PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Toimitusjohtajista 73 prosenttia uskoo maailmantalouden heikentyvän vuonna 2023, ilmenee PwC:n 26. kerran järjestetyssä vuosittaisesta Global CEO Survey -kyselytutkimuksesta. Tulos muuttui merkittävästi vuoden takaisesta, jolloin vielä 77 prosenttia toimitusjohtajista uskoi globaalin talouden päinvastoin kasvavan. Tutkimus suoritettiin loka–marraskuun aikana ja siihen osallistui yli 4 400 toimitusjohtajaa 105 eri maasta ja 27 eri toimialalta. Suomesta haastatteluun osallistui 41 toimitusjohtajaa.
Tutkimus osoittaa, että eri maiden toimitusjohtajien näkemykset globaalin ja oman kotimarkkina-alueen talouskasvun suhteen vaihtelevat: Euroopassa Saksa, Suomi, Iso-Britannia ja Ranska luottavat globaaliin kasvuun enemmän kuin oman kotimarkkinansa kasvuun. Intia, Brasilia, Kiina sekä Yhdysvallat ovat puolestaan pessimistisempiä globaalin kuin oman kotimarkkinansa kasvun suhteen. 
– Suomalaisista toimitusjohtajista 77 % uskoo globaalin talouskasvun hidastuvan ja 87 % uskoo Suomen talouskasvun hidastuvan. Ruotsalaiset toimitusjohtajat näkevät tulevaisuuden vieläkin synkempänä ja uskovat sekä globaalin (89 %) että oman alueen (90 %) kasvun hidastuvan lähes käsi kädessä, kertoo PwC Suomen partneri Mirva Laaksonen. 
Yritysten tulee muuttaa kurssiaan selviytyäkseen taloudellisesti elinkelpoisina 
PwC:n tutkimuksen mukaan lähes 40 % toimitusjohtajista uskoo, että heidän yrityksensä ei ole taloudellisesti elinkelpoinen vuosikymmenen kuluttua, jos yrityksen toiminta jatkuu ennallaan.
Merkittävimpinä yritystoimintaan vaikuttavina lähiajan uhkina toimitusjohtajat nostavat esiin inflaation (40 %), makrotalouden epävakauden (31 %) ja geopoliittisen konfliktin (25 %), kun taas kyber- (20 %) ja terveysriskit (14 %) huolestuttavat vastaajia globaalisti vähemmän kuin vuosi sitten.
– Verrattuna globaaleihin tuloksiin Suomessa korostuvat selvästi geopoliittisen konfliktiin (41 %) ja kyberuhkiin (38 %) liittyvät riskit. Suomessa esimerkiksi 87 % yrityksistä aikookin lisätä investointeja kyberturvallisuuteen ja tietosuojaan seuraavan vuoden aikana lieventääkseen geopoliittiseen tilanteeseen liittyviä uhkakuvia, kun kansainvälisesti vastaava luku on 48 %, Laaksonen sanoo.
Suomalaiset toimitusjohtajat näkevät oman yrityksensä kasvunäkymät yleistä kotimaista kasvua valoisampina
Globaalisti toimitusjohtajien luottamus oman yrityksensä kasvunäkymiin heikkeni merkittävästi viime vuodesta, eniten sitten vuosien 2008–2009 finanssikriisin. Suomalaisista toimitusjohtajista kuitenkin 44 % näkee oman yrityksensä kasvunäkymät positiivisina seuraavan vuoden aikana, ja jopa 64 % kolmen vuoden aikavälillä.
Haastavassa taloustilanteessa toimitusjohtajat pyrkivät leikkaamaan kustannuksia ja vauhdittamaan liikevaihdon kasvua. Toimitusjohtajista noin puolet kertoo jo alentaneensa liiketoiminnan kuluja, nostaneensa hintoja ja kehittäneensä tuote- ja palvelutarjontaansa monipuolisemmaksi. 
Kustannusten leikkauspaineista huolimatta yli puolet (60 %) globaalin kyselyn vastaajista sanoo, etteivät he aio vähentää työvoimaansa määrällisesti seuraavan 12 kuukauden aikana. Valtaosa, 80 % vastaajista puolestaan ilmoittaa, etteivät he aio alentaa henkilöstön palkkoja, jotta he onnistuvat pitämään osaajat yrityksessä ja hillitsemään työvoiman vaihtuvuutta. 
Suomalaiset toimitusjohtajat kertovat jo tehneensä toimenpiteitä sopeutuakseen vallitsevaan markkinatilanteeseen, mistä johtuvat näkyvimmät erot Suomen ja globaalien tulosten välillä. Suomalaistoimitusjohtajista suurin osa kertoo jo nostaneensa tuotteidensa ja palveluidensa hintoja ja reilu 40 % kertoo sopeuttaneensa työvoiman määrää, kun taas muualla maailmassa näitä toimenpiteitä ei ainakaan vielä ole toteutettu vastaavassa määrin.
Ilmastoriskien hallinta on yhä useampien yritysten prioriteetti 
Raportin mukaan toimitusjohtajat näkevät ilmastoriskin vaikuttavan seuraavan 12 kuukauden aikana heidän kustannusrakenteisiinsa (50 %), toimitusketjuihinsa (42 %) ja fyysiseen omaisuuteensa (24 %) joko kohtalaisesti tai erittäin suuressa määrin.
Suomalaiset yritykset ovat ilmastoriskin torjumisessa merkittävästi kansainvälistä keskiarvoa pidemmällä ja ilmastoriski koetaan Suomessa (36 %) keskimäärin vakavammaksi uhkakuvaksi yritystoiminnalle kuin maailmalla (22 %) seuraavan viiden vuoden aikana. Siinä missä ilmastoriskin torjumiseen liittyvä työ on useissa muissa maissa vasta alkamassa, suomalaisyritykset ovat jo ryhtyneet toteuttamaan toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi (64 %), uusien ilmastoystävällisten tuotteiden tai palveluiden kehittämiseksi (54 %) ja datan hyödyntämiseksi ilmastoriskien hallinnassa (54 %). 
– Tietoisuus energiamurroksen vaikutuksista on meillä korkeampi kuin globaalisti ja Suomessa puolet toimitusjohtajista näkee siirtymän uusiin energialähteisiin vaikuttavan merkittävästi toimialansa yritysten kannattavuuteen seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tämä näkyy etenkin jo päästövähennysohjelmina, kestävien tuotteiden innovaatioissa sekä kestävyysdataa hyödyntävien hankkeiden aloitusten määrässä, kertoo PwC Suomen partneri ja ESG-neuvonantopalveluista vastaava Jussi Nokkala.
Varautuminen muutokseen on tie kohti tasapainoa
Epävakaa talous, vuosikymmenen korkein inflaatio ja geopoliittinen konflikti ovat myötävaikuttaneet toimitusjohtajien pessimismiin, jollaista ei ole nähty yli kymmeneen vuoteen. Toimitusjohtajat arvioivat nyt toimintamallejaan uudelleen ja leikkaavat kustannuksia, mutta näistä paineista huolimatta he laittavat edelleen henkilöstönsä etusijalle pyrkiessään säilyttämään osaajansa &#8220;suuren irtisanoutumisaallon&#8221; jälkeen.
– Maailman muuttuessa organisaatioihin, ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvat riskit mutta myös mahdollisuudet kasvavat. Lyhyellä aikavälillä meidän on selvittävä odottamattomista myllerryksistä, mutta katse on pidettävä samalla myös pitkän aikavälin liiketoiminnallisessa suunnittelussa. Yritykset, jotka eivät kykene näihin muutoksiin, voivat joutua kamppailemaan elinkelpoisuutensa kanssa jo lähivuosina. Samaan aikaan trendit kuitenkin tarjoavat merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia, Nokkala päättää.
<div style="float: left; margin: 5px;"></div>
</div>

PwC:n globaali kysely: Toimitusjohtajien luottamus talouskasvuun romahti

Aiheeseen liittyvät sisällöt

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Yrityskaupat ja listautumiset laskivat merkittävästi Suomessa – valoa näkyvissä jo keväällä

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Mirva Laaksonen

Hannu Suonio

Mikko Nieminen

Muut lukivat myös

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin