PwC Suomi on nimittänyt kolme uutta, kokenutta asiantuntijaa eri tehtäviin. Daniel Pasternack Daniel Pasternack (KTT) on nimitetty 12.8.2024 alkaen Senior Advisoriksi PwC Suomen Advisory-liiketoimintaan, jossa hän keskittyy erityisesti pankki- ja rahoitussektorin asiakkuuksiin sekä perheiden sijoitusyrityksiin. Daniel on erittäin kokenut Financial Services -toimialan ammattilainen ja tehnyt mittavan uran suomalaisessa varainhoitosektorissa useassa eri yrityksessä, viimeisimpänä Evlillä ja...

PwC Suomelle kaksi uutta partneria ja Senior Advisor

Vastoin yleistä käsitystä suomalaiset listayhtiöt ostavat verrattain paljon ulkomaalaisia yrityksiä, paljastaa PwC:n tuore selvitys. Suomalaisten listayhtiöiden vuosina 2018–2024 tekemiä yrityskauppoja analysoiva selvitys osoittaa, että miltei puolet hankinnoista tehtiin kotimaan rajojen ulkopuolelta. Nämä hankinnat olivat myös kauppahinnaltaan arvokkaampia kuin paikalliset yritysostot. PwC:n Nasdaq Helsingin listayhtiöiden yritysostoja tarkasteleva selvitys osoittaa, että yrityskaupoista kappalemääräisesti laskettuna hieman alle puolet...

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

Vuonna 2025 ensimmäiset yritykset raportoivat tilikauden 2024 tiedot EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) perusteella. Samalla näiden yritysten tulee raportoida liiketoimintansa EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus. Monia yrityksiä kuitenkin yllättää, että kestävyysraportointidirektiivi edellyttää raportointia myös EU-taksonomiasta. EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus perustuu taksonomia-asetukseen, joka määrittelee kriteerit kestävälle liiketoiminnalle. EU-taksonomian kelpoisuus tarkoittaa liiketoimintaa, joka kuuluu EU-taksonomian piiriin,...

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Korkeimman oikeuden tuoreen päätöksen mukaan veropetos ei ollut lievä, kun vältettyjen verojen määrä oli noin 1000 euroa. Tässä tapauksessa päästiin sakoilla, mutta melko pienillä summilla ehdollinen vankeuskaan ei ole poissuljettua. Jos verottajalle annetuissa henkilökohtaiseen verotukseen vaikuttavissa tiedoissa on ollut virheitä, mahdollisia seurauksia ovat veronkorotus tai joissain tilanteissa myös rikosoikeudelliset sanktiot. Samassa asiassa ei kuitenkaan voida...

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Mediassa on viime viikkoina käytetty termiä “joustopesu” kuvaamaan tilannetta, jossa työnantaja antaa nykyisille ja potentiaalisille työntekijöille kuvan todellisuutta joustavammista käytännöistä erityisesti työntekopaikan suhteen. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että on puhuttu ja jopa mainostettu joustavia etätyökäytäntöjä, vaikka todellisuudessa työntekijöitä on velvoitettu tulemaan toimistolle. Miksi työnantajat haksahtavat joustopesuun? Vaikka työmarkkinatilanne on palannut viime vuosien aikana takaisin...

Työnantaja, älä sorru joustopesuun!

Häirintä työpaikalla on yhä edelleen ajankohtainen aihe. Häirinnästä on kyse silloin, kun henkilö on toistuvasti ja pitkäkestoisesti loukkaavan tai alistavan käyttäytymisen kohteena ja tästä aiheutuu hänelle terveyshaittaa. Häirintää voidaan kutsua arkikielessä myös nimellä työpaikkakiusaaminen ja sitä voi tapahtua paitsi työntekijöiden välillä, myös esihenkilön ja alaisen välillä. Työnantajalla on velvollisuus selvittää tilanne sekä puuttua häirintään ja...

