liittyvän konsernin sisäisen lainan korkojen vähennysoikeuden. Kummassakin tapauksessa suomalaiselle sivuliikkeelle allokoidut osakkeet oli hankittu konsernin sisäisellä transaktiolla toiselta konserniyhtiöltä. Ensimmäisessä tapauksessa KHO katsoi, että osakkeet eivät olleet sivuliikkeessä harjoitetun elinkeinotoiminnan pysyvässä käytössä eikä osakkeita siksi tullut pitää sivuliikkeeseen kuuluvina varoina. Toisessa tapauksessa KHO puolestaan piti koko järjestelyä keinotekoisena ja sovelsi tapaukseen yleistä veron kiertämistä koskevaa säännöstä.</p>
<h2>Tausta</h2>
<h3>KHO 2016:71</h3>
<p>Ensimmäisessä tapauksessa tanskalaisen yrityksen (”A A/S”) täysin omistama tytäryhtiö (”AA A/S”) perusti sivuliikkeen (”AAA”) Suomeen vuonna 2006. Tämän jälkeen A A/S myi suomalaisen yhtiön (”B Oy”) osakkeet A A/S:lle, joka allokoi osakkeet edelleen AAA:lle. Lisäksi B Oy oli vuodesta 2006 lähtien antanut AAA:lle konserniavustusta, jolla oli katettu AAA:lle kohdennetusta velasta aiheutuneet korkokulut. Sivuliikkeelle oli siirretty toimintoja ja henkilökuntaa vain vähäisissä määrin, eikä sivuliikkeen edustajien ollut näytetty käyttäneen B Oy:n osakkeiden tuottamaa määräysvaltaa. Määräysvalta kuului pikemminkin AA A/S:n hallitukselle tai koko konsernin emoyhtiölle. Lisäksi sivuliikkeellä ei ollut KHO:n mielestä riittävää rahoituksellista tai tosiasiallista kykyä ryhtyä järjestelyyn. KHO kuitenkin katsoi, ettei kyseessä ollut niin kutsuttu ”double dip”-järjestely, jolla olisi saatu koroista kahdenkertaista tai ylimääräistä etua.</p>
<p>KHO:n mukaan osakkeiden hankintaan otettua konsernin sisäistä lainaa ei voitu pitää sivuliikkeelle kuuluvana lainana, eikä lainan korkoja voitu tästä syystä pitää vähennyskelpoisina menoina sivuliikkeen (AAA) verotuksessa.</p>
<h3>KHO 2016:72</h3>
<p>Toinen tapaus oli hyvin samankaltainen, mutta siinä tuomioistuin perusti ratkaisunsa yleiseen veron kiertämistä koskevaan säännökseen. Tapauksessa yhdysvaltalainen yritys (”A Inc.”) hankki ruotsalaisen yrityksen (”B AB”) osakkeita. Tämän jälkeen vuonna 2008 toteutettiin sarja konsernin sisäisiä transaktioita. Ensin A Inc. myi B AB:n osakkeet toiselle yhdysvaltalaiselle yritykselle nimeltään AA Inc. (”AA Inc”). AA Inc. siirsi osakkeet vielä samana päivänä luxemburgilaisen tytäryhtiönsä (”AAA Holding Luxebourg S.a.r.l”) ruotsalaiselle tytäryhtiölle (”AAAA Holding AB”). B AB:n osakkeet, (jotka juridisesti omisti AAAA Holding AB) sekä osakkeiden hankintaan liittyvä konsernivelka, allokoitiin AAAA Holding AB:n suomalaiselle sivuliikkeelle. Suomalainen sivuliike maksoi näin lainasta korkoa toiselle konserniyhtiölle. Lisäksi suomalainen konserniyhtiö C Oy oli antanut konserniavustusta suomalaiselle sivuliikkeelle vuodesta 2009 lähtien. Konserniavustuksella sivuliike maksoi osakkeiden hankintaan otetun konserninsisäisen lainan korot. Tapauksessa kysymys oli siis siitä, onko sivuliikkeelle allokoitujen osakkeiden hankintaan otetun konsernin sisäisen lainan korot vähennyskelpoisia sivuliikkeen verotuksessa.</p>
<h2>Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu</h2>
<p>Suomen verolainsäädännön mukaan tulot, jotka syntyvät suomalaisen kiinteän toimipaikan liiketoiminnasta, verotetaan Suomessa. Vastaavasti suomalaisen kiinteä toimipaikan liiketoiminnasta syntyvät menot, kuten esimerkiksi korkomenot, ovat vähennyskelpoisia.</p>
<h3>KHO 2016:71</h3>
<p>Ensimmäisessä tapauksessa KHO katsoi, että sivuliikkeelle allokoidut korkokulut eivät liity sivuliikkeen liiketoimintaan. Tämä johtui siitä, että tapauksessa sivuliikkeelle oli siirretty vain vähäisissä määrin henkilökuntaa ja toimintaa, eivätkä sivuliikkeen edustajat käyttäneet osakkeiden tuottamaa määräysvaltaa. Koska kulut eivät olleen syntyneet sivuliikkeen varsinaisessa liiketoiminnassa, eivät ne myöskään olleet sivuliikkeelle verotuksessa vähennyskelpoisia menoja. KHO katsoi, ettei tapauksessa ollut kyse järjestelystä johon tulisi soveltaa yleistä veronkiertosääntöä.</p>
<h3>KHO 2016:72</h3>
