Yrityskauppa, jossa kaikki voittavat

15.11.2014  |  Artikkelit, Kasvu ja kansainvälistyminen

Yrityskaupat - NAPA

Kun yrityksen myynti onnistuu nappiin, kaikki tuntevat voittavansa. Myyjät ja henkilöstö pysyvät firmassa, jota voidaan kasvattaa isommaksi. Näin kävi meriteollisuuden ohjelmistoyritykselle NAPA Groupille.

Sulhanen on sopiva ja koko suku iloitsee. Jos henkilöstö tuumaa noin yrityskaupasta, eikö sitä voi kutsua onnistuneeksi? Näin kommentoi keväistä yrityskauppaa Juha Heikinheimo, NAPA Groupin toimitusjohtaja.

Japanilainen globaalisti toimiva laivojen luokituslaitos ClassNK osti yrityksen maaliskuussa 2014, mutta NAPA on jatkanut sen jälkeen itsenäisenä tytäryhtiönä samoissa tutuissa tiloissa Helsingin Ruoholahdessa. Henkilöstökin on sama, kukaan ei lähtenyt kauppojen jälkeen. Yrityksen myyjiä olivat kaikki sen omistajat – 86 ihmistä. Omistajiin kuului yrityksen perustajien lisäksi yrityksessä työskennelleitä sekä sen nykyistä henkilöstöä.

Kaupantekoa helpotti myyjien samansuuntainen toive tulevalle. Jos firma myytäisiin, uuden omistajan olisi kyettävä takaamaan tuleva kehitys ja työn jatkuminen. Toinen tärkeä myyntiä ohjaava periaate oli se, että yritystä ei myytäisi rahasta vaan sydämestä.

Tuossa vaiheessa Heikinheimo oli ehtinyt olla yrityksen toimitusjohtajana pari vuotta. Melko pian tulonsa jälkeen hän oli huomannut, että uudet kasvupyrähdykset erittäin voimakkaasti kehittyvillä markkinoilla vaatisivat lisää rahaa.

Mutta pitäisikö yrityksen sittenkin listautua? Johto päätyi aika nopeasti ajatukseen, että jos myydään, niin myydään sitten kaikki.

Kun päätös oli tehty, halusimme heti alusta asti tehdä selväksi, että olemme liikkeellä vakavissamme. Keräsimme omistajakunnan määräenemmistöltä sopimuksen myötämyynnistä. Kaupanteon rauhoittamista varten teimme tiukat salassapitovelvoitteet ja niiden rikkomisesta määritimme rankat taloudelliset sanktiot.

Neuvonantajista kilpailutus

Yritys kilpailutti neuvonantajansa. Eurojakin mietittiin, mutta niitä tärkeämmäksi kriteeriksi neuvonantajia valittaessa nostettiin sopivuus.

PwC:n hintalappu oli taloudellinen, mutta oleellisempaa oli oikeansorttinen insinööreille sopiva keskustelumoodi. Kai tässä voi puhua sielujen sympatiasta, Heikinheimo hymähtää.

Valinnassa tärkeää oli myös PwC:n globaali verkosto, sillä ostajan uumoiltiin löytyvän Aasian suunnalta.

Kauppaa alettiin valmistella syksyllä ja kaupat ClassNK:n kanssa saatiin sovittua kahdeksan kuukauden jälkeen, viime keväänä. Aika on tyypillinen tällaiselle kaupalle.

Kauppaa hierottiin kulisseissa, avoimeen huutokauppaan ei haluttu. ClassNK on pitkäaikainen NAPA Groupin partneri, ja se valikoitui vahvaksi ostajakandidaatiksi melko pian. Yritys oli ollut asiakas, mutta sen kanssa oli tehty myös yhteisiä kehityshankkeita. Japanilaiset siis tiesivät, mitä olivat itselleen hankkimassa.

Yrityksen myynti ei ole perusbisnestä

Heikinheimo huomauttaa, että neuvonantajan rooli oli tärkeä. Yritykset osaavat toki kaupankäynnin, mutta nimenomaan omia tuotteita ja palveluja myydessään. Kuinka monen yrityksen johto on myynyt yrityksensä?

Yrityksen myyminen vaatii hänen mielestään aivan omanlaistaan osaamista – ja tässä tapauksessa erityisesti kansainvälistä verkostoa.

Kaupanhieronnassa oli paikoitellen humoristisia piirteitä, kun japanilaiset marssivat neuvotteluihin monen kymmenen neuvonantajan kanssa ja suomalaiset istuivat pöydän toisella puolella pienenä mutta tehokkaana ryhmänä.

Kun 50 miljoonan euron arvoiset kaupat saatiin sovittua, kaikki olivat tyytyväisiä. Heikinheimo antaa erityiskiitokset siitä, että yhtiö pystyy kaupan jälkeenkin jatkamaan yhteistyötä myös muiden luokituslaitosten – toisin sanoen uuden omistajansa kilpailijoiden – kanssa.

Valtavasti mahdollisuuksia

Mitä japanilainen sulhanen naimakaupassaan sitten sai?

Suomalaista pitkälle kehittynyttä softaosaamista, jonka suunnittelu- ja operointiohjelmat ovat käytössä sadoilla telakoilla, suunnittelutoimistoilla, varustamoilla, operaattoreilla ja luokituslaitoksilla. Maailmanlaajuisesti yli 90 prosenttia uusista laivoista suunnitellaan telakoilla, jotka käyttävät Napa GROUPIN ohjelmistoja.

Heikinheimo näyttää esimerkkinä tietokoneen ruudulta grafiikkaa lastauslaskimesta. Lastauslaskin auttaa aluksen vakautuksessa, laivathan liikkuvat eripainoisilla lasteilla. Myös luokituslaitokset käyttävät Napan ohjelmia. Ennen kuin uusi alus pääsee liikkeelle, luokituslaitos ottaa kantaa laivan vakauteen.

NAPAn ohjelmien avulla laivoja voidaan myös ohjata mahdollisimman taloudellisesti ja säästää polttoainekustannuksissa jopa 30 prosenttia. Ohjelma kertoo senkin, onko aluksen nopeus ja reitti optimaalinen, trimmi parhaassa mahdollisessa asennossa ja milloin laivan pohja pitää puhdistaa.

Merenkulussa ei hyödynnetä energiatehokkuutta niin hyvin kuin lentoliikenteessä. Meillä on tässä valtavasti potentiaalia ja vielä siten, että samalla päästään yhdistämään energiansäästö, ympäristönsuojelu ja turvallisuus, Heikinheimo sanoo.

 

Jätä kommentti

(* merkityt kentät ovat pakollisia. Sähköpostiosoitetta ei julkaista kommentin yhteydessä.)