PWC Uutishuone

Tee ennakkoilmoitus työntekijöiden lähettämisestä työhön ulkomaille

Syyskuun 1. päivästä 2017 lähtien ulkomaisen työnantajan tulee antaa Suomessa työsuojeluun ennakkoilmoitus työntekijöiden lähettämisestä silloin, kun se lähettää työntekijöitä tilapäisesti työskentelemään Suomeen. Vaikka nyt syyskuun alussa voimaan tulevat säännökset koskevat ulkomaisia työnantajia, suomalaisten työnantajien on syytä huomata, että myös suomalaisella työnantajalla on velvollisuus antaa ennakkoilmoitus työskentelymaan työsuojeluun suomalaisten työntekijöiden tilapäisestä lähettämisestä työhön ulkomaille. Ennakkoilmoituksen antamismenettely on selvitettävä maakohtaisesti, sillä käytännön menettely ja seuraamukset laiminlyönneistä vaihtelevat.

Ulkomaalaiset työnantajat antavat ennakkoilmoituksen työsuojeluun Suomessa

Ennakkoilmoitusmenettely perustuu kesäkuussa 2016 Suomessa voimaan tulleeseen lakiin työntekijöiden lähettämisestä ja EU:n ns. täytäntöönpanodirektiiviin. Ulkomaisella työnantajalla on ilmoitusvelvollisuus, jos ulkomaalaisen työntekijän tilapäinen työskentely Suomessa alkaa syyskuun 1. päivän 2017 jälkeen ja se perustuu alihankinnasta, yritysryhmän sisäisestä siirrosta tai vuokratyöstä tehtyyn sopimukseen. Ilmoitusvelvollisuus ei ole rajattu koskemaan EU-maiden kansalaisia, vaan se koskee kaikkien maiden kansalaisia.

Tilapäiset työmatkat, kuten esimerkiksi kokous- ja koulutusmatkat, jäävät ennakkoilmoitusmenettelyn ulkopuolelle, jos tällainen Suomessa oleskelu ei perustu tilatun palvelun suorittamiseen Suomessa eikä palvelusta makseta sopimuksen mukaista korvausta. Ennakkoilmoitusta ei tarvitse myöskään tehdä, mikäli työntekijöitä lähetetään Suomeen työhön yritysryhmän sisäisellä siirrolla enintään viideksi työpäiväksi. Viiden päivän rajan täyttymistä tarkastellaan neljän edeltävän kuukauden ajalta. Viiden työpäivän raja ei sovellu kuitenkaan rakennusalaan.

Ennakkoilmoitus työntekijöiden lähettämisestä työskentelemään tilapäisesti Suomeen sisältää mm. tiedot

  • lähettävästä työnantajasta ja sen vastuuhenkilöistä
  • edustajasta
  • toimialasta
  • lähetettyjen työntekijöiden määrästä
  • työskentelyn paikasta ja kestosta
  • työn tilaajasta.

Ennakkoilmoitus annetaan sähköisesti työsuojeluun ennen kuin työskentely Suomessa on alkanut. Rakennusalan työssä ilmoitus annetaan tiedoksi myös rakennuttajalle ja pääurakoitsijalle. Jos työtä tehdään useassa kohteessa tai usealle eri tilaajalle Suomessa, jokaisesta kohteesta ja tilaajasta tehdään omat ilmoituksensa. Jos olosuhteet muuttuvat olennaisesti, tulee tehdä täydennysilmoitus. Ilmoitusten laiminlyönnistä voidaan määrätä 1 000–10 000 euron suuruinen laiminlyöntimaksu, joka voidaan antaa tiedoksi ja perittäväksi myös kansainvälisesti.

Suomalaiset työnantajat antavat ennakkoilmoituksen lähetetyistä työntekijöistään tilapäisen työskentelyvaltion työsuojeluun

Suomen ohella myös muut EU-maat ovat saattaneet voimaan lähetettyjä työntekijöitä koskevan täytäntöönpanodirektiivin sisäiseen lainsäädäntöönsä. Suomalaisen työnantajan tulee siis selvittää, onko se velvollinen antamaan ennakkoilmoituksen työntekijöiden lähettämisestä, mikäli se lähettää työntekijöitään Suomesta ulkomaille tilapäisesti työhön. Ilmoitusvelvollisuus voi tulla kysymykseen esimerkiksi silloin, jos suomalainen yritys osallistuu projektitoimitukseen ulkomailla. On syytä huomata, että ennakkoilmoituksen antamisvelvollisuus on voinut alkaa jo vuonna 2016, sillä eri EU-maat ovat saattaneet voimaan täytäntöönpanodirektiivin mukaisen ennakkoilmoitusmenettelyn omaan lainsäädäntöönsä vaihtelevalla aikataululla.

Suomalaiset työnantajat eivät anna ennakkoilmoitusta työntekijöiden lähettämisestä Suomen työsuojeluun, vaan ilmoitus annetaan työskentelymaan työsuojeluviranomaiselle. On huomattava, että ilmoituksen antamismenettely ja -aikataulu poikkeavat suomalaisesta menettelystä. Suurimmassa osassa EU-maita on jo käytössä sähköinen ennakkoilmoitusjärjestelmä, mutta toisinaan ilmoitus on annettava esimerkiksi työskentelymaan kielellä ja paperilomakkeena. Ilmoitusten antamisen määräajat vaihtelevat maittain ja seuraamukset laiminlyönneistä voivat olla huomattavat, jopa 50 000–500 000 euroa.

Eri lainsäädäntöjen vähimmäissäännösten rinnakkaissoveltaminen mahdollista

Niin ulkomaisen kuin suomalaisen työnantajan, joka harkitsee työntekijänsä lähettämistä työhön ulkomaille joko alihankintasopimuksen, työvoiman vuokrauksen tai yritysryhmän sisäisen välisen siirron perusteella, on myös etukäteen selvitettävä, millaisia työnteon vähimmäisehtoja työntekomaassa on. Mikäli nämä ovat kotimaan ehtoja paremmat, työskentelymaan ehdot soveltuvat. Vaikka esimerkiksi suomalainen työnantaja ja sen työntekijä sopisivat, että työntekijän ulkomaantyöskentelyn ehtoihin sovellettaisiin Suomen lakia, työskentelymaan pakottavat vähimmäisehdot (esim. vähimmäispalkka, enimmäistyöajat, vuosiloma, ylityökorvaus, työturvallisuus) ohittavat suomalaiset ehdot, mikäli ne ovat työntekijälle suomalaisia ehtoja paremmat. Työnantajan on tämän vuoksi selvitettävä työskentelymaan vähimmäisehtojen sisältö etukäteen ja tehtävä vertailu. Vastaavasti ulkomaalaisella työnantajalla on selvitys- ja vertailuvelvollisuus suomalaisista ehdoista. Haasteelliseksi tilanteen kaikkien työnantajien kannalta tekee se, että vähimmäisehtojen sisältö vaihtelee eri maissa ja työnantaja voi joutua soveltamaan tietyiltä osin kahden maan lainsäädäntöä rinnakkain.

Lue myös juttumme 21.6.2016: Mitä uusi laki työntekijöiden lähettämisestä vaatii yrityksiltä?