Uusi hallituksen esitysluonnos yhteisöjen tulolähdejaon poistamiseksi

6.11.2018  |  Uutiset, Verotus

Valtiovarainministeriö on 26.10.2018 lähettänyt lausuntokierrokselle uuden esitysluonnoksen yhteisöjen tulolähdejaon poistamiseksi. Olemme käsitelleet aiempaa, keväällä annettua esitysluonnosta tässä artikkelissa. Uusi esitysluonnos sisältää jonkin verran muutoksia aikaisempaan esitykseen verrattuna. Lakimuutoksen ehdotettu voimaantulo siirtyy vuodella eteenpäin, ja uuden ehdotuksen lakimuutoksia esitetään sovellettavaksi ensimmäisen kerran verovuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa.

”Muu omaisuus”

Yhteisöjen tulolähdejaon poistamishankkeen pääasiallinen sisältö on uusimmassakin esitysluonnoksessa säilynyt ennallaan, eli jatkossa yhteisöjen kaikkeen toimintaan maataloutta lukuun ottamatta sovellettaisiin elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia. Yhteisöiltä siis poistuisi muun toiminnan tulolähde (ns. TVL-tulolähde).

Aiempaa esitysluonnosta vastaavalla tavalla yhteisöjen elinkeinotulolähteeseen ehdotetaan lisättäväksi uusi omaisuuslaji ”muu omaisuus” sellaista omaisuutta varten, jolla ei ole selkeää liityntää yhtiön harjoittamaan liiketoimintaan. Muuhun omaisuuteen kuuluisivat esimerkiksi luonnollisen henkilön osakesijoituksia passiivisesti hallinnoivan holding-yhtiön omistamat osakkeet. Muusta omaisuudesta syntyvät juoksevat tulot ja menot huomioitaisiin tulolähteen verotettavaa tuloa laskettaessa.

Yhteisön muuhun omaisuuteen kuuluvien osakkeiden ja henkilöyhtiön osuuksien luovutuksesta syntyneet tappiot olisivat vähennyskelpoisia vain muun omaisuuden luovutusvoitoista. Muuhun omaisuuteen saattaa sisältyä myös sellaista omaisuutta, jota ei ole hankittu lainkaan tulonhankkimistarkoituksessa, kuten osakkaan yksityiskäytössä oleva omaisuus. Tällaisen omaisuuden luovutuksesta saatu voitto olisi veronalainen ja luovutustappio vähennyskelvoton.

Nykyisessä sääntelyssä tulolähdejaon aiheuttama tulkintaongelma omaisuuden luonteesta säilyisi siis lakimuutoksen jälkeenkin osittain, mutta jatkossa se tulisi olemaan omaisuuslajien välinen.

Edellä kuvatut muutokset eivät koskisi yhteisöjä, joiden toiminnan varsinainen tarkoitus on muu kuin elinkeinotoiminnan harjoittaminen, kuten keskinäiset kiinteistöosakeyhtiöt, asunto-osakeyhtiöt, yleishyödylliset yhteisöt ja julkisyhteisöt. Tällaisilla yhteisöillä säilyisi edelleen muun toiminnan tulolähde ja niihin sovellettaisiin elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia kuten nykyisinkin, eli vain siltä osin kun ne harjoittavat elinkeinotoimintaa.

Kiinteistöliiketoiminta

Uusimmassa esitysluonnoksessa ei enää esitetä elinkeinotoiminnan käsitteen laajentamista kaikkeen kiinteistöliiketoimintaan. Kiinteistöliiketoiminnan katsominen elinkeinotoiminnaksi ratkaistaisiin toiminnan luonteen ja kiinteistöjen tosiasiallisen käyttötarkoituksen perusteella kuten nykyisinkin. Pelkästään kiinteistön vuokraamista ulkopuolisille ei siis edelleenkään pidettäisi elinkeinotoimintana.

Muiden kuin pääasiallisesti elinkeinotoimintaa harjoittavien yhteisöjen kiinteistöliiketoimintaan sovellettaisiin siis jatkossakin elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia vain silloin, kun toiminta on riittävän laajaa täyttääkseen elinkeinotoiminnan kriteerit. Aiemman esityksen mukaan esimerkiksi yleishyödyllisten yhteisöjen toimintansa tukemiseksi harjoittama kiinteistösijoitustoiminta olisi käytännössä muuttunut elinkeinotoimintana verotettavaksi.

Kun uudessa esitysluonnoksessa ei enää esitetä elinkeinotoiminnan käsitettä laajennettavaksi kiinteistöliiketoimintaan, niin mm. yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöjen omistamista ja kiinteistönvuokrausta verotetaan lähtökohtaisesti kiinteistötulona alemmalla veroprosentilla, kuten tähänkin asti.

Sellaisille yhteisöille, joilla ei uudistuksen jälkeen enää olisi muun toiminnan tulolähdettä, olisivat myös tällaisista sijoituskiinteistöjen luovutuksista aiheutuneet tappiot vähennyskelpoisia elinkeinotulolähteen kaikista tuloista. Tämä siis merkitsisi nykytilanteeseen verrattuna tappioiden vähennyskelpoisuuden laajentumista suoran kiinteistöomistuksen osalta.

Kiinteistöyhtiön osakkeiden luovutuksesta aiheutuneiden tappioiden vähennyskelpoisuus olisi kuitenkin rajattu silloin, kun osakkeet kuuluvat elinkeinotulolähteen muuhun omaisuuteen. Tällaisten kiinteistöyhtiön osakkeiden luovutustappio olisi vähennyskelpoinen vain muun omaisuuden luovutusvoitoista.

Näin ollen muuhun omaisuuteen kuuluvan kiinteistöomistuksen luovutustappioiden verokohtelu olisi erilainen riippuen siitä, onko kyse suorasta vai välillisestä kiinteistöomistuksesta.

Kun kyse on kuitenkin yhtiön elinkeinotoimintaan liittyvästä käyttöomaisuuskiinteistöstä tai kiinteistöyhtiön osakkeista (esim. omassa elinkeinotoiminnassa käytetty kiinteistö), olisivat tällaisen kiinteistöomistuksen luovutustappiot rajoituksetta vähennyskelpoisia kaikesta elinkeinotulolähteen tulosta, kuten nykyisinkin.

Myös uudessa esitysluonnoksessa laajennettaisiin konserniavustuksen käyttöalaa, kun esimerkiksi konserniin kuuluvat kiinteistöyhtiöt sekä tällä hetkellä tuloverolain mukaan verotettavat osakeomistuksia hallinnoivat yhtiöt tulisivat konserniavustuksen piiriin. Konserniavustusta ei kuitenkaan voisi käyttää muuhun omaisuuteen kuuluvien osakkeiden tai yhtymäosuuksien luovutuksista syntyneiden tappioiden kattamiseen.

Seuraamme tiiviisti tulolähdejaon poistamista koskevan lakihankkeen etenemistä ja jaamme aiheesta jatkossakin ajantasaista tietoa.

Riitta Väänänen

Veroneuvonta

+358 (0)20 787 7333

riitta.vaananen@pwc.com

Leave a Reply

(* merkityt kentät ovat pakollisia. Sähköpostiosoitetta ei julkaista kommentin yhteydessä.)