Häirintään työpaikalla on suhtauduttava vakavasti

Ruotsin hallitus perusti vuonna 2021 komitean arvioimaan korkorajoitussäännösten mahdollisia muutostarpeita. Komitea on 31.5.2024 julkaisemassaan raportissa esittänyt useita muutoksia nykyisiin korkovähennysrajoituksiin. PwC Ruotsi on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeiset muutokset Konserniyksiköille otettaisiin käyttöön yhteinen konsernilaskenta nettokorkojen ja vähennysten laskemiseksi. Yhtiöt, joilla on mahdollisuus antaa toisilleen konserniavustuksia, muodostaisivat yhteisen laskentayksikön, jonka sisällä ne voivat tasata nettokorkojaan. Safe harbour...

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveroksi kutsutun uuden veron. Vero koostuu kolmesta lähteestä ja on voimassa väliaikaisesti vuoden 2028 loppuun saakka. PwC Viro on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeinen sisältö Arvonlisävero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin (arvonlisäveroa korotettiin jo 20 prosentista 22 prosenttiin vuonna 2024) 1.1.2025 alkaen. Luonnollisten henkilöiden tulovero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin 1.1.2026 alkaen....

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero

Henkilötietojen käsittelyssä ja tietoturvan ylläpitämisessä on monia haasteita, ja virheitä voi tapahtua helposti. Tässä artikkelissa käydään läpi yleisiä virheitä henkilötietojen käsittelyssä ja annetaan lyhyet muistisäännöt niiden välttämiseksi. Puutteellinen käsittelyperuste Henkilötietojen käsittely edellyttää aina, että käsittelylle on olemassa joku laissa mainittu peruste. EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaiset käsittelyperusteet ovat: rekisteröidyn suostumus sopimus rekisterinpitäjän lakisääteinen velvoite elintärkeiden etujen...

Viisi tavallista virhettä henkilötietojen käsittelyssä – ja kuinka välttää ne

Polttoaineiden jakeluun kohdistuva päästökauppa (ETS2) on uusi, EU:n yhteinen päästökauppavelvoite fossiilisia polttoaineita jakeleville, valmisteverovelvollisille toimijoille. Jakelijoiden päästökauppa aiheuttaa uusia viranomaisvelvoitteita toimijoille, joilla on energiatuotteisiin liittyviä valmisteverorekisteröintejä. Velvoite koskee nestemäisiä ja kaasumaisia, fossiilisia polttoaineita. Toimijoiden tulee rekisteröityä ja aloittaa raportointi Energiavirastolle vuoden 2025 alkupuoliskolla. Mikä on ETS2? Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistelemassa uutta lakia fossiilisen polttoaineen...

Polttoainejakelijoiden päästökaupasta lisävelvoitteita valmisteverolupien haltijoille

Vaikka Suomen lainsäädäntö ei tunne trusteja, monessa maassa ne ovat tavallinen väline esimerkiksi perhevarallisuuden hallinnointiin. KHO:n tuoreen päätöksen mukaisesti varoja ei kuitenkaan voi luovuttaa trustiin ilman luovutusvoittoverotusta. Samalla tapaus osoittaa selvän sääntelyn puuttumisen ongelmat. Suomen verolainsäädäntö ei tunne trusteja, eikä se sisällä nimenomaisia trusteja koskevia säännöksiä. Oikeuskäytännössä harvat trusteja koskevat ratkaisut ovatkin siksi perustuneet tapauskohtaiseen...

Omaisuuden luovutus trustiin voi olla veronalainen luovutus

Monissa organisaatioissa perinteisen HR:n on korvannut jokin uudella, modernimmalla termillä kutsuttava toiminto, kuten People Operations tai People and Culture. Joissain yhteyksissä henkilöstöön liittyvistä toiminnoista puhutaan termillä “moderni HR” ikään kuin korostaen sitä, ettei kyse ole mistään pölyttyneestä viime vuosituhannelle jämähtäneestä osastosta tai vain nimensä mukaisesti henkilöstöresursseista. Henkilöstötoimintojen nimeämiseen liittyvä semantiikka osoittaa, että työelämä on muuttunut...

Tehokas ja tuottava HR – miten pysyä aallonharjalla?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Toimitusjohtajista 73 prosenttia uskoo maailmantalouden heikentyvän vuonna 2023, ilmenee PwC:n 26. kerran järjestetyssä vuosittaisesta Global CEO Survey -kyselytutkimuksesta. Tulos muuttui merkittävästi vuoden takaisesta, jolloin vielä 77 prosenttia toimitusjohtajista uskoi globaalin talouden päinvastoin kasvavan. Tutkimus suoritettiin loka–marraskuun aikana ja siihen osallistui yli 4 400 toimitusjohtajaa 105 eri maasta ja 27 eri toimialalta. Suomesta haastatteluun osallistui 41 toimitusjohtajaa.
Tutkimus osoittaa, että eri maiden toimitusjohtajien näkemykset globaalin ja oman kotimarkkina-alueen talouskasvun suhteen vaihtelevat: Euroopassa Saksa, Suomi, Iso-Britannia ja Ranska luottavat globaaliin kasvuun enemmän kuin oman kotimarkkinansa kasvuun. Intia, Brasilia, Kiina sekä Yhdysvallat ovat puolestaan pessimistisempiä globaalin kuin oman kotimarkkinansa kasvun suhteen. 
– Suomalaisista toimitusjohtajista 77 % uskoo globaalin talouskasvun hidastuvan ja 87 % uskoo Suomen talouskasvun hidastuvan. Ruotsalaiset toimitusjohtajat näkevät tulevaisuuden vieläkin synkempänä ja uskovat sekä globaalin (89 %) että oman alueen (90 %) kasvun hidastuvan lähes käsi kädessä, kertoo PwC Suomen partneri Mirva Laaksonen. 
Yritysten tulee muuttaa kurssiaan selviytyäkseen taloudellisesti elinkelpoisina 
PwC:n tutkimuksen mukaan lähes 40 % toimitusjohtajista uskoo, että heidän yrityksensä ei ole taloudellisesti elinkelpoinen vuosikymmenen kuluttua, jos yrityksen toiminta jatkuu ennallaan.
Merkittävimpinä yritystoimintaan vaikuttavina lähiajan uhkina toimitusjohtajat nostavat esiin inflaation (40 %), makrotalouden epävakauden (31 %) ja geopoliittisen konfliktin (25 %), kun taas kyber- (20 %) ja terveysriskit (14 %) huolestuttavat vastaajia globaalisti vähemmän kuin vuosi sitten.
– Verrattuna globaaleihin tuloksiin Suomessa korostuvat selvästi geopoliittisen konfliktiin (41 %) ja kyberuhkiin (38 %) liittyvät riskit. Suomessa esimerkiksi 87 % yrityksistä aikookin lisätä investointeja kyberturvallisuuteen ja tietosuojaan seuraavan vuoden aikana lieventääkseen geopoliittiseen tilanteeseen liittyviä uhkakuvia, kun kansainvälisesti vastaava luku on 48 %, Laaksonen sanoo.
Suomalaiset toimitusjohtajat näkevät oman yrityksensä kasvunäkymät yleistä kotimaista kasvua valoisampina
Globaalisti toimitusjohtajien luottamus oman yrityksensä kasvunäkymiin heikkeni merkittävästi viime vuodesta, eniten sitten vuosien 2008–2009 finanssikriisin. Suomalaisista toimitusjohtajista kuitenkin 44 % näkee oman yrityksensä kasvunäkymät positiivisina seuraavan vuoden aikana, ja jopa 64 % kolmen vuoden aikavälillä.
Haastavassa taloustilanteessa toimitusjohtajat pyrkivät leikkaamaan kustannuksia ja vauhdittamaan liikevaihdon kasvua. Toimitusjohtajista noin puolet kertoo jo alentaneensa liiketoiminnan kuluja, nostaneensa hintoja ja kehittäneensä tuote- ja palvelutarjontaansa monipuolisemmaksi. 
Kustannusten leikkauspaineista huolimatta yli puolet (60 %) globaalin kyselyn vastaajista sanoo, etteivät he aio vähentää työvoimaansa määrällisesti seuraavan 12 kuukauden aikana. Valtaosa, 80 % vastaajista puolestaan ilmoittaa, etteivät he aio alentaa henkilöstön palkkoja, jotta he onnistuvat pitämään osaajat yrityksessä ja hillitsemään työvoiman vaihtuvuutta. 
Suomalaiset toimitusjohtajat kertovat jo tehneensä toimenpiteitä sopeutuakseen vallitsevaan markkinatilanteeseen, mistä johtuvat näkyvimmät erot Suomen ja globaalien tulosten välillä. Suomalaistoimitusjohtajista suurin osa kertoo jo nostaneensa tuotteidensa ja palveluidensa hintoja ja reilu 40 % kertoo sopeuttaneensa työvoiman määrää, kun taas muualla maailmassa näitä toimenpiteitä ei ainakaan vielä ole toteutettu vastaavassa määrin.
Ilmastoriskien hallinta on yhä useampien yritysten prioriteetti 
Raportin mukaan toimitusjohtajat näkevät ilmastoriskin vaikuttavan seuraavan 12 kuukauden aikana heidän kustannusrakenteisiinsa (50 %), toimitusketjuihinsa (42 %) ja fyysiseen omaisuuteensa (24 %) joko kohtalaisesti tai erittäin suuressa määrin.
Suomalaiset yritykset ovat ilmastoriskin torjumisessa merkittävästi kansainvälistä keskiarvoa pidemmällä ja ilmastoriski koetaan Suomessa (36 %) keskimäärin vakavammaksi uhkakuvaksi yritystoiminnalle kuin maailmalla (22 %) seuraavan viiden vuoden aikana. Siinä missä ilmastoriskin torjumiseen liittyvä työ on useissa muissa maissa vasta alkamassa, suomalaisyritykset ovat jo ryhtyneet toteuttamaan toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi (64 %), uusien ilmastoystävällisten tuotteiden tai palveluiden kehittämiseksi (54 %) ja datan hyödyntämiseksi ilmastoriskien hallinnassa (54 %). 
– Tietoisuus energiamurroksen vaikutuksista on meillä korkeampi kuin globaalisti ja Suomessa puolet toimitusjohtajista näkee siirtymän uusiin energialähteisiin vaikuttavan merkittävästi toimialansa yritysten kannattavuuteen seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tämä näkyy etenkin jo päästövähennysohjelmina, kestävien tuotteiden innovaatioissa sekä kestävyysdataa hyödyntävien hankkeiden aloitusten määrässä, kertoo PwC Suomen partneri ja ESG-neuvonantopalveluista vastaava Jussi Nokkala.
Varautuminen muutokseen on tie kohti tasapainoa
Epävakaa talous, vuosikymmenen korkein inflaatio ja geopoliittinen konflikti ovat myötävaikuttaneet toimitusjohtajien pessimismiin, jollaista ei ole nähty yli kymmeneen vuoteen. Toimitusjohtajat arvioivat nyt toimintamallejaan uudelleen ja leikkaavat kustannuksia, mutta näistä paineista huolimatta he laittavat edelleen henkilöstönsä etusijalle pyrkiessään säilyttämään osaajansa &#8220;suuren irtisanoutumisaallon&#8221; jälkeen.
– Maailman muuttuessa organisaatioihin, ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvat riskit mutta myös mahdollisuudet kasvavat. Lyhyellä aikavälillä meidän on selvittävä odottamattomista myllerryksistä, mutta katse on pidettävä samalla myös pitkän aikavälin liiketoiminnallisessa suunnittelussa. Yritykset, jotka eivät kykene näihin muutoksiin, voivat joutua kamppailemaan elinkelpoisuutensa kanssa jo lähivuosina. Samaan aikaan trendit kuitenkin tarjoavat merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia, Nokkala päättää.
<div style="float: left; margin: 5px;"></div>
</div>

PwC:n globaali kysely: Toimitusjohtajien luottamus talouskasvuun romahti

Aiheeseen liittyvät sisällöt

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

PwC selvitti: Pörssiyhtiöiden hallitusnimityksissä suurin valta Varmalla, Ilmarisella ja valtiolla

Lähes 2/3 yrityksistä luottaa olevansa valmiita EU:n uuteen kestävyysraportointidirektiiviin

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Mirva Laaksonen

Hannu Suonio

Mikko Nieminen

Muut lukivat myös

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Työnantaja, älä sorru joustopesuun!