PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Keskityn vähemmän yksityiskohtaiseen uuden hallituksen lupaukseen veropolitiikkaosiossa: &#8220;Hallitus sujuvoittaa veronkantoa ja parantaa verotuksen ennakoitavuutta.&#8221; Se on paljon luvattu, koska ennakoitavuutta on vuosia vaadittu ja sen saavuttamiseksi tarvittavat keinot eivät ole pelkkää veropolitiikka, vaan siihen liittyy keskeisenä osana myös lainvalmistelu ja soveltaminen. 
Olisi kuitenkin erinomainen alku, että verolainsäädännön ennakoitavuus olisi pitkäjänteistä. Sellaista mahdollisimman selvää ja vankkaa. 
Viimeisen vuoden aikana ennakoimaton verolainsäädäntö, kuten sähköntuottajille räätälöity ylisuuria voittoja veloittava windfall-vero, oli sen hyvästä tarkoituksesta huolimatta ylilyönti ankaruudeltaan, ja sillä verotettiin normaalejakin voittoja, joilla voitaisiin maksaa esimerkiksi vihreän siirtymän investointeja. Investoiville yhtiöille ja rahoittajille Suomen valitsema ankara ja ennakoimaton vero jää mieleen. Mieleen se palautuu viimeistään silloin, kun yhtiöt antavat veroilmoituksia ja laskevat veroa sekä sen perustetta.
Hyvää varmaan tarkoitettiin myös sähkön ja henkilöliikenteen väliaikaisella 3–4 kuukauden alennetulla arvonlisäverokannalla. Sähkössä alennus todennäköisesti ohjautui hintoihin ja muutoksesta johtuva kulu jäi sähkön myyjille. Arvonlisäverokannan muutos laskutusjärjestelmissä ei varsinkaan väliaikaisena keinona tapahdu pienellä työmäärällä. Henkilöliikenteessä taksikuitteja selailemalla saattoi huomata, että alennettu verokanta ei aina tullut edes tositteelle, joten tuliko hintoihinkaan? 
 
Hallitus antaa ennakoitavuudesta esimakua lupaamalla, että listaamattomien yritysten osinkoverohuojennus ja yrittäjävähennys säilyvät muuttumattomina. Uskomme lupaukseen ja seuraavan neljän vuoden aikana voimme luottaa siihen, ettei listaamattomien yhtiöiden osinkoverotukseen tehdä (rakenteellisia) muutoksia, vaikka jotkut niitä vaativatkin. 
Ennakoitavuus tarkoittaa käsittääkseni verolakien selkeyttä ja tulkinnan yksiselitteisyyttä. Tämä edellyttää lainvalmistelulle varattujen resurssien määrästä huolehtemista, ja valmistelussa on tärkeä tekijä aika. Kun ottaa huomioon Euroopan unionista saapuvan verolainsäädäntöpaineen, hallitusohjelmassa esitetty lista selvitettävistä asioista on pitkä. Tosin moni mainittu asia on hiljattain jo selvitetty, joten apuja vaikkapa liikenteen verotuksen selvittämiseksi löytyy eduskunnan kirjastosta. Pieniä epäfiskaalisia veroja, joiden vaikuttavuuden arviointi vie vuosia toivottavasti vältetään, jotta pakolliset EU:n hyväksymät lait valmistuvat ajoissa ja elinkeinoelämän sekä muiden sidosryhmien kanssa huolellisesti keskusteltuina.
Veronkannon sujuvoittaminen toivottavasti tarkoittaa nimenomaan elinkeinonharjoittajien veroasioiden hoitumisen tehostamista ja parantamista. Jokainen meistä on kokenut taas kevään aikana, kuinka sujuva ja erinomainen yksityishenkilön veroprosessi on. Ne, jotka muistavat menneiden vuosien kuittikarnevaalin ilmoituksen antamisen yhteydessä, osaavat sitä ainakin arvostaa.
Elinkeinonharjoittajien osalta asia ei ole yhtä ruusuinen. Käytännön toimenpiteet tökkivät liian usein. Jo pelkästään oma-aloitteisten verojen saldon syntymistä on aika ajoin tuskallisen vaikea selvittää, eikä selvittäjää aina löydy verohallinnostakaan. Täsmäyttämätön kirjanpito johtaa valtavaan täysin turhaan työhön. Jos muutos saadaan aikaan verokantolakia tai oma-aloitteisten verojen veromenettelystä annettua lakia muuttamalla, niin se on nyt luvattu tehdä. Se ei kuitenkaan auta aina käytäntöjen kanssa vaan sitä on kehitettävä niin, että samasta asiasta elinkeinonharjoittajan ei tarvitse antaa monelle luukulle samaa tietoa.
Tällä viikolla Verohallinto lähestyi selvityspyynnöllä vuokranantajaa, ja uhkasi samalla korvaavien ilmoitusten hylkäämisellä ja tuntuvalla veronkorotuksella, koska vuokranantajayhtiö oli kehdannut vaatia liikaa maksamiaan veroja takaisin. Isona kiinteistön omistajana yhtiö on toki tottunut selvityspyyntöihin, koska yhtään remonttia ei ole toteutettu ilman tiedustelua siitä, mitä toimintaa yhtiö harjoittaa. Nyt tämän teki erikoiseksi se, että yhtiöllä oli jo olemassa vähennysoikeudestaan kaksi verohallinnon antamaa ennakkoratkaisua ja hallinto-oikeuden päätös. Verohallinnolla oli siis kaikki vaadittava tieto, mutta tästä huolimatta yhtiötä lähestyttiin kahdella erillisellä kirjeellä tekemistään vähennyksistä. Toinen koski tuloverotusta ja toinen arvonlisäverotusta. Toivon, että Suomen hallituksen lupaus ulottuisi myös kerätyn tiedon tehokkaaseen käyttöön on sitten kysymys analytiikkatyökaluista tai asenteesta. 
Hallitus lupaa jatkaa työtä veronkierron ja harmaan talouden torjumiseksi. Hallitus ei kuitenkaan edistä veronkierron vastaisessa työssä sellaisia hankkeita, jotka aiheuttavat suhteetonta hallinnollista taakkaa, ja jotka ulottuvat laajemmalle kuin veronkierron vastaisen tavoitteen saavuttamisen kannalta on tarpeen. Tämäkin lupaus on erinomainen. Valvonnan on lisättävä kiinnijäämisriskiä tai jopa kiinnijäämisiä eikä asiansa huolella hoitavien yritysten raportointi- ja muuta hallinnollista taakkaa. Kun hallitus lupaa selvittää veronumerolain laajentamista matkailu- ja ravintola-alalla niin se on tehtävä, jos toimenpide on vaikuttava. 
Ennakoitavuuden tavoitteeksi voitaisiin ottaa lainsäädäntö, jota noudattamalla yrityksissä ei tarvitsisi miettiä, onko lain noudattaminen moraalisesti oikein vai syyllistyykö yritys lailliseen veronkiertoon.
&nbsp;

Uuden hallituksen vahva ja välittävä veropolitiikka

Aiheeseen liittyvät sisällöt

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Tuoretta oikeuskäytäntöä käyttöomaisuusosakkeiden verovapaasta luovutuksesta

EU-rintamalla ei mitään uutta – vihjeitä Belgian kunnianhimoisten verotavoitteiden etenemisestä

KVL: Mitä osia aurinkovoimapuistosta voidaan pitää tuloverotuksessa kiinteänä omaisuutena?

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Juha Laitinen

Palvelumme:

Muut lukivat myös

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa