Yritysvastuujohtajan lista: viime vuoden viisi sykähdyttävintä

8.1.2018  |  Blogi, Yritysvastuu

Vuoden vaihtuessa tehdään tiliä usein päättyneestä. Niinpä minäkin listaan viisi tärkeää asiaa viime vuodelta. Valitsin mukaan sellaisia, joilla mielestäni on kantokykyä kauemmaksikin. Veikkaan valitsemieni asioiden kertovan jotakin meneillään olevasta suuremmasta muutoksesta. Aloitetaan viime vuoden alusta ja edetään aika-, ei tärkeysjärjestyksessä, sillä tärkeyden näyttää vasta tulevaisuus.

1. Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista pakolliseksi

Suuret, yleisen edun kannalta merkittävät yhtiöt, raportoivat alkuvuodesta ensimmäistä kertaa joko hallituksen toimintakertomuksessa tai siitä erillisenä, mutta hallituksen ja toimitusjohtajan allekirjoittamana, neljästä pakollisesta asiakokonaisuudesta: ympäristöasioista, sosiaalisista asioista ja henkilöstöstä, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta sekä korruption ja lahjonnan torjunnasta. Arvioin pakollisen raportoinnin, yhdessä hallituksen huolellisuusvelvollisuuden kanssa, lisäävän hallituksen tarvetta saada kyseisistä asioista luotettavaa ja ajantasaista seurantatietoa useammin kuin kerran vuodessa. Mikäli raportoitavat tunnusluvut annettujen asiakokonaisuuksien alla on valittu oikein, muodostuu tästä raportoinnista myös pohja yritysten sijoittajayhteisölle suunnatulle ESG-viestinnälle. Arvioin yritysvastuun merkityksen vahvistuvan tämän raportointivelvollisuuden myötä.

2. PwC:n Yritysvastuubarometri kertoi kärkijoukon karkaavan

Syyskuussa julkaistu yritysvastuubarometri kertoi, että edelläkävijäyritysten joukko jatkaa vastuullisuuden kehittämisen voittokulkuaan pääjoukon tyytyessä nykyisten asemien varmisteluun. Havahduimme myös siihen, että viimeisten kuuden vuoden aikana raportoivien yritysten määrä Suomessa ei ole kasvanut. Aloitamme joka vuosi barometrianalyysin tutkimalla TE500-listan yritysten verkkosivut, vuosikertomukset ja yritysvastuuraportit, mutta löydämme vain noin 150:ltä yritykseltä tietoja vastuullisuudesta. Ymmärtäisin tilanteen paremmin, jos eläisimme kymmenen vuoden takaista aikaa. Sidosryhmien odotukset läpinäkyvyydestä ja yritysvastuun asioiden hoitamisesta ovat kuitenkin koko ajan kasvaneet, joten väistämättä nämä asiat piiloon jättävä yritys erkaantuu odotuksista.

3. #metoo- ja #memyös-kampanjat avasivat vanhojakin haavoja

On ollut hämmentävää ja surullista kuulla ihmisten kokemasta seksuaalisesta häirinnästä. Erityisesti asia on koskettanut lukiessani Facebookin #memyös-ryhmäläisten tarinoita: mikä määrä nöyryytystä, alistamista ja ahdistusta niistä onkaan purkautunut! Uskon ajan nyt kypsyneen sille, että tälle asialle laitetaan piste. Se on alkanut siitä, että vaikenemisen muuri on rakoillut ja paikoitellen murtunut. Se mikä jäi aikanaan piiloon ja tuli kuitatuksi jollakin epämääräisellä kommentilla, ei todennäköisesti enää tämän jälkeen onnistu yhtä helposti. Lasken tässä asiassa erityisesti nuorempien sukupolvien varaan, ja toivon hartaasti, että tämä vallankäytön muoto aletaan kokea kaikella tavalla tuomittavaksi ja vastenmieliseksi käytökseksi.

4. Pariisin ilmastosopimuksen onnistumisessa toiveikkuutta

Meillä on ollut pelko siitä, että jokin yksittäinen valtio pystyisi vesittämään Pariisin ilmastosopimuksen. Näyttäisi siltä, että markkinavoimat toimivat kuten pitääkin myös tämän sopimuksen tavoitteiden toimeenpanossa. Kuluttajista kasvava osa alkaa tiedostaa ilmakehän lämpenemisen seuraukset, ja yrityksissä arvioidaan sen vaikutuksia liiketoiminnalle.  Samoin osa sijoittajista näkee ilmastonmuutoksen mukana tulevat sijoitusriskit ja vetäytyy kaikkein päästöintensiivisimmistä kohteista, mikä kiihdyttää muutosta vähäpäästöisempään suuntaan. Ei ainoastaan ilmakehä ole massiivinen systeemi, vaan samoin talouselämä ja yhteiskunnat, joissa tietyn pisteen saavuttanut kehitys ruokkii itse itseään. Toivon hartaasti, että tämän kehityksen suunta johtaa maapallon lämpenemisen pysyttämiseen alle kahden asteen.

5. Climate Performance Analytics -työkalu tuo data-analytiikan piiriin myös vastuullisuusasioita

Joulukuun puolivälissä lanseerasimme noin vuoden kehitystyön tuloksena Climate Performance Analytics -työkalun. Se perustuu noin 2500 yrityksen kansainvälisiin CDP-vastauksiin. Yli miljoonan A4-sivun CDP-datan lisäksi taustalla pyörii Bloombergin talousdata ja kolmantena osana on yritysten TCFD-valmiutta arvioiva data. Tästä kaikesta saamme kehittyneellä data-analytiikalla ulos mielenkiintoista tietoa, jota yrityksissä voidaan hyödyntää strategiatyössä, markkina-analyyseissa, kilpailija-analyyseissa ja TCFD-raportoinnin valmiuden ymmärtämisessä.

Tämä on vasta alkua ja yritysten tarpeet määrittelevät työkalun jatkokehityksen suunnan. Vastuullisuuteen liittyvästä ja erityisesti sitä talousdataan yhdistävästä tiedosta on ollut puute, mikä on hidastanut vastuullisuusasioiden ottamista mukaan liiketoiminnan kehittämiseen. Ehkä juuri tästä syystä tämä Suomen PwC:llä kehitetty analytiikka on herättänyt maailmanlaajuista kiinnostusta. Olen innoissani, enkä osaa edes vielä kuvitella, mihin kaikkialle se meidät johtaa. Jonkin ainutlaatuisen äärellä kuitenkin olemme.

Nämä viisi viime vuoden tapahtumaa sykähdyttivät minua. Ne kantavat mukanaan muutoksen voimaa toivottavasti tätä vuotta pidemmällekin.

Sirpa Juutinen

Yritysvastuu

+358 (0)20 787 7815

  

Vastaa

(* merkityt kentät ovat pakollisia. Sähköpostiosoitetta ei julkaista kommentin yhteydessä.)