PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

KHO:n tuore ratkaisu KHO:2024:68 selkeyttää edellytyksiä perintö- ja lahjaverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennuksen soveltamiseen erityisesti arvopaperikauppaa harjoittavassa yhtiössä. Yleensä perintö- tai lahjavero määrätään omaisuuden käyvän arvon perusteella ja veron maksuaika on lyhyt. Kun kohteena on vähintään 10 % yrityksen osakkeista ja lahjan- tai perinnönsaaja jatkaa yritystoiminnan harjoittamista, verotuksessa voidaan kuitenkin soveltaa niin sanottua sukupolvenvaihdoshuojennusta. Silloin veron määrä alenee...

Sukupolvenvaihdoshuojennus sijoitusyhtiössä 

Erityisesti HR-ammattilaisia ja yritysjohtoa keskusteluttava EU:n palkka-avoimuusdirektiivi otetaan Suomessa käyttöön viimeistään kesäkuussa 2026. Onko se vain uusi pala byrokratian palapelissä? Vaikka ensisilmäyksellä siltä voi näyttää, direktiivillä on itseään isompi merkitys yrityksille. Se voi terävöittää johtamiskäytäntöjä, lisätä päätöksenteon läpinäkyvyyttä, tukea henkilöstön ymmärrystä liiketoiminnan tavoitteista ja vahvistaa yrityksen houkuttelevuutta työntekijöiden ja sijoittajien silmissä. Direktiivi on työkalu, jolla...

Kun direktiivi on itseään isompi

Kestävyysraportointi tulee pakolliseksi yrityksen koon mukaan vaiheittain tästä vuodesta alkaen. Verot saattavat tulla osaksi tätä raporttia kolmella eri tavalla: yrityskohtaisena aiheena, ESRS-standardien osana tai EU-taksonomian kautta. Verojen raportointi voi tuoda yrityksille merkittäviä etuja, kuten parantaa sijoittajasuhteita ja osoittaa yhteiskunnallista vastuullisuutta. Verojen raportointi yrityskohtaisena aiheena Kestävyysraportoinnin perusta on kaksoisolennaisuusanalyysi, jossa arvioidaan eri aiheiden olennaisuutta niiden vaikutusten...

Verot kestävyysraportoinnissa

Korkein oikeus (KKO) arvioi huhtikuussa antamassaan ratkaisussa KKO 2024:24 työsopimuslain mukaista työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutta erityisesti siitä näkökulmasta, voiko työnantaja valita, mitä työtä se tarjoaa työntekijälleen irtisanomisen vaihtoehtona. Hämeenlinnan hallinto-oikeus antoi puolestaan helmikuussa päätöksen siitä, tuleeko Wolt Enterprises Oy:n ruokalähettejä pitää työsuhteisina tai ei. KKO 2024:24 Tapauksessa A oli työskennellyt lähilennonjohdon tehtävissä Helsingissä Malmin lentokentällä...

Ajankohtaista työoikeudellista oikeuskäytäntöä

Tuulivoimaloiden kiinteistöverotuksessa tapahtuu taas kuten Verohallinnon julkaistessa vuoden 2022 versionsa ohjeesta tuuli- ja aurinkovoimalaitosten verotuksesta, jossa Verohallinto otti kantaa rakentamisaikaisten yleis- ja korkokulujen huomioimiseen kiinteistöverotuksessa. Tällä kertaa korkein hallinto-oikeus laajensi päätöksessään KHO 2024:51 verovelvolliselta kiinteistöverotusta varten tarvittavia selvityksiä, kun se päätti, että yhteinen liittymispiste tarkoittaa verkkoinfrastruktuurin kokonaisuutta, jolla tuulivoimala on kytketty jakeluverkkoon, eikä teknistä liittymispistettä. ...

KHO otti kantaa kiinteistöveron voimalaitosprosentin soveltamiseen yhteisen liittymispisteen osalta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Kestävyys- ja vastuullisuusraportoinnin sääntelypaketti koostuu kolmesta laajasta sääntelystä (taksonomia-asetus (”Taksonomia”), tiedonantoasetus (SFDR) sekä vastuullisuusraportointidirektiivi (”CSRD”)) sekä niiden soveltamisasetuksista. Kestävyys- ja vastuullisuusraportoinnin sääntely täydentyy koko ajan kohti vuotta 2023. Taksonomia ja SFDR luovat luokittelujärjestelmän, jonka avulla tuotteiden kestävyyttä voidaan tulevaisuudessa käyttää kriteerinä esimerkiksi lainanannossa. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan ESG-sääntelypaketin tämänhetkistä tilannetta sekä tulevaa aikataulua.
<h3>Taksonomia-asetus ja ympäristötavoitteet</h3>
Taksonomia-asetus määrittelee, mikä on ympäristön kannalta kestävää esimerkiksi kuuden ympäristötavoitteen, teknisten arviointikriteerien, ei merkittävää haittaa -periaatteen sekä sosiaalisten suojavaatimuksien kautta. Kuusi ympäristötavoitetta liittyvät ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen, vesivarojen kestävään käyttöön ja suojeluun, kiertotalouteen siirtymiseen, ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen sekä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojeluun ja ennallistamiseen. Taksonomiaa sovelletaan finanssimarkkinatoimijoihin, SFDR:n mukaisiin rahoitustuotteisiin sekä PIE-yhteisöihin (esim. pörssiyhtiöt), jotka työllistävät yli 500 henkilöä.
Konkreettisena velvoitteena edellä mainittujen PIE-yhteisöjen tulee raportoida kahden ensimmäisen ympäristötavoitteen osalta Taksonomian mukaisten liikevaihdon, investointien ja operatiivisten menojen prosenttiosuudet tilikauden 2021 toimintakertomuksessaan. 1.1.2022 ja 31.12.2023 välisenä aikana finanssimarkkinatoimijoilla on kevennetty raportointivelvollisuus, joka edellyttää muun muassa taksonomiakelpoisten (taxonomy eligible) ja ei-taksonomiakelpoisten (taxonomy non-eligible) sijoitusten määrän ilmoittamista kokonaisvaroihin nähden.
<blockquote> Taksonomia koskee aluksi vain tiettyjä toimialoja, kuten energiaa, metsätaloutta ja vesivoimaa, mutta toimialojen määrä lisääntyy tulevaisuudessa. Vuoden 2022 aikana on myös syytä alkaa varautua Taksonomian neljän muun ympäristötavoitteen huomioimiseen. Muiden ympäristötavoitteiden osalta tiedonantovelvollisuutta koskeva sääntely tulee näillä näkymin sovellettavaksi 1.1.2023 alkaen.</blockquote>
<h3>SFDR ja sen vaatimukset finanssimarkkinatoimijoille</h3>
SFDR-asetus velvoittaa finanssimarkkinatoimijoita (esimerkiksi rahastoyhtiöt, vaihtoehtorahastojen hoitajat ja sijoitusneuvontaa tarjoavat yritykset) ilmoittamaan, miten kestävyysriskit huomioidaan niiden toiminnassa, tai vaihtoehtoisesti selittämään, miksi niitä ei huomioida. 
SFDR:n minimivaatimuksina toimijan on tullut 10.3.2021 alkaen julkaista verkkosivuillaan kestävyysriskien huomioonottamiseen liittyvät toimintaperiaatteet, tiedot sijoituspäätöksistä johtuvien haitallisten kestävyysvaikutuksien huomioimisesta sekä toimiluvallisten AIFM-toimijoiden osalta tiedot siitä, miten palkitsemispolitiikat ovat johdonmukaisia kestävyysriskien huomioimisen kanssa. Lisäksi toimijoiden tulee huolehtia markkinointiviestinnän johdonmukaisuudesta SFDR-velvoitteiden kanssa. 1.1.2022 alkaen ja viimeistään 31.12.2022 finanssimarkkinatoimijoiden on ilmoitettava vuosikertomuksessa kunkin rahoitustuotteen haitalliset vaikutukset kestävyystekijöihin nähden. 
<h3>Rahoitustuotteisiin liittyvät SFDR:n minimivaatimukset</h3>
Finanssimarkkinatoimijan minimivaatimuksiin kuuluu lisäksi rahoitustuotteisiin liittyvä velvoite ilmoittaa, millä tasolla tuotteessa otetaan huomioon kestävyyskriteerejä. SFDR jakaa tuotteet käytännössä kolmeen kategoriaan niiden kestävyystason mukaan. Mitä korkeampi tuotteen kestävyystaso halutaan ilmoittaa, sitä tarkempaa tuotetietojen ilmoittaminen on.
Minimivaatimuksena toimija voi ilmoittaa, ettei sen toiminnassa oteta huomioon kestävän kehityksen tavoitteita, tai sen toiminnassa huomioidaan kestävän kehityksen tavoitteita jollakin tasolla, mutta ei edistetä niitä (SFDR 6art). Kestävän kehityksen huomioivista tuotteista alimman tason tuotteen, niin kutsutun light green -tuotteen, toiminta edistää ympäristöön tai yhteiskuntaan liittyviä ominaisuuksia (SFDR 8art). SFDR 8 artiklan mukainen tuote voi lisäksi sitoutua tekemään kestäviä sijoituksia. Korkeimman kestävyystason tuotteen, niin kutsutun dark green -tuotteen, kaikkien sijoitusten edellytetään olevan kestäviä sijoituksia (SFDR 9art). 
<h3>Ensimmäisiä SFDR:n tulkintalinjoja ja markkinakäytäntöä</h3>
Finanssivalvonta on antanut jo joitain käytännön tulkintalinjoja näihin velvoitteisiin liittyen. Finanssivalvonta on kiinnittänyt huomiota muun muassa tiedon tarkkuuteen ja johdonmukaisuuteen. Mikäli rahasto ei esimerkiksi ole ilmoittanut materiaalissaan olevansa SFDR 8 artiklan mukainen rahasto, se ei voi materiaalissaan tai markkinoinnissaan ilmoittaa edistävänsä kestävän rahoituksen tavoitteita, tai käyttää vastuullisuuteen viittaavaa terminologiaa. Tällöin materiaalissa tulisi olla tarkasti kuvattu, miten kestävyystavoitteisiin on päästy ja millä indikaattoreilla sitä mitataan. Tiedot eivät saa olla totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia.
<blockquote>Rahastojen on syytä käyttää jatkossa SFDR:n terminologiaa dokumentaatiossaan, eikä pelkästään vastuullisuuden mainitseminen ole enää riittävää. Niin sanotut parhaat käytännöt kehittyvät jatkuvasti sen mukaan, kun lisää ohjeistusta saadaan. </blockquote>
Markkinakäytäntö luokittelussa vaikuttaa olevan tällä hetkellä varovaista ja usea toimija raportoi tuotteiden kuuluvan SFDR:n 8 artiklan soveltamisalaan. Tulevaisuus näyttää, nostetaanko luokituksia korkeammalle kestävyystasolle sääntelyn, tulkintojen ja markkinan kehittyessä.
<h3>SFDR:ää täydentävä sääntely </h3>
SFDR täydentyy vuoden 2022 aikana niin kutsutuilla RTS-asetuksilla (Regulatory Technical Standards), jotka tarkentavat tiedonantovelvoitteita. Uusin 22.10.2021 julkaistu RTS-luonnos antaa muun muassa tarkentavia tietoja siitä, miten SFDR 8 ja 9 artiklan mukaiset tuotteet ovat Taksonomian mukaisia sekä jaottelee tuotteita alakategorioihin. Sääntelyn tiukkaa ja muuttuvaa aikataulua kuvaa hyvin se, että marraskuun 2021 lopussa EU-komissio lykkäsi RTS-asetuksen voimaantuloa 1.1.2023 saakka. Siihen asti tiedot on perusteltua ilmoittaa sääntelyluonnoksien mukaisesti.
<h3>Kestävyysraportoinnin (CSRD) muutokset yritysten raportointiin</h3>
Kolmas ESG-sääntelyyn kuuluva uudistus on EU:n ehdotus uudesta kestävyysraportointidirektiivistä (CSRD). Direktiivi muuttaa nykyisin voimassa olevaa muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä (NFRD). Uusi ehdotus kattaa laajemman joukon yhtiöitä kuin NFRD, sillä sääntelyn piiriin kuuluvat PIE-yhteisöt sekä suuret yhtiöt, jotka täyttävät kaksi seuraavista kriteeriestä: a) liikevaihto on vähintään 40 miljoonaa euroa b) töissä on keskimäärin vähintään 250 työntekijää ja c) taseen loppusumma 20 miljoonaa euroa. CSRD:n myötä vastuullisuustiedot tulee antaa toimintakertomuksen osana aiempaa yksityiskohtaisemmin. Yhtiön tulee muun muassa raportoida, mitkä ovat sen vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön sekä mitä ESG-riskejä yhtiöön itseensä liittyy. Tiedot tulevat myös varmennuksen (assurance) kohteeksi. Direktiivi on tarkoitus implementoida kansallisesti siten, että se tulee sovellettavaksi vuoden 2023 alusta alkaen. 
Lopuksi
Kaiken kiireen ja sääntelytulvan keskellä toivotamme teille rauhaisaa ja ympäristön kannalta kestävää levon aikaa!

Kestävän rahoituksen tilannekatsaus – Mitä tulevana vuonna on odotettavissa?

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Verot kestävyysraportoinnissa

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Lakiosaston tulevaisuus – uusi rooli liiketoiminnan mahdollistajana?

Pohjoismaiden toimitusjohtajat entistä valmiimpia päästövähennysinvestointeihin

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Pamela Koskela

Suvi Mäkinen

Palvelumme

Muut lukivat myös

Sukupolvenvaihdoshuojennus sijoitusyhtiössä

Kun direktiivi on itseään isompi

Verot kestävyysraportoinnissa