Taloudelliset huijaukset yhä kekseliäämpiä – valvonnan kehittäminen entistä tärkeämpää

20.3.2018  |  Artikkelit, Riskienhallinta

Väärinkäytösten ehkäisy kuuluu hyvään yrityskulttuuriin ja on keskeinen osa kestävää ja kannattavaa liiketoimintamallia, sanoo Forensic-asiantuntija Kaisa Karvonen.

Tuollaista ei voisi ikinä tapahtua meidän yrityksessä. Kyllä väkemme reagoi, jos joku sattuu näkemään jotakin epätavallista. Me palkkaamme ainoastaan rehellisiä ihmisiä eikä kukaan meistä voisi syyllistyä petokseen. Tilintarkastuksemme on sellainen, että jokainen mahdollinen petos tulee näkyviin.

Siinä joukko myyttejä, joihin yritysten ei pidä uskoa. Pohjoismaisista yrityksistä lähes puolet (46 %) on joutunut taloudellisen väärinkäytöksen uhriksi.

Tulokset käyvät ilmi PwC:n maailmanlaajuisesta Global Economic Crime and Fraud Survey 2018 -selvityksestä. Joka toinen vuosi tehtävä tutkimus tehtiin nyt yhdeksättä kertaa.

Forensic-asiantuntija Kaisa Karvonen Sveitsin PwC:ltä on itse ollut selvittämässä lukuisia globaaleja väärinkäytöksiä. Hänen käytännön esimerkkinsä muistuttavat, kuinka välttämättömiä toimivat valvontajärjestelmät ovat.

Hän kertoo esimerkin pankinjohtajasta, joka viiden vuoden aikana kavalsi työnantajaltaan 15 miljoonaa Sveitsin frangia eli lähes 13 miljoonaa euroa. Hän tarvitsi runsaasti ylimääräistä pitääkseen yllä kuutta eri suhdetta sveitsiläisen vaimonsa ja perheensä lisäksi.

Eläkesäätiöjohtaja puolestaan varasti säätiöstä miljoonan (noin 0,9 miljoonaa euroa), vaikka hän oli vakuutellut itselleen pyrkivänsä maksamaan rahat joskus takaisin. 1980-luvulla tehty petos paljastui vasta pari vuotta sitten johtajan kuolinvuoteella, kun hän itse kertoi siitä.

Karvonen huomauttaa, että jos yrityskulttuuri ei tue väärinkäytösten ehkäisyä, ihmiset eivät välttämättä koe edes tekevänsä petoksessaan mitään väärää. Joku voi esimerkiksi ajatella, että bonus olisi kuulunut minulle eikä tuolle laiskottelijalle ja varastaa yrityksen omaisuutta. Jos pikkurikkeet jätetään rankaisematta, kehittyy helposti kulttuuri, jossa rötöstely onkin hyväksyttävää.

Karvonen kehottaa sisäisessä valvonnassa ottamaan huomioon myös yritysjohdon. Suuressa osassa merkittävistä sisäisistä väärinkäytöksistä johtajat ovat ohittaneet tai kiertäneet kontrolleja. Ylemmän johdon tekemät sisäiset väärinkäytökset ovat nousseet globaalisti 24 prosenttiin (16 % vuonna 2016).

Tasapainoilua turvallisuuden ja käyttömukavuuden välillä

Karvonen kertoo, että aiemmissa PwC:n taloudellisten väärinkäytösten selvityksissä tekijät ovat olleet yritysten omaa väkeä. Poikkeus sääntöön on ollut ainoastaan rahoitusala. Nyt selvä suuntaus Euroopassa on, että uhka tulee yhä selvemmin talon ulkopuolelta. Pohjoismaissa ulkopuolisten tekijöiden määrä on 57 prosenttia. Erityisen paljon on kasvanut kyberrikollisuus.

Kyberrikollisuuden keinot ovat monet, ja niistä yleisin on tietojen kalastelu. Myös haittaohjelmilla saadaan yhä useammin vahinkoa aikaan.

Karvonen huomauttaa, että yritykset joutuvatkin tasapainoilemaan turvallisuuden ja käyttömukavuuden välillä. Hyvää tietoturvaa ei kiitellä, jos sen vastapainona on turvallisuus, joka tekee nettipalvelun käytöstä monimutkaista.

Rikolliset ovat yhä kekseliäämpiä. Karvoselle liiankin tuttuja ovat tapaukset, joissa yrityksiltä huijataan paikka paikoin isoja summia esittäytymällä talousosastolle lähetetyssä sähköpostissa yrityksen toimitusjohtajaksi ja toisessa viestissä lakimieheksi. Sähköpostikirjeenvaihdossa ollaan muka solmimassa huippusalaista yrityskauppaa, jota varten rahaa on siirrettävä nopeasti tietylle tilille. Tällaisia huijauksia tapahtuu etenkin loma-aikoina vakinaisen väen ollessa poissa. Tai kun toimitusjohtaja on juuri julkaissut sosiaalisessa mediassa kuvia eksoottisesta lomakohteestaan.

Eri tapoja huijauksiin ja väärinkäytöksiin on lukuisia. Karvonen kertoo, että asiakastiedosta on tullut pimeillä markkinoilla kauppatavaraa, josta maksetaan hyvin. Pahinta jälkeä saadaan aikaan, jos mukana on järjestäytyneen rikollisuuden lisäksi yrityksen henkilökuntaa.

Huomiota kannattaa kiinnittää yhä enemmän myös lahjontaan ja korruptioon. Pohjoismaalaisiltakin vastaajilta on pyydetty lahjuksia.

Valvonta ajan tasalle

Meille ei voisi noin käydä -hokemista kannattaa hankkiutua eroon viimeistään nyt. Karvonen huomauttaa, että edes vuosittaiset tilintarkastukset eivät taloudellisia väärinkäytöksiä paljasta, eikä se ole niiden tehtäväkään.

Miten väärinkäytöksiä sitten parhaiten ehkäistään?

Oikopolkuja ei ole, sillä valvontaa on kehitettävä jatkuvasti, samoin varmistettava valvonnan toimivuus. Tärkeää on myös rehti yrityskulttuuri ja henkilöstön kouluttaminen. Yhä useampi yritys on ottanut käyttöönsä myös niin sanotun whistleblowing-ohjelman eli ilmoituskanavan, jonka kautta voi anonyymisti kertoa väärinkäytösepäilystään.

Karvonen muistuttaa, että yrityksen eettisyydestä ja läpinäkyvyydestä tulee varsinkin sosiaalisen median siivittämänä aikana yhä merkityksellisempää. Usein viranomaisia kärkkäämpiä seuraajia ovat kansalaisjärjestöt ja media.

Väärinkäytösten ehkäisy kuuluu hyvään yrityskulttuuriin ja on keskeinen osa tulevaisuuden kestävää ja kannattavaa liiketoimintamallia.

Kirjoittaja: Kirsi Riipinen, Kuvat: Amanda Mononen

Leea Uusi-Hautamaa

Forensic-palvelut

+358 (0)44 530 4005

  

Leave a Reply

(* merkityt kentät ovat pakollisia. Sähköpostiosoitetta ei julkaista kommentin yhteydessä.)