PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

KHO:n tuore ratkaisu KHO:2024:68 selkeyttää edellytyksiä perintö- ja lahjaverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennuksen soveltamiseen erityisesti arvopaperikauppaa harjoittavassa yhtiössä. Yleensä perintö- tai lahjavero määrätään omaisuuden käyvän arvon perusteella ja veron maksuaika on lyhyt. Kun kohteena on vähintään 10 % yrityksen osakkeista ja lahjan- tai perinnönsaaja jatkaa yritystoiminnan harjoittamista, verotuksessa voidaan kuitenkin soveltaa niin sanottua sukupolvenvaihdoshuojennusta. Silloin veron määrä alenee...

Sukupolvenvaihdoshuojennus sijoitusyhtiössä 

Erityisesti HR-ammattilaisia ja yritysjohtoa keskusteluttava EU:n palkka-avoimuusdirektiivi otetaan Suomessa käyttöön viimeistään kesäkuussa 2026. Onko se vain uusi pala byrokratian palapelissä? Vaikka ensisilmäyksellä siltä voi näyttää, direktiivillä on itseään isompi merkitys yrityksille. Se voi terävöittää johtamiskäytäntöjä, lisätä päätöksenteon läpinäkyvyyttä, tukea henkilöstön ymmärrystä liiketoiminnan tavoitteista ja vahvistaa yrityksen houkuttelevuutta työntekijöiden ja sijoittajien silmissä. Direktiivi on työkalu, jolla...

Kun direktiivi on itseään isompi

Kestävyysraportointi tulee pakolliseksi yrityksen koon mukaan vaiheittain tästä vuodesta alkaen. Verot saattavat tulla osaksi tätä raporttia kolmella eri tavalla: yrityskohtaisena aiheena, ESRS-standardien osana tai EU-taksonomian kautta. Verojen raportointi voi tuoda yrityksille merkittäviä etuja, kuten parantaa sijoittajasuhteita ja osoittaa yhteiskunnallista vastuullisuutta. Verojen raportointi yrityskohtaisena aiheena Kestävyysraportoinnin perusta on kaksoisolennaisuusanalyysi, jossa arvioidaan eri aiheiden olennaisuutta niiden vaikutusten...

Verot kestävyysraportoinnissa

Korkein oikeus (KKO) arvioi huhtikuussa antamassaan ratkaisussa KKO 2024:24 työsopimuslain mukaista työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutta erityisesti siitä näkökulmasta, voiko työnantaja valita, mitä työtä se tarjoaa työntekijälleen irtisanomisen vaihtoehtona. Hämeenlinnan hallinto-oikeus antoi puolestaan helmikuussa päätöksen siitä, tuleeko Wolt Enterprises Oy:n ruokalähettejä pitää työsuhteisina tai ei. KKO 2024:24 Tapauksessa A oli työskennellyt lähilennonjohdon tehtävissä Helsingissä Malmin lentokentällä...

Ajankohtaista työoikeudellista oikeuskäytäntöä

Tuulivoimaloiden kiinteistöverotuksessa tapahtuu taas kuten Verohallinnon julkaistessa vuoden 2022 versionsa ohjeesta tuuli- ja aurinkovoimalaitosten verotuksesta, jossa Verohallinto otti kantaa rakentamisaikaisten yleis- ja korkokulujen huomioimiseen kiinteistöverotuksessa. Tällä kertaa korkein hallinto-oikeus laajensi päätöksessään KHO 2024:51 verovelvolliselta kiinteistöverotusta varten tarvittavia selvityksiä, kun se päätti, että yhteinen liittymispiste tarkoittaa verkkoinfrastruktuurin kokonaisuutta, jolla tuulivoimala on kytketty jakeluverkkoon, eikä teknistä liittymispistettä. ...

