Verovelvollisen muutoksenhakuaika lyhenee kolmeen vuoteen

21.9.2016  |  Uutiset, Verotus

Tasavallan presidentti on vahvistanut eduskunnan hyväksymät lakimuutokset koskien hallituksen esitystä HE 29/2016. Tuloverotuksen osalta suurimmat muutokset lakipaketissa koskevat verotusmenettelylakia, ja erityisesti muutoksenhakuajan lyhenemistä viidestä kolmeen vuoteen. Lait tulevat voimaan vuoden 2017 alusta.

Voimassaoleva lainsäädäntö

Verotuksen muuttamisella viranomaisen aloitteesta tarkoitetaan maksuunpannun veron jälkikäteistä oikaisua verovelvollisen hyväksi tai vahingoksi tai oma-aloitteisesti suoritettavan veron määräämistä tai jo tehdyn päätöksen oikaisua verovelvollisen hyväksi tai vahingoksi. Kysymys on tyypillisesti tilanteesta, jossa Verohallinto havaitsee tehdyssä verotuspäätöksessä virheen. Kysymys voi myös olla tilanteesta, jossa verovelvollinen ei ole ilmoittanut oma-aloitteisesti säännösten edellyttämää veroa. Jälkikäteisen oikaisun edellytyksenä on, ettei tuomioistuin ole ratkaissut asiaa. Myös verovelvollisella itsellään on oikeus hakea muutosta verotukseensa. Muutosta voi verovelvollisen lisäksi hakea jokainen, jonka oman veron määrään verotus saattaa välittömästi vaikuttaa tai joka on veron suorittamisesta vastuussa.

Nykyisen, vielä vuoden 2016 ajan sovellettavan lainsäädännön mukaan verovelvollisen on ollut oikeus hakea muutosta nykyjärjestelmässä viisi vuotta verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta.

Viranomaisen aloitteesta verotuksen oikaisu verovelvollisen vahingoksi on voitu tehdä kolmella eri perusteella riippuen virheen laadusta (yhden, kahden tai viiden vuoden määräajan puitteissa).

Ensinnäkin verotusta voidaan oikaista yhden vuoden kuluessa verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta. Tällöin oikaisulle ei tarvitse olla erityisiä asiallisia edellytyksiä, kunhan asia ei ole luonteeltaan tulkinnanvarainen. Oikaisu voidaan tehdä myös tilanteessa, jossa verovelvollinen on täyttänyt ilmoitusvelvollisuutensa asianmukaisesti.

Toiseksi verotusta voidaan oikaista kahden vuoden kuluessa verovuoden päättymisestä, kun kyseessä on kirjoitus- tai laskuvirhe tai sivulliselta tiedonantovelvolliselta saatu virheellinen tieto.

Kolmanneksi määräaika verotuksen oikaisulle voi olla viisi vuotta, mikäli verovelvollinen on laiminlyönyt ilmoittamisvelvollisuutensa. Laiminlyönniksi katsotaan veroilmoituksen antamatta jättäminen tai sen jättäminen puutteellisena tai virheellisenä. Käytännössä oikaisut esim. verotarkastusten seurauksena on tehty tämän viiden vuoden määräajan puitteissa.

Uusi 2017 alkaen sovellettava lainsäädäntö

Uuden, tammikuusta 2017 alkaen sovellettavan verotusmenettelylain myötä määräaikaa verotuksen oikaisulle yhtenäistetään. Yleinen määräaika tulee olemaan kolme vuotta verovuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta, ja sitä sovelletaan tuloverotuksen ohella myös esimerkiksi kiinteistö- ja varainsiirtoverotukseen. Sama määräaika koskee sekä viranomais- että verovelvollisaloitteisesti tehtyjä oikaisuja verovelvollisen hyväksi ja vahingoksi tehtäviin oikaisuihin. Muutoksen myötä esimerkiksi verovuosi 2017 on lähtökohtaisesti avoinna vuoden 2020 loppuun saakka.

Yhden kiinteän määräajan lisäksi veroviranomaisilla on kuitenkin vielä mahdollisuus oikaista verotusta verovelvollisen vahingoksi määräajan jälkeenkin alla esiteltävin erityisin perustein. Vastaavaa määräajan jatkamismahdollisuutta ei ole verovelvollisella.

Jatkettu määräaika

Uutena menettelynä on veroviranomaisen harkintaan perustuva oikeus jatkaa verovelvollisen vahingoksi tehtävän verotuksen oikaisun kolmen vuoden määräaikaa yhdellä vuodella (ns. jatkettu määräaika). Neljän vuoden menettelyä on tarkoitus soveltaa verointressiltään merkittävissä tilanteissa, joissa Verohallinnosta riippumattomista syistä oikeita ja riittäviä tosiasiatietoja verotuspäätöksen tekemiseksi ei ehditä saada, tai joissa asiaa ei ehditä riittävästi selvittää, ja valvontatoimi olisi tämän vuoksi yleisen kolmen vuoden määräajan päättyessä kesken. Päätös määräajan jatkamisesta on pääsääntöisesti tehtävä ennen kolmen vuoden kiinteän määräajan päättymistä. Päätöksestä ei voi valittaa.

Jatkettua määräaikaa voidaan soveltaa tilanteissa, joissa

  • veroviranomainen saa toiselta viranomaiselta tai muulta taholta tiedon, ja tämä tieto saadaan niin myöhään, ettei valvontatoimea ehditä suorittaa määräajassa. Saadulla tiedolla tarkoitetaan esimerkiksi kotimaasta saatuja vertailutietoja sekä kansainvälisessä automaattisessa tietojenvaihdossa saatuja tietoja.
  • verovelvollinen antaa veroasiaa koskevan ilmoituksen poikkeuksellisen myöhään tai vaikeuttaa olennaisesti valvontatoimen suorittamista.

Pidennetty määräaika

Toiseksi verotusta voidaan oikaista eräissä erikseen laissa säädetyissä erityistilanteissa kuuden vuoden määräajan kuluessa pääsääntöisen kolmen vuoden asemesta (ns. pidennetty määräaika). Pidennettyä määräaikaa voidaan soveltaa seuraavissa tilanteissa:

  • veroviranomainen vastaanottaa ulkomailta muun kuin automaattisessa tietojenvaihdossa saadun verotukseen vaikuttavan tiedon esimerkiksi virka-apupyynnön perusteella
  • siirtohintaoikaisujen osalta
  • etuyhteydessä olevien osapuolten välisten yritys- tai rahoitusrakenteita koskevien järjestelyiden kohdalla.

Edellä mainittujen tilanteiden ohella verotuksen oikaisussa voidaan uuden lainsäädännön myötä soveltaa pidennettyä, rikosprosessin vireilläoloon sidottua määräaikaa tapauksissa, joissa verovelvollista syytetään veropetoksesta.

Muutoksenhakumenettely

Jatkossa kaikissa Verohallinnon kantamissa veroissa on yhtenäinen valitusvaihetta edeltävä oikaisuvaatimusmenettely, myös varainsiirtoverotuksen ja arvonlisäverotuksen osalta.

Kuten yllä on mainittu, verovelvollisen on tehtävä oikaisuvaatimus yleisen kolmen vuoden määräajan kuluessa. Verovelvollisen valitusaika verotuksen oikaisulautakunnan päätöksestä hallinto-oikeuteen on jatkossa 60 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Nykyjärjestelmässä valitus on tullut tehdä viiden vuoden kuluessa verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta ja oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä viiden vuoden määräajan estämättä 60 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Veronsaajien osalta 60 päivän valitusaika hallinto-oikeuteen lasketaan päätöksen tekemisestä. Mahdollisuus ennakkopäätösvalitukseen eli verotuksen oikaisulautakunnan päätöksestä valittamiseen suoraan korkeimpaan hallinto-oikeuteen säilyy ennallaan, ja se ulotetaan koskemaan kaikkia verolajeja.

Verovuoteen 2016 asti muutoksenhakuaika on sama sekä verovelliselle että veroviranomaiselle. Tilanne muuttuu verovuodesta 2017 alkaen, kun kalenterivuotisen verovelvollisen muutoksenhakuaika lyhenee käytännössä kuudesta vuodesta (muutoksenhakuaika viisi vuotta verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta) kolmeen vuoteen, mutta veroviranomaiselle jää yhä laissa määrätyissä tilanteissa oikeus tehdä oikaisu verovelvollisen vahingoksi neljän tai jopa kuuden vuoden kuluessa.

Erityisesti veroviranomaisen oikeus jatkaa verovelvollisen vahingoksi tehtävän verotuksen oikaisun määräaikaa yhdellä vuodella neljään vuoteen jättää viranomaiselle harkintavaltaa. Vaikka menettely on tarkoitettu poikkeukselliseksi ja sovellettavaksi ainoastaan verointressiltään merkittäviin tilanteisiin, joissa oikeita ja riittäviä tietoja verotuspäätöksen perustaksi ei Verohallinnosta riippumattomista syistä ehditä saada tai asiaa riittävästi selvittää ennen määräajan päättymistä, ei menettely verovelvollisen näkökulmasta ole täysin ongelmaton. Verointressin merkittävyys jätetään hallituksen esityksessä määrittelemättä, samoin riittävän selvittämisen määritelmä.

Ns. pidennetyn määräajan eli kuuden vuoden määräajan soveltamisen edellytyksistä on laissa säädetty tarkemmin. Siitä kuinka kuuden vuoden määräajan soveltamisesta käytännössä ilmoitetaan verovelvolliselle tai milloin pidentämistä koskeva päätös on tehtävä, ei ole määritelty.

Lakimuutos vaikuttaa verotuksen ennustettavuuteen: tähän asti verovelvollinen on viiden vuoden määräajan päätyttyä tiennyt, ettei verotusta enää oikaista – jatkossa samaa varmuutta ei vielä kolmen vuoden määräajan kuluttua umpeen ole. Tämä on hyvä pitää mielessä veroriskejä tunnistettaessa.

Jarno Laaksonen

Yritysverotus

+358 (0)20 787 7327

  

Jätä kommentti

(* merkityt kentät ovat pakollisia. Sähköpostiosoitetta ei julkaista kommentin yhteydessä.)