PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Palautuminen on tärkeää työntekijöiden tuottavuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Palautunut työntekijä jaksaa innostua uusista asioista, on motivoitunut ja suoriutuu työtehtävistään tehokkaasti. Näin ollen palautumisella on olennainen rooli yritysten menestymisessä.   Tiedämme, että moderni työelämä vaatii kognitiivista hyvinvointia loogisen päättelyn, asioiden erottelemisen toisistaan, tiedon yhdistelyn, riskien arvioimisen, innovatiivisuuden sekä uuden kehittämisen ja keksimisen sujumiseksi. Tästäkin syystä palautuminen on...

Miksi palautumiseen kannattaa kiinnittää huomiota?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

<div>
Suomessa kolme suurta tahoa vaikuttaa merkittävästi pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenien valintaan. Tämän kolmikon muodostavat työeläkeyhtiöt Varma ja Ilmarinen sekä Suomen valtio. Tieto käy ilmi <a href="https://www.pwc.fi/fi/julkaisut/tiedostot/selvitys-nimitystoimikunnista-suomalaisissa-porssiyhtioissa-2019-pwc.pdf" target="_blank" rel="noopener noreferrer">PwC:n selvityksestä</a>, jossa tarkasteltiin pörssiyhtiöiden osakkeenomistajien nimitystoimikuntia.
PwC selvitti pörssiyhtiöiden tapaa tehdä hallitusnimitykset ja erityisesti osakkeenomistajien nimitystoimikuntien toimintaa. Aiemmin kattavaa tietoa nimitystoimikuntien toiminnasta ei ole ollut saatavilla.
Nimitystoimikuntien kautta suurimmat osakkeenomistajat pääsevät vaikuttaman suoraan pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenvalinnan valmisteluun.
Selvityksessä käytiin läpi kaikkien Suomessa noteerattujen yhtiöiden hallitusten jäsenten nimityskäytännöt. Näitä yhtiöitä oli kaikkiaan 131.
Selvityksessä kävi ilmi, että kolme suurinta vaikuttajaa pitää hallussaan kaikista pörssiyhtiöiden nimeämisoikeuksista yli kolmanneksen. Nimeämisoikeuksia on kahden työeläkeyhtiön lisäksi valtiolla Solidiumin ja valtioneuvoston kanslian kautta.
Reilulla kolmanneksella listayhtiöistä on nimitystoimikunta
Nimitysvaliokunnista on tullut yleinen tapa ehdottaa yrityksen hallituksen jäseniä. Ne ovat perinteisesti olleet yleisiä suurimmissa pörssiyhtiöissä, mutta yleistyneet nopeasti myös keskisuurissa yhtiöissä.
Mitä suurempi ja arvokkaampi yritys on, sitä yleisemmin hallituksen nimitykset valmistelee osakkeenomistajien nimitystoimikunta.
&#8220;Arvokkaimmissa yhtiöissä suurimmat sijoittajat ovat yleensä suomalaisia institutionaalisia sijoittajia, jotka käyttävät aktiivisesti valtaansa hallitusten jäsenten valinnoissa. Nimitystoimikunta soveltuu tilanteeseen erittäin hyvin&#8221;, sanoo toimitusjohtaja Mikko Nieminen PwC:ltä.
Nimitystoimikuntia oli kaikkiaan 35 %:ssa selvityksessä mukana olleista yhtiöistä eli yhteensä 46 kpl. 
Nimitystoimikunnissa oli 85 eri osakkeenomistajaa, joilla oli yhteensä 157 nimeämisoikeutta. Vain 14 osakkeenomistajalla oli enemmän kuin yksi nimitysoikeus.
Se, miten kärkikolmikko haluaa oikeuttaan hyödyntää, on avointa tietoa: Varma, Ilmarinen ja valtioneuvoston kanslia kertovat omilla verkkosivuillaan varsin avoimesti omistamisen periaatteistaan.
Hallituksiin nimitetään jäseniä myös sisäisellä prosessilla hallituksen puheenjohtajan johdolla. Hallitus voi myös perustaa sisäisen valiokunnan ehdottamaan valinnoista yhtiökokoukselle.
Naisten ja ulkomaalaisten määrä vähäinen
Nimitystoimikunnissa on keskimäärin 3,7 jäsentä. Naisten osuus on vähäinen, sillä vain 17 prosenttia kaikista nimitystoimikuntien jäsenistä on naisia. Määrä on vielä vähäisempi kuin hallitusten jäsenten määrä, joka on Keskuskauppakamarin kesäkuussa 2019 julkaiseman selvityksen mukaan 29 prosenttia. 
Selvityksessä käytiin läpi myös ulkomaiset nimityksiä tekevät osakkeenomistajat. Analyysin mukaan yhtä lukuun ottamatta he kaikki ovat ruotsalaisia ja edustavat Ruotsin valtiota, ruotsalaisia institutionaalisia sijoittajia ja pääomasijoittajia.
&#8220;Ulkomaisten jäsenten vaatimatonta osuutta nimitystoimikunnassa selittää ulkomaisten osakkeenomistajien pieni määrä. Toisaalta he ehkä eivät ole halunneet käyttää mandaattiaan nimitystoimikuntien jäsenten nimittämisessä&#8221;, Nieminen toteaa. 
Vain hallinnointikoodin mukaisia tehtäviä
Sekä nimitystoimikuntaa että nimitysvaliokuntaa koskee hallinnointikoodi, jonka mukaan nimitysvaliokunnan jäsenistä enemmistön on oltava riippumattomia. Toimitusjohtaja tai muu johtoon kuuluva ei saa olla nimitysvaliokunnan jäsen.
Nimitystoimikuntaan sen sijaan voi kuulua suurimpien osakkeenomistajien tai heidän edustajiensa lisäksi yhtiön hallituksen jäseniä.
Hallinnointikoodi nimeää myös nimitystoimikuntien tehtävät. Näihin kuuluvat hallituskokoonpanon ehdotuksen valmistelu sekä valmistelu palkitsemisasioista. Tehtäviä ovat myös yhtiökokoukselle tehtävän ehdotuksen esittely, hallituksen monimuotoisuuden periaatteiden valmistelu sekä hallituksen jäsenten seuraajasuunnittelu.
PwC:n selvityksen mukaan suomalaisten pörssiyhtiöiden nimitystoimikunnilla ei ollut muita kuin hallinnointikoodin nimeämiä tehtäviä. 
Ketkä osakkeenomistajat nimeävät jäseniä nimitystoimikuntiin suomalaisissa pörssiyhtiöissä?
Osakkeenomistaja (yhtiöiden lukumäärä, joissa nimeämisoikeus)
Varma (22) 
Ilmarinen (20) 
Solidium Oy (9) 
Elo (6) 
OP-Rahastoyhtiö Oy (5) 
Valtioneuvoston kanslia (4) 
Oras Invest Oy (3) 
Nordea-fonden (3) 
Swedbank Robur Fonder (3) 
Cevian Capital (3) 
Sampo Oyj (2) 
Ahlström Capital Oy (2) 
Svenska litteratursällskapet i Finland r.f. (2) 
Mandatum Henkivakuutusyhtiö (2)
Lisää tietoa: 
Mikko Nieminen, toimitusjohtaja, PwC Suomi, puh. 020 787 7257, mikko.nieminen@pwc.com
Selvitys nimitystoimikunnista suomalaisissa pörssiyhtiöissä (pdf)
PwC auttaa yrityksiä kasvamaan, toimimaan tehokkaasti ja raportoimaan luotettavasti jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Apunasi on Suomessa yli 1 100 asiantuntijaa ympäri maan. Palveluitamme ovat liikkeenjohdon konsultointi, yritysjärjestelypalvelut, veroneuvonta, lakipalvelut, riskienhallinta sekä tilintarkastus- ja muut varmennuspalvelut. Tarkoituksenamme on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista asiakkaidemme merkittävimpiä ongelmia. Lisää tietoa: www.pwc.fi. Twitter: @PwC_Suomi.
PwC toimii 157 maassa yli 276 000 asiantuntijan voimin. Nimi PwC viittaa PwC-ketjuun ja/tai yhteen tai useampaan sen jäsenyritykseen, joista jokainen on oma itsenäinen yhtiö. Lisää tietoa: www.pwc.com/structure.
<hr class="horizontal-ruler" />
<div style="float: left; margin: 5px;"><a title="Mikko Nieminen" href="https://mb.cision.com/Public/365/2931740/944acd960abef5a0_org.jpg" target="_blank" rel="noopener noreferrer"><img decoding="async" src="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2019/10/944acd960abef5a0_100x100ar.jpg" /></a></div>
</div>
&nbsp;

Varma, Ilmarinen ja valtio isossa roolissa pörssiyhtiöiden hallitusnimityksissä

Aiheeseen liittyvät sisällöt

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Yrityskaupat ja listautumiset laskivat merkittävästi Suomessa – valoa näkyvissä jo keväällä

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Mikko Nieminen

Muut lukivat myös

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta