PwC Suomi on nimittänyt kolme uutta, kokenutta asiantuntijaa eri tehtäviin. Daniel Pasternack Daniel Pasternack (KTT) on nimitetty 12.8.2024 alkaen Senior Advisoriksi PwC Suomen Advisory-liiketoimintaan, jossa hän keskittyy erityisesti pankki- ja rahoitussektorin asiakkuuksiin sekä perheiden sijoitusyrityksiin. Daniel on erittäin kokenut Financial Services -toimialan ammattilainen ja tehnyt mittavan uran suomalaisessa varainhoitosektorissa useassa eri yrityksessä, viimeisimpänä Evlillä ja...

PwC Suomelle kaksi uutta partneria ja Senior Advisor

Vastoin yleistä käsitystä suomalaiset listayhtiöt ostavat verrattain paljon ulkomaalaisia yrityksiä, paljastaa PwC:n tuore selvitys. Suomalaisten listayhtiöiden vuosina 2018–2024 tekemiä yrityskauppoja analysoiva selvitys osoittaa, että miltei puolet hankinnoista tehtiin kotimaan rajojen ulkopuolelta. Nämä hankinnat olivat myös kauppahinnaltaan arvokkaampia kuin paikalliset yritysostot. PwC:n Nasdaq Helsingin listayhtiöiden yritysostoja tarkasteleva selvitys osoittaa, että yrityskaupoista kappalemääräisesti laskettuna hieman alle puolet...

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

Vuonna 2025 ensimmäiset yritykset raportoivat tilikauden 2024 tiedot EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) perusteella. Samalla näiden yritysten tulee raportoida liiketoimintansa EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus. Monia yrityksiä kuitenkin yllättää, että kestävyysraportointidirektiivi edellyttää raportointia myös EU-taksonomiasta. EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus perustuu taksonomia-asetukseen, joka määrittelee kriteerit kestävälle liiketoiminnalle. EU-taksonomian kelpoisuus tarkoittaa liiketoimintaa, joka kuuluu EU-taksonomian piiriin,...

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Korkeimman oikeuden tuoreen päätöksen mukaan veropetos ei ollut lievä, kun vältettyjen verojen määrä oli noin 1000 euroa. Tässä tapauksessa päästiin sakoilla, mutta melko pienillä summilla ehdollinen vankeuskaan ei ole poissuljettua. Jos verottajalle annetuissa henkilökohtaiseen verotukseen vaikuttavissa tiedoissa on ollut virheitä, mahdollisia seurauksia ovat veronkorotus tai joissain tilanteissa myös rikosoikeudelliset sanktiot. Samassa asiassa ei kuitenkaan voida...

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Mediassa on viime viikkoina käytetty termiä “joustopesu” kuvaamaan tilannetta, jossa työnantaja antaa nykyisille ja potentiaalisille työntekijöille kuvan todellisuutta joustavammista käytännöistä erityisesti työntekopaikan suhteen. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että on puhuttu ja jopa mainostettu joustavia etätyökäytäntöjä, vaikka todellisuudessa työntekijöitä on velvoitettu tulemaan toimistolle. Miksi työnantajat haksahtavat joustopesuun? Vaikka työmarkkinatilanne on palannut viime vuosien aikana takaisin...

Työnantaja, älä sorru joustopesuun!

Häirintä työpaikalla on yhä edelleen ajankohtainen aihe. Häirinnästä on kyse silloin, kun henkilö on toistuvasti ja pitkäkestoisesti loukkaavan tai alistavan käyttäytymisen kohteena ja tästä aiheutuu hänelle terveyshaittaa. Häirintää voidaan kutsua arkikielessä myös nimellä työpaikkakiusaaminen ja sitä voi tapahtua paitsi työntekijöiden välillä, myös esihenkilön ja alaisen välillä. Työnantajalla on velvollisuus selvittää tilanne sekä puuttua häirintään ja...

Häirintään työpaikalla on suhtauduttava vakavasti

Ruotsin hallitus perusti vuonna 2021 komitean arvioimaan korkorajoitussäännösten mahdollisia muutostarpeita. Komitea on 31.5.2024 julkaisemassaan raportissa esittänyt useita muutoksia nykyisiin korkovähennysrajoituksiin. PwC Ruotsi on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeiset muutokset Konserniyksiköille otettaisiin käyttöön yhteinen konsernilaskenta nettokorkojen ja vähennysten laskemiseksi. Yhtiöt, joilla on mahdollisuus antaa toisilleen konserniavustuksia, muodostaisivat yhteisen laskentayksikön, jonka sisällä ne voivat tasata nettokorkojaan. Safe harbour...

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveroksi kutsutun uuden veron. Vero koostuu kolmesta lähteestä ja on voimassa väliaikaisesti vuoden 2028 loppuun saakka. PwC Viro on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeinen sisältö Arvonlisävero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin (arvonlisäveroa korotettiin jo 20 prosentista 22 prosenttiin vuonna 2024) 1.1.2025 alkaen. Luonnollisten henkilöiden tulovero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin 1.1.2026 alkaen....

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero

Henkilötietojen käsittelyssä ja tietoturvan ylläpitämisessä on monia haasteita, ja virheitä voi tapahtua helposti. Tässä artikkelissa käydään läpi yleisiä virheitä henkilötietojen käsittelyssä ja annetaan lyhyet muistisäännöt niiden välttämiseksi. Puutteellinen käsittelyperuste Henkilötietojen käsittely edellyttää aina, että käsittelylle on olemassa joku laissa mainittu peruste. EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaiset käsittelyperusteet ovat: rekisteröidyn suostumus sopimus rekisterinpitäjän lakisääteinen velvoite elintärkeiden etujen...

Viisi tavallista virhettä henkilötietojen käsittelyssä – ja kuinka välttää ne

Polttoaineiden jakeluun kohdistuva päästökauppa (ETS2) on uusi, EU:n yhteinen päästökauppavelvoite fossiilisia polttoaineita jakeleville, valmisteverovelvollisille toimijoille. Jakelijoiden päästökauppa aiheuttaa uusia viranomaisvelvoitteita toimijoille, joilla on energiatuotteisiin liittyviä valmisteverorekisteröintejä. Velvoite koskee nestemäisiä ja kaasumaisia, fossiilisia polttoaineita. Toimijoiden tulee rekisteröityä ja aloittaa raportointi Energiavirastolle vuoden 2025 alkupuoliskolla. Mikä on ETS2? Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistelemassa uutta lakia fossiilisen polttoaineen...

Polttoainejakelijoiden päästökaupasta lisävelvoitteita valmisteverolupien haltijoille

Vaikka Suomen lainsäädäntö ei tunne trusteja, monessa maassa ne ovat tavallinen väline esimerkiksi perhevarallisuuden hallinnointiin. KHO:n tuoreen päätöksen mukaisesti varoja ei kuitenkaan voi luovuttaa trustiin ilman luovutusvoittoverotusta. Samalla tapaus osoittaa selvän sääntelyn puuttumisen ongelmat. Suomen verolainsäädäntö ei tunne trusteja, eikä se sisällä nimenomaisia trusteja koskevia säännöksiä. Oikeuskäytännössä harvat trusteja koskevat ratkaisut ovatkin siksi perustuneet tapauskohtaiseen...

Omaisuuden luovutus trustiin voi olla veronalainen luovutus

Monissa organisaatioissa perinteisen HR:n on korvannut jokin uudella, modernimmalla termillä kutsuttava toiminto, kuten People Operations tai People and Culture. Joissain yhteyksissä henkilöstöön liittyvistä toiminnoista puhutaan termillä “moderni HR” ikään kuin korostaen sitä, ettei kyse ole mistään pölyttyneestä viime vuosituhannelle jämähtäneestä osastosta tai vain nimensä mukaisesti henkilöstöresursseista. Henkilöstötoimintojen nimeämiseen liittyvä semantiikka osoittaa, että työelämä on muuttunut...

Tehokas ja tuottava HR – miten pysyä aallonharjalla?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

ITA § 20 (a) was introduced into Finnish tax legislation in 2020. The new provision stated that a foreign investment funds must be contractual in nature, “open” (open to the public and open-ended) and have at least 30 investors to qualify for the tax-exempt status. Foreign alternative investment funds are treated the same as long as they meet the same criteria. Further, AIFs may also be considered tax exempt even if the criteria are not met, provided they meet certain other criteria related to the amount of capital (min. 2 MEUR), quality of investors (professional or equivalent), and distribution of profits (3/4 annually, excluding unrealised gains). AIFs which invest in real estate (as defined in the law) are required to distribute at least three quarters of their annual profits to investors to qualify for the exemption. 
Perhaps the main point to note is that while Finnish funds are considered tax-exempt under the same criteria, they would be expected to meet them automatically due to applicable private law rules. No other types of funds should exist, or at least that has been the idea behind the rules.
Last Spring, we<a href="https://2185773.fs1.hubspotusercontent-na1.net/hubfs/2185773/Tax%20Newsflash%20Finland%20-%2014%20April%202022%20-%20CJEU%20judgment%20C-342-20.pdf"> wrote about a ruling</a>  of the Court of Justice of the European Union (“CJEU”) where the Finnish rules were under scrutiny. In particular, the CJEU considered whether it is permissible under EU law to require foreign funds to be of contractual form for the tax exemption to apply. The CJEU ruled that the requirement constituted a restriction to the free movement of capital and was not justifiable by overriding reasons in the public interest.
Seven months later, the SAC stated in its first<a href="https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/vuosikirjapaatokset/1668153158873.html"> ruling</a> concerning the new ITA § 20 (a) that a Delaware Statutory Trust qualified for the tax exempt status under ITA § 20 (a) although it was not contractual in nature.
In December three further rulings concerning ITA § 20 (a) have been published by the SAC.
SAC:2022:139
The case concerned a sub-fund of a Luxembourg AIF set up as an FCP (fonds commun de placement). The sub-fund invested in real estate in the manner defined in Finnish law on real estate funds. The question was whether such a fund should qualify for the tax exemption. 
ITA § 20 (a) provides that a domestic real estate fund or a comparable foreign real estate fund must distribute ¾ of its profits annually. The legal question focused on what should be considered comparable. In particular, a Finnish real estate fund must have at least 10 direct investors, but the fund in question only had one direct investor.
Based on the wording of ITA § 20 (a) as well as the reasoning in the Government Bill concerning ITA § 20 (a) and the principle of legality, the SAC ruled that a foreign real estate fund was not required to meet the private law requirements imposed on Finnish real estate funds in order to qualify for the tax exemption under ITA 20 § (a). The SAC stated explicitly that both Finnish and foreign real estate funds must only satisfy the requirement of annual profit distribution to qualify for the tax exemption.
SAC:2022:138
The case also concerned a sub-fund of a Luxembourg AIF set up as an FCP. Approximately 58 % of the sub-fund’s assets were invested (directly or indirectly) in Finnish real estate, half of which was tied in development projects. The question again was whether the fund would qualify for the exemption. The legal question again focused on whether the fund should be considered comparable to a Finnish fund although a Finnish real estate fund may only invest a maximum of one-fifth of its assets in construction/development projects.
Curiously, here the SAC did not consider it important that the requirement is not expressly outlined in the wording of the tax law.
The SAC stated that since more than one-fifth of the assets were invested in development projects, it did not qualify for the tax exemption under ITA § 20 (a). It further assessed if the requirement on target investments may constitute a restriction on the free movement of capital. However, the SAC concluded that as the fund was not objectively comparable to a Finnish real estate fund, the restriction was permissible from an EU law perspective. The SAC considered, in particular, that the purpose of extending the tax exemption to real estate funds has expressly excluded construction/development activity, which remains subject to tax. The line has been drawn at 20 %. Thus, a foreign real estate fund which fails to meet the criterion is not in an objectively comparable situation.
These two rulings seem to indicate that the requirement of comparability in the wording of ITA § 20 (a) should be interpreted in line with the requirement of objective comparability as used in CJEU doctrine. If (objectively) comparable to a Finnish real estate fund, foreign real estate funds need only satisfy the requirement of annual profit distribution to qualify for the tax exemption under ITA § 20 (a).
SAC:2022:142
The case concerned a closed-end French AIF, set up as an FCPI (fonds Professionnel de Capital Investissement). The fund had 33 investors, 18 of which were banks of a regional banking group and one a group entity of one such a regional bank. The regional banks indirectly held a majority in a publicly listed B S.A. However, the regional banks were not considered as a group since the banks were under the ownership of distinct owners. The remaining investors comprised the management company of the fund and its employees.
Here the legal question also focused on the comparability of the fund to a Finnish AIF and in particular, whether the fund met the minimum requirement of 30 investors as outlined in ITA § 20 (a). As the fund was closed-ended, in order to qualify for the tax exemption, it also had to meet certain additional conditions, in particular that its investors must be regarded as professional investors.
The SAC ruled that the regional banks were to be regarded as separate investors instead of a one single investor and thus the fund was deemed to have met the minimum requirement of 30 investors. The fund was deemed comparable to a Finnish fund although it was not examined if the management company and its employees qualified as professional investors from the perspective of Finnish law.
Updated 18.1.2023.

The Supreme Administrative Court clarifies the scope of foreign investment fund tax exemption

Aiheeseen liittyvät sisällöt

VAT (Value Added Tax) Rate Change in Finland: What to Expect from ERP Changes

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Mikko Leinola

Heikki Lajunen

Petri Seppälä

Our services

Muut lukivat myös

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Työnantaja, älä sorru joustopesuun!