PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Palautuminen on tärkeää työntekijöiden tuottavuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Palautunut työntekijä jaksaa innostua uusista asioista, on motivoitunut ja suoriutuu työtehtävistään tehokkaasti. Näin ollen palautumisella on olennainen rooli yritysten menestymisessä.   Tiedämme, että moderni työelämä vaatii kognitiivista hyvinvointia loogisen päättelyn, asioiden erottelemisen toisistaan, tiedon yhdistelyn, riskien arvioimisen, innovatiivisuuden sekä uuden kehittämisen ja keksimisen sujumiseksi. Tästäkin syystä palautuminen on...

Miksi palautumiseen kannattaa kiinnittää huomiota?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje


<p><span style="font-weight: 400;">Alla on esitetty muutamia seikkoja, joita työnantajien on syytä miettiä kesälomilta töihin palattaessa. Lisäksi alla on kertauksena työsopimuslain ja yhteistoimintalain väliaikaiset muutokset, joiden voimassaoloa jatkettiin 31.12.2020 asti jo kesäkuussa.</span></p>
<h2>Työturvallisuus ja koronavirus</h2>
<p><span style="font-weight: 400;">Työnantaja on työturvallisuuslainsäädännön mukaan vastuussa työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työpaikoilla on tehtävä vaarojenarviointi ja tarvittavat toimenpiteet tämän tavoitteen toteuttamiseksi. </span></p>
<blockquote><p><span style="font-weight: 400;">Tämä tarkoittaa sitä, että työnantajan on myös koronaviruksen osalta tehtävä vaarojenarviointi, suunniteltava työskentelyolosuhteet ja ohjeistettava työntekijät työskentelytapojen osalta siten, että parhaan mukaan ennaltaehkäistään koronatartuntojen leviäminen. </span></p></blockquote>
<p><span style="font-weight: 400;">Työpaikat ja työtehtävät ovat erilaisia. Siksi työturvallisuuslain mukaisten velvoitteiden täyttämiseen ei ole olemassa yhtä toteutusmallia, vaan vaihtoehtoja on useita. </span></p>
<h3><strong>Etätyö </strong></h3>
<p><span style="font-weight: 400;">Vaikka etätyösuositus ei olekaan nyt olemassa kuin tiettyjen sairaanhoitopiirien alueella olevien työntekijöiden osalta ja kyseessä on vain suositus, työnantajien kannattaa miettiä, olisiko tässä tilanteessa syytä jatkaa mahdollista etätyöskentelyä tai voitaisiinko työpaikalla olla esimerkiksi vuoroviikoin tai saapua sinne porrastetusti. </span></p>
<p><span style="font-weight: 400;">Työjärjestelyt ovat joka tapauksessa työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin kuuluvia asioita ja siten työnantajan päätettävissä olevia ratkaisuja. Työntekijät eivät siis voi päättää niistä. Jos työntekijä kieltäytyy tulemasta työpaikalle työskentelemään työnantajan määräyksestä huolimatta ja jää omalla päätöksellään etätöihin, on kyse työstä kieltäytymisestä ja luvattomasta poissaolosta, josta työntekijälle voidaan antaa kirjallinen varoitus.</span></p>
<h3><strong>Riskiryhmään kuuluvat </strong></h3>
<p><span style="font-weight: 400;">Työntekijän tai tämän lähiomaisten kuuluminen riskiryhmään ei sekään automaattisesti oikeuta työstä poissaoloon ja työstä kieltäytymiseen, vaan näissäkin tilanteissa työnantaja tekee päätöksen siitä, miten työntekijän työskentely järjestetään turvallisesti. Näissä tilanteissa on suositeltavaa konsultoida työterveyshuoltoa ja toimia sieltä saatujen ohjeiden mukaisesti. Jos työpaikalla työskentelyä ei voida pitää turvallisena, on työntekijä määrättävä mahdollisuuksien mukaan etätöihin. Jos tämäkään ei ole mahdollista, jää vaihtoehdoksi lähinnä loma tai palkaton vapaa.</span></p>
<h3><span style="font-weight: 400;"><strong>Flunssaoireinen työntekijä</strong> </span></h3>
<p><span style="font-weight: 400;">Jos työpaikalla havaitaan selvästi flunssaoireinen työntekijä, esimies tai työsuojeluvaltuutettu voi määrätä hänet kotiin sairastamaan. Sairauslomatodistuksen osalta toimitaan työnantajan käytännön mukaisesti. Työntekijää on myös kehotettava hakeutumaan pikimmiten työterveyshuoltoon ja koronatestiin. Jos tilanteesta on voinut aiheutua vakavaa vaaraa muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle, voi olla jopa tarpeen keskeyttää työskentely kokonaan hetkellisesti tilanteen selvittämiseksi. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi, jos kyseinen työntekijä on työssään ollut kontaktissa riskiryhmään kuuluvien kanssa.</span></p>
<h3><span style="font-weight: 400;"><strong>Maskien käyttö</strong> </span></h3>
<p><span style="font-weight: 400;">Suomen hallitus on THL:n ohjeistuksen mukaisesti suositellut maskien käyttämistä julkisissa kulkuneuvoissa sekä muissa tilanteissa, joissa ihmisjoukoissa oleskelu kestää vähintään 15 minuuttia. </span><span style="font-weight: 400;">Maskisuositus koskee niitä sairaanhoitopiirejä, joissa on todettu tartuntoja viimeisen kahden viikon aikana. Ainoat sairaanhoitopiirit, joiden alueella maskisuositusta ei ole tällä hetkellä annettu, ovat Pohjois-Karjala, Itä-Savo ja Etelä- ja Keski-Pohjanmaa.</span></p>
