PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

KHO:n tuore ratkaisu KHO:2024:68 selkeyttää edellytyksiä perintö- ja lahjaverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennuksen soveltamiseen erityisesti arvopaperikauppaa harjoittavassa yhtiössä. Yleensä perintö- tai lahjavero määrätään omaisuuden käyvän arvon perusteella ja veron maksuaika on lyhyt. Kun kohteena on vähintään 10 % yrityksen osakkeista ja lahjan- tai perinnönsaaja jatkaa yritystoiminnan harjoittamista, verotuksessa voidaan kuitenkin soveltaa niin sanottua sukupolvenvaihdoshuojennusta. Silloin veron määrä alenee...

Sukupolvenvaihdoshuojennus sijoitusyhtiössä 

Erityisesti HR-ammattilaisia ja yritysjohtoa keskusteluttava EU:n palkka-avoimuusdirektiivi otetaan Suomessa käyttöön viimeistään kesäkuussa 2026. Onko se vain uusi pala byrokratian palapelissä? Vaikka ensisilmäyksellä siltä voi näyttää, direktiivillä on itseään isompi merkitys yrityksille. Se voi terävöittää johtamiskäytäntöjä, lisätä päätöksenteon läpinäkyvyyttä, tukea henkilöstön ymmärrystä liiketoiminnan tavoitteista ja vahvistaa yrityksen houkuttelevuutta työntekijöiden ja sijoittajien silmissä. Direktiivi on työkalu, jolla...

Kun direktiivi on itseään isompi

Kestävyysraportointi tulee pakolliseksi yrityksen koon mukaan vaiheittain tästä vuodesta alkaen. Verot saattavat tulla osaksi tätä raporttia kolmella eri tavalla: yrityskohtaisena aiheena, ESRS-standardien osana tai EU-taksonomian kautta. Verojen raportointi voi tuoda yrityksille merkittäviä etuja, kuten parantaa sijoittajasuhteita ja osoittaa yhteiskunnallista vastuullisuutta. Verojen raportointi yrityskohtaisena aiheena Kestävyysraportoinnin perusta on kaksoisolennaisuusanalyysi, jossa arvioidaan eri aiheiden olennaisuutta niiden vaikutusten...

Verot kestävyysraportoinnissa

Korkein oikeus (KKO) arvioi huhtikuussa antamassaan ratkaisussa KKO 2024:24 työsopimuslain mukaista työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutta erityisesti siitä näkökulmasta, voiko työnantaja valita, mitä työtä se tarjoaa työntekijälleen irtisanomisen vaihtoehtona. Hämeenlinnan hallinto-oikeus antoi puolestaan helmikuussa päätöksen siitä, tuleeko Wolt Enterprises Oy:n ruokalähettejä pitää työsuhteisina tai ei. KKO 2024:24 Tapauksessa A oli työskennellyt lähilennonjohdon tehtävissä Helsingissä Malmin lentokentällä...

Ajankohtaista työoikeudellista oikeuskäytäntöä

Tuulivoimaloiden kiinteistöverotuksessa tapahtuu taas kuten Verohallinnon julkaistessa vuoden 2022 versionsa ohjeesta tuuli- ja aurinkovoimalaitosten verotuksesta, jossa Verohallinto otti kantaa rakentamisaikaisten yleis- ja korkokulujen huomioimiseen kiinteistöverotuksessa. Tällä kertaa korkein hallinto-oikeus laajensi päätöksessään KHO 2024:51 verovelvolliselta kiinteistöverotusta varten tarvittavia selvityksiä, kun se päätti, että yhteinen liittymispiste tarkoittaa verkkoinfrastruktuurin kokonaisuutta, jolla tuulivoimala on kytketty jakeluverkkoon, eikä teknistä liittymispistettä. ...

KHO otti kantaa kiinteistöveron voimalaitosprosentin soveltamiseen yhteisen liittymispisteen osalta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

PwC julkisti tuoreen raporttinsa helmikuisessa tilaisuudessa, jossa omia tulevia näkemyksiään kertoivat toimitusjohtajat Annikka Hurme Valiolta, Katja Keitaanniemi OP Yrityspankista ja Loihde Oyj:n Samu Konttinen.  
PwC:n raportissa oli suomalaisittain mielenkiintoisia tuloksia. Globaalisti 42 % toimitusjohtajista uskoo oman yrityksen liikevaihdon kasvuun seuraavan vuoden aikana. Sitä vastoin kolmen vuoden aikavälillä kasvuun uskoo jo 53 %.  
Suomessa usko oman yrityksen liikevaihdon kasvuun on globaalia vahvempaa, sillä yli kuusikymmentä prosenttia (64 %) toimitusjohtajista uskoo oman yrityksen kasvuun seuraavan kolmen vuoden aikana. Ruotsissa toimitusjohtajat ovat suomalaisia huomattavasti pessimistisempiä ja pitkän aikavälin kasvuun uskoo vain 45 % vastaajista. 
Vastuullisuus yhä merkityksellisempää 
Partneri Mirva Laaksonen PwC:ltä toteaa, että vaikeassa tilanteessa aiotaan leikata liiketoiminnan kuluja, nostaa hintoja ja kehittää tuote- ja palvelutarjontaa.
– Globaaliin tilanteeseen verrattuna Suomessa eri toimenpiteet on aloitettu aktiivisesti, hän jatkaa.
OP Yrityspankin Keitaanniemi kertoo, että PwC:n raportin tulokset ovat linjassa pankin tekemän suuryritystutkimuksen kanssa.
– Esimerkiksi alihankintaverkoston uudistaminen nousee selkeästi esiin molemmissa tutkimuksissa. PwC:n kyselyssä jopa lähes 60 % suomalaisten yritysten toimitusjohtajista kertoi uudistavansa alihankintaketjujaan.
Taustalla on monta kriisiä, jotka ovat paljastaneet omien ketjujen haavoittuvuuden. Toimintavarmuus korostuu nyt hinnan ja tehokkuuden ohella.
Hän lisää, että myös vastuullisuuden vaateet vaikuttavat tilanteeseen. OP:n tutkimuksen vastaajista jopa 86 % sanoo, että heillä on vastuullisuussitoumusten takia painetta tiukentaa tai uudistaa koko alihankintaketjuun liittyviä vaatimuksia. Yli 40 % yrityksistä on jo uusinut hankintaketjuaan vastuullisuuden takia ja vauhti kiihtyy tulevaisuudessa. 
 
Haasteita kysyttäessä esiin nousivat inflaatio ja työvoiman saatavuus.
Keitaanniemi on sen sijaan ilokseen huomannut, että itsetunto suomalaisissa yrityksissä sekä usko itseen ovat kasvaneet.
– Yleisesti ottaen suuryritysten tilanne on vakaa, taseet ovat vahvoja ja maksuvalmius hyvä.
Yritysten ylin johto näkee valoa myös OP:n tutkimuksessa.
Yli 86 prosenttia suomalaisista suuryrityksistä kertoo olevansa valmis investoimaan nopeasti, jos kysynnän voidaan ennakoida kasvavan keskipitkällä aikavälillä.
Mitä yritysten sitten kannattaa ottaa huomioon uutta rahoitusta hakiessaan?
– Mitä vaikeampia aikoja eletään, sen enemmän korostuu vuoropuhelu. Pankin kanssa kannattaa esittää asiat selkeästi. Meitä kiinnostavat maksuvalmius ja kassavirtalaskelmat ja yleensä asiat, jotka voivat vaikuttaa kassavirtaan. Myös ESG-asioiden merkitys korostuu. Mitä huolellisemmin ne dokumentoidaan, sen parempi.
Investointeja kyberturvaan  
PwC:n raportissa toimitusjohtajilta kysyttiin myös, kuinka kauan heidän mielestään heidän edustamansa yritys pysyy elinkelpoisena, jos toimintaa ei muuteta tai kehitetä. Vastaajista melkein 40 % uskoo, että jos yrityksen toiminta jatkuu ennallaan, yritys ei ole taloudellisesti elinkelpoinen vuosikymmenen kuluttua.
Uhkiin on varauduttava, ja Suomessa korostuvat geopoliittisen konfliktin ja kyberuhkien riskit. Lähes 90 % aikookin lisätä kybertuvallisuuden ja tietosuojan investointeja. Kansainvälisesti luku jää alle 50 %.
Valion Annikka Hurme kertoo yhtiön liiketoiminnan mullistuneen sen jälkeen, kun pakotteet alkoivat Venäjän hyökättyä Krimille 2014. 
– Tuolloin 400 miljoonan euron arvoiseksi arvioitu vuosiliikevaihto katosi meiltä muutamassa viikossa, ja parissa tunnissa piti saada valtava määrä vientiin tarkoitettuja maitotuotteita muutettua muiksi maitotuotteiksi.
Tuolloin 1,9 miljardista maitolitrasta vuodessa noin 400 miljoonaa vietiin Venäjälle eri tuotteina.
Vientimaidosta tehtiin muun muassa maitojauhetta ja voita.
– Pystyimme tekemään muutoksen, mutta taloudellinen isku oli kova. 
Valio on sittemmin tehnyt toiminnassaan valtavat strategiset muutokset, joihin kuuluvat muun muassa tuotevalikoiman laajentaminen, kumppaneiden roolin korostus sekä vastuullisuuden nostaminen kaikkeen toimintaan. Myös tuotekehitys on aiempaa merkityksellisemmässä asemassa.
Turvallisuus lukuisten asioiden kokonaisuus 
Myös Loihteen Konttinen näkee samoja asioita arjessa, joista myös PwC:n raportti kertoo. Asiakkaat pohtivat turvallisuutta yhä enemmän. Datasta, tiedollajohtamisesta ja tekoälystä halutaan saada nykyistä enemmän irti.  
Sen sijaan yrityksissä on hänen mielestään kehitettävää siinä, ettei turvallisuutta nähdä isona kokonaisuutena. Siinä on otettava huomioon niin kulunvalvonta kuin pääsy tietoverkkoihin – käytännössä koko toiminta.  
– Olisi tärkeää tehdä selväksi myös, miten toimitaan, jos jotakin kaikesta huolimatta tapahtuu.  
Hänen mukaansa liian vähälle huomiolle jää myös ”pilvistyminen”. Kun data siirretään pilvipalveluihin, ajatellaan, että isot toimijat huolehtivat samalla turvallisuudesta.  
– Tietoturvaa ei voi ulkoistaa, sillä omalle vastuulle jää paljon asioita.  
Tilaisuudessa puhuneet korostivat viimeaikaisten tapahtumien osoittaneen, kuinka tärkeää on ketteryys, kyky reagoida muutoksiin. Tulevan ennustaminen on käynyt aina vain vaikeammaksi.  
Suomi elää innovatiivisuudella, lakkoympäristö tuhoaa kilpailukykyä  
–  Valitettavasti toimitusjohtajat kautta maailman ovat tällä hetkellä historiallisen pessimistiä tulevan vuoden talousnäkymien osalta. Muistetaan silti, että taantuman jälkeen seuraa aina uusi nousu – ennemmin tai myöhemmin. Uuteen nousuun mukaan pääseminen vaatii jatkuvaa uudistumista monellakin eri tavalla, PwC Suomen toimitusjohtaja Mikko Nieminen kiteyttää.  
Uudistumisen laaja käsite voi tarkoittaa niin sisäistä yrityskulttuurin muuttamista ketterämmäksi kuin ripeää reagointia ulkopuolelta tuleviin, yllättäviinkin muutospaineisiin esimerkiksi yrityksen strategian, asiakkaiden kuin uusien liiketoiminta-avausten osalta. Tutkimuksen mukaan edellä mainitut asiat – tulevaisuuden miettiminen sekä asiakkaisiin ja strategiaan keskittyminen – ovat asioita, joihin toimitusjohtajat haluaisivat käyttää enemmän aikaansa.  
Tutkimuksen mukaan suomalaiset toimitusjohtajat ovat globaaleja kollegoitaan innokkaampia investoimaan automaatioon, uusien teknologioiden implementointiin ja liiketoimintojensa hiilineutraaliuteen.   
 
–  Investointimyönteisyys on tutkimuksen positiivisin asia Suomen näkökulmasta. Suomi on aina elänyt innovatiivisuudella ja se pitää Suomea pystyssä tulevaisuudessakin. On tärkeää ottaa kilpailijamaita nopeammin käyttöön automaatioon ja uusiin teknologioihin liittyviä asioita, joiden avulla luomme kilpailukykyä omaan toimintaamme ja pärjäämme globaalissa kilpajuoksussa, Nieminen toteaa.   
Niemisellä on myös painava viesti kilpailukyvyn jatkuvuuden kannalta.  
– Nykyisen kaltainen lakkoiluympäristö on katastrofaalinen teollisuuden toimialoille ja tuhoaa kilpailukykyä. Pitäisi löytää keinot, ettei Suomea tarvitse ajaa alas niin usein, kuin mitä tänä päivänä tapahtuu. 
<a href="https://www.pwc.fi/fi/julkaisut/ceo-survey-2023.html">Lataa PwC:n Global CEO Survey -raportti ja Suomen tulokset verkkosivuiltamme.</a>

Suomalaiset toimitusjohtajat näkevät oman yrityksensä kasvunäkymät yleistä kotimaista kasvua valoisampina

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Kun direktiivi on itseään isompi

Mitä työntekijät todella haluavat työnantajiltaan tässä ajassa?

Suorituskykyinen johtoryhmä elää muutaman vuoden ja on tarkka tehtävistään

Kati Tammilehto on nimitetty PwC Suomen vastuullisuusjohtajaksi

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Mirva Laaksonen

Muut lukivat myös

Sukupolvenvaihdoshuojennus sijoitusyhtiössä

Kun direktiivi on itseään isompi

Verot kestävyysraportoinnissa