KHO otti kantaa kiinteistöveron voimalaitosprosentin soveltamiseen yhteisen liittymispisteen osalta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024).
Ilmakuopat eivät edelleenkään ole hälventyneet, sillä ohjeiden päivitykselle ei tunnu olevan erityistä ulkoista syytä – oikeustilassa ei vaikuta tapahtuneen muutoksia.
Henkilöstörahastoja vähemmän tuntevalle mainittakoon, että ne ovat saman työnantajan tai samassa konsernissa työskentelevien työntekijöiden perustamia ja hallinnoimia rahastoja, joihin työntekijät voivat siirtää tulos- tai voittopalkkioitaan. Tähän rahastointiin liittyy periaatteessa kolme erillistä etua: 
<ol>
<li>palkkiota ei veroteta maksuhetkellä</li>
<li>palkkiosta ei makseta sivukuluja ja </li>
<li>rahastosta nostettaessa vain 80 % nostetusta summasta on veronalaista ansiotuloa.</li>
</ol>
Henkilöstörahastoon maksetut palkkiot eivät kuitenkaan ole työntekijän käytettävissä heti. Rahastoon maksetuista palkkioista 15 % siirtyy vuosittain nostettavaksi ja noston voi tehdä kerran vuodessa.
Verohallinnon päivitetyssä ohjeessa edullinen verotuskohtelu on kuitenkin sidottu isossa kuvassa siihen, saako työntekijä määrätä rahastoinnista vai ei, kun aikaisemmin tällaista rajoitusta ei ohjeisiin sisältynyt. Tulkinta on tietyssä ristiriidassa henkilöstörahastolakiin vuosien saatossa tehtyjen muutosten kanssa, joissa työntekijän valinnanmahdollisuuksia on haluttu aina vain lisätä. Tarkastelen näkökulmia lähemmin alla.
<h2>Henkilöstörahastojen verotuksen historiaa</h2>
Jotta voidaan ymmärtää nykytilaa, on ymmärrettävä edes hieman menneisyyttä. Alkuperäinen henkilöstörahastolaki (814/1989) ja sen verotusta sääntelevä TVL 65 § eivät tuoneet henkilöstörahaston jäsenelle veroetua rahastosta nostettavan tulon 20 % kevyemmän verotuksen osalta. Vanha henkilöstörahastolaki mahdollisti vain voittopalkkioiden, eli puhtaasti yrityksen liiketoiminnan voitollisuuteen perustuvan palkkion, rahastoimisen. 
Vuonna 1995 laman koettelemassa Suomessa haluttiin kannustaa veroedun myöntämisen turvin henkilöstörahastosäästämiseen palkankorotus- ja inflaatiopaineen hillitsemiseksi. Tämän seurauksena säännöstä muutettiin siten, että henkilöstörahastosta saadusta rahasto-osuudesta ja ylijäämästä 80 prosenttia on veronalaista ansiotuloa ja muilta osin tulo on verosta vapaa.
Henkilöstörahastosta saatavan tulon verotukseen ei ole sittemmin tehty muutoksia, pois lukien viime vuonna säännökseen kokonaan uutena lisätty momentti TVL 65.2 §, joka mahdollistaa rahasto-osuuden siirtämisen uuden työnantajan henkilöstörahastoon ilman veroseuraamuksia. Uudella säännöksellä ei kuitenkaan ole suoranaista merkitystä Verohallinnon maaliskuussa päivitetyn ohjeen muuttuneiden tulkintojen kannalta.
<h2>Uusi henkilöstörahastolaki 934/2010</h2>
Henkilöstörahastojen uuden ajanlaskun voidaan katsoa alkaneen vuoden 2011 alusta, jolloin nykyinen henkilöstörahastolaki astui voimaan. Vanhaakin lakia ehdittiin muuttaa sen voimassaolon aikana useaan kertaan, mutta nyt muutokset olivat merkittävämpiä. Henkilöstörahastolakia nykyaikaistettiin ja tavoitteena oli lisätä rahastojen suosiota joustavoittamalla lain säännöksiä. 
Ensimmäistä kertaa mahdolliseksi tuli myös tulospalkkioiden eli palkkaa täydentävien palkanosien rahastointi. Tulospalkkiot perustuvat yhtiön ennalta määrittelemien tavoitteiden saavuttamiseen ja ne mahdollistavat voittopalkkiota tehokkaammin työntekijöiden toiminnan ohjaamisen yhtiön strategisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta relevantteihin asioihin. 
Vaikka muutokset olivat isoja, henkilöstörahaston jäsenten verotukseen ei esitetty vaihdoksia. Lain esitöiden mukaan jäsentä tulisi verottaa vasta ajankohtana, jolloin hän nostaa rahasto-osuuksiaan ulos rahastosta. 
<h2>Uuden ohjeen verotukselliset epävarmuudet</h2>
Verohallinnon uudistetun ohjeen myötä esiin noussut epävarmuus on verotuksen ikuisuusongelma, joka syntyy, kun verotuksen ulkopuoliseen olioon, tässä tapauksessa henkilöstörahastoon, yhdistetään verotus. Kun olio ja siihen liittyvät käytännöt muuttuvat ilman, että verosäännöksiin kosketaan, voidaanko olettaa, että verotuksen on tarkoitettu pysyvän ennallaan?
Uusien ohjeiden myötä verotuksen kannalta relevantiksi noussut henkilöstön mahdollisuus päättää rahastoinnista säädettiin henkilöstörahastolakiin jo vuonna 1999. Tuolloin rahaston jäsenille annettiin mahdollisuus valita käteispalkkio rahastoinnin sijasta, jos asiasta on määräys yrityksen käyttöön ottamassa tulos- tai voittopalkkiojärjestelmässä. Muutosta perusteltiin työntekijöiden yksilöllisten valintamahdollisuuksien lisäämisen tarpeella, jotta jokainen saa valita omaan elämäntilanteeseensa sopivan joustavan palkitsemistavan.
Käteisnoston mahdollisuutta pidettiin tärkeänä erityisesti nuoremmille työntekijöille. Käteisenä nostetussa palkkiossa ei ole 20 prosentin verovapaata osuutta ja siitä maksetaan myös sivukulut – kyse on siis käytännössä normaalista palkasta. Käteisenä nostetun palkkion saa tililleen käyttöön heti, kun taas rahastoon maksetuista palkkioista ainakin osa pysyy sidottuna työsuhteen voimassaolon ajan.  
Käteisnoston tärkeyttä korostettiin entuudestaan uuden henkilöstörahastolain esitöissä, joissa lainsäätäjä toteaa, että jäsenen oikeus käteisnostoon henkilöstörahaston yhteydessä on niin olennainen ja merkittävä osa yrityksen kannustinjärjestelmää, että siitä pitää olla erillinen määräys tulos- tai voittopalkkiojärjestelmässä ja ei riittäisi, että järjestelmä ei erikseen kiellä käteisnostoa.
Verohallinnon uudessa ohjeessa käteisnostoille on annettu verotuksessa keskeinen merkitys, vaikka laki on tämän mahdollistanut jo pitkään, eikä sovellettavissa verosäännöksissä ole tapahtunut muutoksia. Verohallinnon mukaan tulospalkkio verotettaisiin kokonaisuudessaan palkkatulona sen maksuhetkellä, jos tulospalkkiojärjestelmän ehtojen mukaan tulospalkkio maksettaisiin oletusarvoisesti käteisenä. Perusteluna Verohallinto esittää, että henkilölle on tässä tapauksessa annettu mahdollisuus päättää, siirtääkö hän tulospalkkion (osittain tai kokonaan) henkilöstörahastoon, eikä siirto siten perustu työnantajan päätökseen. Verovelvollisen siis katsotaan määräysvallan vuoksi saavan palkkion vallintaansa, mikä realisoi tulon verotuksessa.
Täsmällisemmin verotuksen kannalta ratkaiseva merkitys on kuitenkin annettu palkkiojärjestelmän sääntöjen mukaiselle oletusvaihtoehdolle ennen rahastointivalinnan tekemistä. Verotusedut säilyisivät tilanteessa, jossa oletuksena on rahastointi, vaikka työntekijä saisikin päättää jättää jonkin osan palkkiostaan rahastoimatta.
On perusteltua kysyä, onko lopputuloksen kannalta väliä sillä, tehdäänkö rahastoitavan palkkion määrän määrittely yhteen- vai vähennyslaskuna. Henkilöstörahastoon siirrettävässä palkkiossa päädytään samaan lopputulokseen, lasketaanpa esimerkiksi 50 euron määräinen rahastoitava palkkio laskutoimituksella 0 + 50 = 50 tai 100 &#8211; 50 = 50. Verohallinnon uudelle tulkinnalleen tarjoama perustelu – työntekijän päätösvalta – vaikuttaisi sinänsä soveltuvan yhtä lailla molempiin tilanteisiin. Verohallinto kuitenkin pitää tilanteita erilaisina.
Rahastoinnin oletusvaihtoehto on oikeastaan asiassa täysin muodollinen seikka. Verohallinnon uusi linjaus vaikuttaa lainsäätäjän tarkoituksen vastaiselta, joskin sen saanee mahtumaan henkilöstörahastolain 37 §:n sanamuodon piiriin lainsäätäjän tarkoitusperistä irrotettuna. On hyviä perusteita katsoa, että säännöksen sanamuoto oikeudesta nostaa henkilöstörahastoerä käteisenä on yksinkertaisuudessaan jäänne lain historiasta, eikä rajattu tulkinta vastaa lainsäätäjän nimenomaista tarkoitusta. Huomionarvoista on myös se, että käteisnoston mahdollisuus on lisätty henkilöstörahastolakiin jo ennen kuin tulospalkkioiden rahastointi henkilöstörahastoon mahdollistettiin, ja ongelma tuntuu nyt kiteytyvän nimenomaan tulospalkkioihin.
Myös käytäntö puhuu lain tarkoitusta painottavan tulkinnan puolesta. Nykypäivänä uudet, perustettavat henkilöstörahastot ovat lähes poikkeuksetta tulospalkkiorahastoja ja rahastointi perustuu usein vapaaehtoisuuteen. 
Lainsäätäjän tarkoituksen rajoja saatetaan kieltämättä joissain tilanteissa joutua hakemaan. Lainsäätäjä ei epäilemättä ole tarkoittanut henkilöstörahastoja esimerkiksi palkkatulon verotuksen välttämisen keinoiksi. Tällaisista järjestelyistä voisi olla kyse esimerkiksi, jos työntekijän tavanomaista kuukausipalkkaa pyrittäisiin siirtämään rahastoitavaksi keinotekoiselta näyttävin konstein. Kyse ei siis olisi enää vain tulospalkkion rahastoinnista. Raja on kuitenkin häilyvä, erityisesti vahvasti tulospalkkioon perustuvilla aloilla.
Henkilöstörahastoihin liitetyt tulospalkkiojärjestelmät voivat aikaisempaa sallivammin sisältää myös esimerkiksi työntekijän henkilökohtaiseen asiakaslaskutukseen perustuvia mittareita (KHO 2020:38). Tulkintaa perusteltiin päätöksessä jälleen kerran lain esitöissä mainituilla seikoilla, kuten sillä, että työntekijän työn tuloksellisuutta voidaan mitata henkilötasolle ulottuvalla arvioinnilla. Lainsäätäjän mainitsemana tavoitteena on, että työpanoksen ja henkilöstörahastosta saatavan rahasto-osuuden välillä on korrelaatio. Työntekijän on siis tällä tavoin toiminnallaan tarkoituksenmukaista saada vaikuttaa omaan rahastoitavaan palkkioonsa, kunhan tulospalkkiojärjestelmä on yksin työnantajan määrittämä.
<h2>Vastaamatta olevat kysymykset</h2>
Kun Verohallinnon uusi tulkinta ei vaikuta perustuvan oikeustilan muutokseen, ohje jättää jälkeensä enemmän kysymyksiä kuin mihin se vastaa. Henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksessa tulisi ottaa samalla kantaa esimerkiksi seuraaviin seikkoihin:
<ul>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Tuleeko uutta tulkintaa soveltaa takautuvasti? Kuten edellä on todettu, säännökset ovat sinänsä olleet samanlaisia jo useita vuosia.</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Onko maksuhetkellä verotettava palkkio myös rahastoitavan osuuden osalta sosiaalivakuutusmaksujen alaista tuloa? Palkkatulo on sosiaalivakuutusmaksujen alaista, jolloin kaiketi tässäkin tapauksessa näin tulisi toimia.</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Miten jo ansiotulona verotettua, rahastoitua palkkiota tulee käsitellä verotuksessa silloin, kun se nostetaan ulos henkilöstörahastosta? Kaiketi verotetun pääoman tulisi olla nostettavissa verovapaasti.</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Miten jo verotetun palkkio-osuuden tuottoa käsitellään ja miten se eritellään? (Henkilöstörahastot on itsessään säädetty tuloverosta verovapaiksi.) Varmaankin loogista olisi, että tuottoa tuossa tilanteessa verotetaan pääomatulona.</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Kenen vastuulla on pitää kirjaa verotetun/verottamattoman noston osuudesta?</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Miten henkilöstörahaston tulee ilmoittaa tulorekisteriin jo verotetun palkkion nosto? </li>
</ul>
Kun otetaan huomioon muuttuneen tulkinnan vaikutus näinkin moneen seikkaan, tulisi tätä jo itsessään pitää vahvana näyttönä siitä, että lainsäätäjä ei ole tarkoittanut Verohallinnon kaltaista tulkintaa. Muussa tapauksessa näihin kysymyksiin löytyisi lainsäädännöstä jo vastaukset.
<h2>Lopuksi</h2>
Henkilöstörahastojen verotuksen suurin haaste ei ole yksittäinen Verohallinnon ohje, vaan se, että niiden valvonta henkilöstörahastolain osalta on lain mukaan määrätty kuuluvan yhteistoiminta-asiamiehelle (laki yhteistoiminta-asiamiehestä 216/2010). Verotuksen kuitenkin toimittaa Verohallinto, jonka tekemät tulkinnat ulottuvat väistämättä syvälle henkilöstörahastolain ytimeen. Viranomaisten näkökulmat ovat erilaiset, kun kaivattaisiin yhtenäisyyttä. Kummankin viranomaisen tulisi antaa yhtäläinen painoarvo sille, mikä on ollut lainsäätäjän tarkoitus henkilöstörahastolakia luodessa. 
Kun on kyse pitkäaikaisesta säästämisen muodosta, olennaista on myös tulkintojen ennustettavuus ja johdonmukaisuus. Poukkoileva lentosää tarkoittaa, että rahat olisi ehkä kannattanut jo aikanaan nostaa käteisenä ja sijoittaa vakaampien säännösten soveltamisalueelle. Jos henkilöstörahastojen lento joutuu tekemään hätälaskun liiallisen turbulenssin vuoksi, se tuo myös työnantajalle pahimmillaan kalliin laskun työnantajan ja mahdollisesti työntekijän sivukuluvastuun näkökulmasta. 
Vaikka Verohallinnon kanta vaikuttaa kohtalaisen selvältä, ei ole lainkaan selvää, onko se oikeudellisesti perusteltu. Tällä hetkellä ei ole olemassa siis vedenpitävää vastausta siihen, tulisiko kaikkien henkilöstörahastojen noudattaa vaihtoehtoa, jonka mukaan palkkio oletuksellisesti maksettaisiin henkilöstörahastoon.
Muokkaus 29.4.2024: Sunnuntaina 28.4.2024 Helsingin Sanomissa julkaistussa jutussa (<a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000010388486.html" target="_blank" rel="noopener">Miksi verottaja yhtäkkiä kiinnostui kymmeniä vuosia vanhasta järjestelmästä? Vastaus on ahneus</a>) Verohallinnon johtava asiantuntija Tero Määttä toteaa, että ohjetta henkilöstörahastoista saatavista tuloista muokataan pian.

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Sukupolvenvaihdoshuojennus sijoitusyhtiössä

KHO otti kantaa kiinteistöveron voimalaitosprosentin soveltamiseen yhteisen liittymispisteen osalta

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Salla Määttä

Palvelumme

Muut lukivat myös

Sukupolvenvaihdoshuojennus sijoitusyhtiössä

Kun direktiivi on itseään isompi

Verot kestävyysraportoinnissa