<p>Toisessa tapauksessa KHO puolestaan katsoi, että koko järjestely oli luonteeltaan keinotekoinen. KHO:n mukaan järjestelyn taustalla ei ollut nähtävissä liiketaloudellista perustetta vaan syynä oli verosta vapautuminen konserniavustusjärjestelmää ja korkovähennyksiä hyödyntämällä. Lisäksi KHO katsoi, että järjestely tuotti ns. ”double dip”-hyödyn konsernille (AAAA Holding AB:n oli mahdollista vähentää rahoituskulut kahdesti). Vastaavasti, kuten ensimmäisessäkin tapauksessa, KHO katsoi, ettei B AB:n osakkeita voitu pitää sivuliikkeen harjoittamana liiketoiminnan varoina eivätkä sivuliikkeen maksamat osakehankinnan rahoittamiseksi otetun velan korkomenot näin ollen olleet sivuliikkeelle vähennyskelpoisia elinkeinotoiminnasta johtuneita korkomenoja. Sivuliikkeellä ei myöskään ollut intressiä tai riittävää rahoitusta toteuttaa kyseistä järjestelyä. Yllä olevilla perusteilla osakkeiden hankintaan otetun konsernin sisäisen korkokulun vähennysoikeutta verotuksessa ei näin ollen sallittu. KHO perusti ratkaisunsa yleiseen veron kiertämistä koskevaa säännökseen.</p>
<h2>Yhteenveto</h2>
<p>Ensimmäisen tapauksen ratkaisu perustui siihen, ettei osakehankinta liittynyt sivuliikkeen liiketoimintaan, joten korkomenojen vähennysoikeutta ei myöskään voitu sallia sivuliikkeen verotuksessa. Toisessa tapauksessa KHO puolestaan katsoi, että koko järjestely oli luonteeltaan keinotekoinen. Ainoa syy järjestelyn toteuttamiselle oli KHO:n mielestä verosta vapautuminen konserniavustusjärjestelmää ja korkovähennystä hyödyntämällä. Toisessa tapauksessa kuitenkin kolme viidestä tuomarista oli sillä kannalla, että osakkeiden allokoiminen sivuliikkeelle oli sinänsä hyväksyttävää ja että sivuliikkeellä oli riittävä substanssi liiketoiminnan harjoittamiseen. Tämän perusteella vastaavanlaisia rakenteita voitaisiin pitää hyväksyttävänä, kunhan niiden taustalla olisi aito liiketoiminnallinen peruste eikä osakkeiden allokoiminen johtuisi konsernin sisäisistä transaktioista.</p>
<p>KHO ei ollut yksimielinen vaan molemmissa tapauksissa lopputulos oli äänestysratkaisu (äänet 3–2). Huomionarvoista molemmissa tapauksissa on, että kysymyksessä oli konsernin sisäinen järjestely. Näitä tapauksia ei tulisi siten suoraan verrata tapauksiin, joissa osakkeet hankitaan kolmannelta, riippumattomalta osapuolelta konsernin ulkopuolelta. Koska KHO:n päätöksiä ei kolmannelta osapuolelta hankittujen osakkeiden osalta vielä ole, on tällaisten tilanteiden arvioiminen yhä edelleen epäselvää. Lisäksi molemmissa tapauksissa korostuu substanssin olemassaolon tärkeys samalla tavalla kuin OECD:n BEPS-hankkeissakin.</p>
<p>Vastaavia tapauksia ratkaistaessa on joka tapauksessa todennäköistä, että Verohallinto tulee haastamaan kyseiset järjestelyt ja tulkitsee näitä KHO:n julkaisemia tapauksia todennäköisesti laajasti samankaltaisiin järjestelyihin. Tästä syystä on erityisen tärkeää, että rakenteita suunniteltaessa yksityiskohdat, kuten riittävä substanssi ja liiketoiminnalliset perusteet, arvioidaan tapauskohtaisesti. Verohallinto julkaisi 27.5.2016 <a href="http://www.vero.fi/fi-FI/Tietoa_Verohallinnosta/Uutiset/KHOratkaisujen_vaikutus_debt_push_down_j(39826)" target="_blank" rel="noopener noreferrer">oman tiedotteen</a> ratkaisujen vaikutuksesta. Verohallinto on ilmoittanut puuttuvansa vastaaviin tapauksiin ja tutkivansa ne tapauskohtaisesti. Tällä hetkellä useampia vastaavanlaisia tapauksia on käsiteltävänä eri oikeusasteissa.</p>
<p>&nbsp;</p>


Suomalaisen sivuliikkeen korkomenojen vähennysoikeus

Aiheeseen liittyvät sisällöt

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Tuoretta oikeuskäytäntöä käyttöomaisuusosakkeiden verovapaasta luovutuksesta

EU-rintamalla ei mitään uutta – vihjeitä Belgian kunnianhimoisten verotavoitteiden etenemisestä

KVL: Mitä osia aurinkovoimapuistosta voidaan pitää tuloverotuksessa kiinteänä omaisuutena?

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Rami Karimeri

Muut lukivat myös

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin