Kestävän rahoituksen sääntely liikahti eteenpäin 10.3.2021
Useita vuosia valmisteltu ja tulevina vuosina asteittain laajasti lisääntyvä kestävän rahoituksen sääntely otti virallisen lähtölaukauksen, kun tiedonantovelvoiteasetus (“Asetus”), SFDR (EU 2019/2088) tuli sovellettavaksi 10.3.2021. Asetus koskee kestävyyteen liittyvien ESG-tietojen* antamista rahoituspalvelusektorilla ja koskee laajasti pankki-, vakuutus- ja pääomamarkkinasektorin (mm. rahastoyhtiöt, sijoituspalveluyritykset ja vaihtoehtorahastojen hoitajat) toimijoita.
Useita vuosia valmisteltu ja tulevina vuosina asteittain laajasti lisääntyvä kestävän rahoituksen sääntely otti virallisen lähtölaukauksen, kun tiedonantovelvoiteasetus (“Asetus”), SFDR (EU 2019/2088) tuli sovellettavaksi 10.3.2021. Asetus koskee kestävyyteen liittyvien ESG-tietojen* antamista rahoituspalvelusektorilla ja koskee laajasti pankki-, vakuutus- ja pääomamarkkinasektorin (mm. rahastoyhtiöt, sijoituspalveluyritykset ja vaihtoehtorahastojen hoitajat) toimijoita.
Asetus on osa laajempaa eurooppalaista kestävän rahoituksen sääntelyhanketta, jonka tarkoitus on suunnata rahoituspalvelusektorin toimintaa edistämään kestävää kehitystä. Asetuksella pyritään tehostamaan kestävää sijoitustoimintaa harmonisoimalla kestäväksi luokiteltavan toiminnan kriteerejä. Yhtenäisen kriteeristön tavoitteena on estää viherpesua, jolla tarkoitetaan yhtiön toiminnan tai tuotteen ESG-vaikutusten vääristelyä. Merkittävää asetuksessa on sen tavoittelema läpinäkyvyys, jota pyritään edistämään uusilla vaatimuksilla yhtiö- ja tuotetasolla.
Mitä finanssialan toimijoilta odotetaan?
Asetuksen konkreettinen velvoite toimijoille on julkaista verkkosivuillaan kestävään rahoitukseen liittyen keskeisiä tietoja. Näitä ovat mm. toimintaperiaatteet koskien kestävyysriskien huomioimista sijoitustoiminnan päätöksentekoprosesseissa ja neuvonnassa, haitallisten vaikutusten huomioiminen sijoituspäätöksissä ja kestävyysriskien huomioiminen palkitsemisessa.
Lisäksi sijoittajille on annettava tiedot mm. kestävyysriskeistä ja niiden vaikutuksista tuotteen tai palvelun tuottoon ennen sopimuksen tekemistä. Asetus vaatii käytännössä toimijoilta esimerkiksi “vastuullisina”, “vihreinä” tai “kestävinä” markkinoitavien tuotteiden osalta päätöksentekoa siitä, minkä artiklan mukaisia erityisiä velvollisuuksia sen ja sen tarjoaman tuotteen tulee täyttää.
Kestävän rahoituksen sääntely on alalle uudenlaista sääntelyä, joka sisältää laajojen kokonaisuuksien lisäksi valtavan määrän yksityiskohtia ja hyvinkin teknisiä vaatimuksia. Sääntelyn aikataulu on ollut tiukka, ja edelleen asetuksessa on avoinna teknisiä standardeja, mikä lisää toimijoiden haasteita soveltaa ja tulkita kaikkia vaatimuksia. Sääntely lisääntyy merkittävästi ja asteittain seuraavien vuosien aikana, kun eritasoisia vaatimuksia edellytetään noudatettavan.
Yhä enemmän myös sijoittajat valikoivat palveluntarjoajia, tuotteita ja palveluja siten, että suosivat kestävän rahoituksen tuotteita ja palveluja. Finanssivalvonta on nostanut strategiassaan vuosille 2020–2022 ilmastonmuutoksen ja siihen liittyvän sääntelyn yhdeksi merkittäväksi valvonnan osa-alueeksi. Kestävän rahoituksen huomioiminen on monien seikkojen vuoksi tärkeää, ja sen vaikutukset tulevat olemaan merkittäviä niin liiketoiminnan kuin toimijan maineen kannalta.
*) ESG on lyhenne englannin kielen sanoista Environmental, Social ja Governance ja sillä viitataan yhtiöiden ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen sekä hallintotapaan liittyviin asioihin.