<p><span style="font-weight: 400;">Työnantajien on syytä tarkkaan ohjeistaa työntekijöitä oikeanlaiseen maskien käyttöön, kuten muutoinkin turvallisiin työskentelytapoihin. Verohallinto on linjannut, että työnantaja voi antaa työntekijälleen verovapaasti yleisvaarallisen tartuntataudin leviämistä ehkäiseviä välineitä, kuten kasvomaskeja, työtä varten. </span></p>
<p><span style="font-weight: 400;">Työnantajan antamat suojavälineet voidaan verotuksessa rinnastaa työnantajan järjestämään ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon. Tämän takia verovapauden kannalta ei ole merkitystä sillä, käyttääkö työntekijä suojavälineitä myös muuna aikana, esimerkiksi matkalla töihin. Työnantajalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta tarjota maskeja työntekijöille, ellei se ole välttämätöntä työntehtävien turvalliseksi suorittamiseksi, vaan jokaisen kansalaisen on itse huolehdittava maskien hankkimisesta.</span></p>
<h3><strong>Älypuhelinsovellus Koronavilkku</strong></h3>
<p><span style="font-weight: 400;">Suomessa ollaan lähiaikoina ottamassa käyttöön viranomaisten ylläpitämä k<a href="https://thl.fi/fi/-/koronasovellus-on-nimetty-koronavilkuksi-koekaytto-jatkuu-viela-taman-viikon" target="_blank" rel="noopener noreferrer">ännyköiden koronasovellus</a>. Työnantaja ei voi vaatia työntekijöiltä sovelluksen käyttämistä, vaan sen käyttäminen perustuu kunkin omaan valintaan. Työnantajalla ei ole myöskään oikeutta työntekijän käyttämän sovelluksen osoittamiin tietoihin. Työnantaja ei voi myöskään vaatia työntekijöitä antamaan kyseisiä tietoja, vaan työnantaja voi saada tiedot ainoastaan työntekijän suostumuksella.</span></p>
<h2>Työlainsäädännön väliaikaiset 31.12.2020 asti voimassa olevat muutokset</h2>
<p><span style="font-weight: 400;">Jo kesäkuussa työsopimuslain ja yhteistoimintalain koronapandemian seurauksena säädettyjen tilapäisten poikkeussäännösten voimassaoloa jatkettiin 31.12.2020 asti. Määräaikaiset lakimuutokset ovat seuraavat:</span></p>
<h3><strong>Koeaika</strong></h3>
<p><span style="font-weight: 400;">Työsuhteen alkuun voidaan sopia korkeintaan kuuden kuukauden pituinen koeaikaehto. Pysyvän lain mukaan siihen voidaan vedota ainoastaan toisesta sopijapuolesta johtuvasta syystä. Väliaikaisten lakimuutosten voimassa ollessa työnantaja voi vedota koeaikapurun perusteena myös taloudelliseen ja tuotannolliseen syyhyn tai saneerausmenettelyä koskeviin irtisanomisperusteisiin ja työsuhde voidaan koeaikana lopettaa heti myös näillä perusteilla. </span></p>
<h3><strong>Lomauttaminen</strong></h3>
<p><span style="font-weight: 400;">Väliaikaisten lakimuutosten ajaksi lomautusoikeus laajennettiin koskemaan myös kaikkia määräaikaisia työntekijöitä ja lomautusilmoitusaika lyhennettiin viideksi päiväksi. Myös alan työehtosopimuksen on kuitenkin oltava sopusoinnussa muutetun lain kanssa ja useimmilla aloilla onkin sovittu tilapäisiä muutoksia työehtosopimuksiin. Asia on syytä tarkistaa työehtosopimuksesta ja kyseisen työnantajajärjestön tiedotteista. </span></p>
<h3><strong>Yhteistoimintaneuvotteluaika lomautustilanteissa</strong></h3>
<p><span style="font-weight: 400;">Yhteistoimintaneuvottelujen vähimmäiskesto lyhennettiin väliaikaisilla lakimuutoksilla lomautusten osalta viiteen päivään, ellei toisin ole neuvotteluissa sovittu. Myöskään tämän osalta työehtosopimus ei saa olla ristiriidassa lakimuutoksen kanssa. Laki yhteistoiminnasta yrityksissä kuitenkin sallii neuvotteluajoista poikkeamisen myös neuvotteluissa sopimalla, ellei tätä sopimista ole työehtosopimuksella kielletty.</span></p>
<h3><strong>Työntekijän takaisin ottaminen</strong></h3>
<p><span style="font-weight: 400;">Niin sanottu takaisinottoaika pidennettiin väliaikaisilla lakimuutoksilla yhdeksään kuukauteen. Säännös koskee väliaikaisten lakimuutosten voimassa ollessa irtisanottuja työntekijöitä. Työsuhteen päättymisen ajankohdalla ei ole merkitystä. Tässäkin asiassa työehtosopimus on kuitenkin lakiin nähden ensisijainen.</span></p>


Töihinpaluu kesälomien jälkeen – työoikeudellisia näkökulmia

Aiheeseen liittyvät sisällöt

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Lakiosaston tulevaisuus – uusi rooli liiketoiminnan mahdollistajana?

EU-rintamalla ei mitään uutta – vihjeitä Belgian kunnianhimoisten verotavoitteiden etenemisestä

Tosiasialliset edunsaajat ilmoitettava kaupparekisteriin viipymättä

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Anne Hirsiniemi

Muut lukivat myös

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta