PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Palautuminen on tärkeää työntekijöiden tuottavuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Palautunut työntekijä jaksaa innostua uusista asioista, on motivoitunut ja suoriutuu työtehtävistään tehokkaasti. Näin ollen palautumisella on olennainen rooli yritysten menestymisessä.   Tiedämme, että moderni työelämä vaatii kognitiivista hyvinvointia loogisen päättelyn, asioiden erottelemisen toisistaan, tiedon yhdistelyn, riskien arvioimisen, innovatiivisuuden sekä uuden kehittämisen ja keksimisen sujumiseksi. Tästäkin syystä palautuminen on...

Miksi palautumiseen kannattaa kiinnittää huomiota?

Korkeimman hallinto-oikeuden tuore vuosikirjapäätös KHO 2024:22 koski verotuspäätökseen liitettyä muutoksenhakuohjetta. Tapauksessa verovelvollinen oli tehnyt tuloverotustaan koskevan oikaisuvaatimuksen OmaVero-palvelussa muutoksenhakuajan viimeisenä päivänä kello 18.33. Vaatimus oli jätetty tutkimatta verotuksen oikaisulautakunnassa ja hallinto-oikeudessa, koska oikaisuvaatimus oli myöhästynyt. KHO:n mukaan muutoksenhakuohje oli virheellinen. Siitä ei käynyt riittävän selvästi ilmi, että oikaisuvaatimuksen on oltava perillä muutoksenhakuajan viimeisenä päivänä ennen...

KHO antoi päätöksen virheellisestä muutoksenhakuohjeesta – Verohallinto täsmentää muutoksenhakuohjeitaan

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

<h3><a href="http://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/precedent/1451304434286.html" target="_blank" rel="noopener noreferrer">KKO 2015:104</a> (Ään. 3-2)</h3>
Yhtiön yhtiökokous oli 20.5.2008 päättänyt osingosta tilikaudelta 2007. Yhtiön osakkeista yli kymmenen prosenttia omistanut osakkeenomistaja oli yhtiökokouksessa vaatinut osakeyhtiölain (OYL) 13 luvun 7 §:ssä tarkoitetun vähemmistöosingon jakamista siten, että osingonjaon perustana olevaan tilikauden voittoon tilikaudelta 2007 olisi pitänyt laskennallisesti lisätä yhteensä 34 002 200 euron määräiset konserniavustukset, jotka yhtiö oli hallituksen päätöksin tilikauden 2007 aikana maksanut kolmelle täysin omistamalleen tytäryhtiölle. Yhtiökokouksen päätökseksi oli jäänyt osakkeenomistajien enemmistön kanta, jonka mukaan vähemmistöosinko (noin 180 000 euroa) laskettiin yhtiökokouksessa vahvistetun tilinpäätöksen osoittamasta tilikauden voitosta (noin 360 000 euroa).
Vähemmistöosakkeenomistaja vaati kanteessaan yhtiökokouksen päätöstä osingon maksamisesta muutettavaksi siten, että osinkoa maksetaan 17 181 000 euroa. Toissijaisesti osakkeenomistaja vaati, että osingonjakopäätös julistetaan pätemättömäksi. Vähemmistöosakkeenomistajan kanteen perusteluiden mukaan yhtiön maksamille konserniavustuksille ei ollut yhtiön vähemmistöosakkeenomistajan kannalta hyväksyttävää liiketaloudellista perustetta, eivätkä osakkeenomistajat olleet saaneet osingonmenetystään vastaavaa hyötyä konserniavustusten antamisesta. Vähemmistöosakkeenomistajan kanteen perusteluissa yhtiökokouksen vähemmistöosingon jakamista koskevan päätöksen todetaan olleen OYL 13 luvun 7 §:n vähemmistöosinkosäännöksen ja OYL 1 luvun 7 §:n yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen.
KKO piti äänestysratkaisullaan lopputulokseltaan voimassa Helsingin hovioikeuden (HHO) vähemmistöosakkeenomistajan kanteen hylkäävän tuomion mm. seuraavin perustein:
<ul>
<li>yhtiön varojen jakamisen tulee perustua yhtiön viimeiseen vahvistettuun tilinpäätökseen (OYL 13 luvun 3 §);</li>
<li>vähemmistöosakkeenomistajan vaatimus voitonjakoa koskevan päätöksen laskennallisesta oikaisemisesta siten, että maksetut konserniavustukset olisi tullut lisätä tilikauden voittoon vähemmistöosinkoon vaikuttavasti, olisi tarkoittanut, että voitonjaon perusteena olisi ollut joku muu kuin yhtiön viimeksi vahvistettu tilinpäätös;</li>
<li>tilinpäätökseen perustumattomien laskennallisten lisäysten tekeminen osingonjaon perusteena olevaan tilikauden voittoon olisi vastoin tiettyjä keskeisiä varojen jakamista koskevia säännöksiä ja niiden ilmentämiä periaatteita (OYL 13 luvun 1 ja 3 §);</li>
<li>OYL 13 luvun 7 §:n vähemmistöosinkosäännökseen vetoamalla ei voida perustella poikkeamista siitä lähtökohdasta, että vähemmistösinko määräytyy, kuten muukin yhtiön voitonjako, viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen perusteella;</li>
<li>vähemmistöosakkeenomistaja oli moittinut yhtiökokouksen päätöksiä vain osingon määrää koskevilta osin, ja yhtiökokouksen päätös tilikauden 2007 tilinpäätöksen vahvistamisesta on siten jäänyt päteväksi;</li>
<li>vähemmistöosingon määrään tyytymättömän osakkeenomistajan on kohdistettava moitekanteensa varsinaisen osingon määrää koskevan yhtiökokouksen päätöksen lisäksi myös yhtiökokouksen tilinpäätöksen vahvistamista koskevaan päätökseen.</li>
</ul>
KKO:n mukaan asiassa ei ollut tarpeen arvioida sitä, onko osingonjakopäätös ollut määrällisesti OYL 13 luvun 7 §:n vastainen, kun osingonjaon perusteena olevaa tilinpäätöksen vahvistamista koskevaa päätöstä ei ollut riitautettu. KKO ei perusteluissaan myöskään ottanut kantaa siihen, oliko konserniavustuksen antamisella ollut hyväksyttävät liiketaloudelliset perusteet. HHO oli päätynyt tuomiostaan lähemmin ilmenevin perustein siihen, että yhtiöllä oli ollut hyväksyttävät ja asianmukaiset liiketaloudelliset perusteet konserniavustusten antamiselle tytäryhtiöilleen.
KKO:n eri mieltä olleiden oikeusneuvosten mukaan vähemmistöosakkeenomistajan oikeussuoja osakkeenomistajana edellyttää, että osakkeenomistaja voi saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi kysymyksen vähemmistöosingon määrään vaikuttaneiden konserniavustusten yhtiöoikeudellisesta hyväksyttävyydestä riippumatta siitä, onko muita yhtiökokouksessa tehtyjä päätöksiä moitittu.
<a href="http://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/precedent/1451304434286.html" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Lue ratkaisusta laajemmin KKO:n sivuilta</a>
<h3><a href="http://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/precedent/1451305864136.html" target="_blank" rel="noopener noreferrer">KKO 2015:105</a></h3>
Osakeyhtiö oli suorittanut konserniavustusta täysin omistamalleen tytäryhtiölle ja sen täysin omistamille tytäryhtiöille tilikaudella 2009 yhteensä kaksi miljoonaa euroa ja tilikaudella 2010 tytäryhtiölleen miljoona euroa. Yli kymmenen prosenttia osakeyhtiön osakkeista omistaneet osakkeenomistajat olivat yhtiökokouksissa 19.3.2010 ja 30.6.2011 vastustaneet hallituksen esittämien yhtiön tilinpäätösten vahvistamista tilikausilta 2009 ja 2010 sekä vaatineet OYL 13 luvun 7 §:n mukaista vähemmistöosinkoa katsoen, että konserniavustukset oli lisättävä yhtiön ko. tilikausien tulokseen/voittoon. Tilinpäätökset oli yhtiökokouksissa vahvistettu äänestysten jälkeen osakkeenomistajien enemmistön kannan ja yhtiön hallituksen esitysten mukaisesti niin, että konserniavustukset vähensivät yhtiön tulosta. Vähemmistöosinko oli laskettu näin vahvistettujen tilinpäätösten osoittamista voitoista.
Vähemmistöosakkeenomistajat olivat vaatineet kanteissaan, että yhtiökokousten päätökset on kumottava ja päätöksiä pitää muuttaa siten, että vähemmistöosinko määrätään tilikauden voitosta, johon on laskennallisesti lisätty yhtiön suorittamat konserniavustukset. Toissijaisesti vähemmistöosakkeenomistajat olivat vaatineet, että yhtiökokousten tilinpäätösten vahvistamista koskevat päätökset kumotaan ja muutetaan siten, että maksetut konserniavustukset poistetaan tilinpäätösten tuloslaskelman satunnaisista kuluista ja kirjataan saataviksi avustusta saaneilta yhtiöiltä, minkä jälkeen vähemmistöosinko määrätään oikaistusta tuloksesta. Vähemmistöosakkeenomistajat olivat myös vaatineet, että konserniavustuksia saaneet konserniyhtiöt velvoitetaan palauttamaan saamansa avustukset ja että konserniavustusta kannattaneet osakkeenomistajat ja yhtiökokousten puheenjohtajat velvoitetaan suorittamaan vahingonkorvauksena mahdollinen vajaus, mikäli kaikkia maksettuja konserniavustuksia ei saada palautetuksi.
Vähemmistöosakkeenomistajat perustelivat kannevaatimuksiaan sillä, että yhtiön maksamille konserniavustuksille ei ollut esitetty yhtiön vähemmistöosakkeenomistajien kannalta hyväksyttävää liiketaloudellista perustetta ja yhtiökokousten päätökset olivat siksi olleet osakkeenomistajien yhdenvertaisuusperiaatteen (OYL 1 luku 7 §) ja vähemmistöosinkosäännöksen (OYL 13 luku 7 §) vastaisia.
KKO piti ratkaisullaan lopputulokseltaan voimassa Vaasan hovioikeuden vähemmistöosakkeenomistajien kanteen hylkäävän tuomion mm. seuraavin perustein:
<ul>
<li>KKO viittasi yllä kuvattuun tapaukseen (KKO 2015:104) ja totesi, että tässä asiassa oli asialliset edellytykset arvioida myös osingonjakopäätöksen muuttamista koskevan vaatimuksen oikeellisuutta, koska tässä asiassa oli vaadittu myös tilinpäätöksen oikaisemista;</li>
<li>KKO:n mukaan kysymys oli siitä, onko vähemmistöosingon perusteena olevaan tilikauden tulokseen lisättävä yhtiön maksamat konserniavustukset sekä tämän johdosta oikaistava tilinpäätöstä ja osinkolaskelmaa;</li>
<li>KKO totesi, että konserniavustuksen vero-oikeudellisesta hyväksyttävyydestä tai sen kirjanpidollisen käsittelyn asianmukaisuudesta ei voida sellaisenaan päätellä, että konserniavustus olisi myös osakeyhtiöoikeudellisesti hyväksyttävä;</li>
<li>KKO:n mukaan konserniavustuksen antamisessa on otettava huomioon OYL 13 luvun varojen jakamista koskevat säännökset. Emoyhtiön antaessa konserniavustusta tytäryhtiölle erityinen painoarvo on annettava konserniavustuksen antamisajankohdan liiketaloudellisen perusteen edellytykselle (OYL 13 luvun 1 §:n 3 mom.);</li>
<li>KKO:n mukaan konserniavustuksen yhtiöoikeudellisen hyväksyttävyyden arviointi on perustettava tapauskohtaiseen harkintaan, jossa on otettava huomioon yhtäältä yhtiön ja konsernin kokonaisetu ja myös vähemmistöosakkeenomistajien suoja;</li>
<li>KKO viittasi perusteluissaan myös siihen, että konserniavustuksen antamista koskevan päätöksen on oltava yhtiön toiminnan tarkoitus huomioon ottaen hyväksyttävä (yhtiön voiton tuottamisen tarkoitus, OYL 1 luku 5 §) ja lisäksi osakkeenomistajien yhdenvertaisuusperiaatteen (OYL 1 luku 7 §) mukainen;</li>
<li>Tapauksessa konserniavustuksilla oli pyritty ylläpitämään konserniavustusta saaneiden konserniyritysten toimintaedellytyksiä ja emoyhtiö oli saanut konserniavustuksista verohyötyä;</li>
<li>KKO totesi myös, ettei tapauksessa ollut esitetty selvitystä siitä, että konserniavustusten maksamiseen olisi liittynyt riski niiden menettämiseen sillä tavoin, etteivät konserniavustukset tuottaisi sitä pitkän aikavälin hyötyä, johon niiden maksamisella on pyritty;</li>
<li>KKO hyväksyi ratkaisussaan alempien oikeuksien johtopäätökset siitä, että yhtiön maksamat konserniavustukset olivat olleet ko. olosuhteissa liiketaloudellisesti perusteltuja, kun otettiin huomioon myös vähemmistöosakkeenomistajien oikeudet.</li>
</ul>
<a href="http://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/precedent/1451305864136.html" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Lue ratkaisusta laajemmin KKO:n sivuilta</a>
Aiomme käsitellä tätä aihetta jatkossakin.

Vähemmistöosinko, konserniavustus ja yhtiökokouksen päätöksen moittiminen

Aiheeseen liittyvät sisällöt

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Lakiosaston tulevaisuus – uusi rooli liiketoiminnan mahdollistajana?

EU-rintamalla ei mitään uutta – vihjeitä Belgian kunnianhimoisten verotavoitteiden etenemisestä

Yhtiön terveystarkastus: pääoman menettämisen riskit ja korjauskeinot

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Tero Malmivaara

Muut lukivat myös

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?