PwC Suomen partneri Petri Näätänen on nimitetty yhtiön Inclusion &amp; Diversity -johtajaksi 1.7.2024 alkaen. Hän raportoi tehtävässään toimitusjohtajalle Kauko Storbackalle. Näätänen jatkaa myös nykyisessä tehtävässään PwC Suomen Risk Assurance Services -yksikön johtajana.  Petrillä on yli 20 vuoden kokemus yritysten riskienhallinnan neuvonannosta. Hän aloitti työskentelyn PwC:llä vuonna 2000. Vuodesta 2020 hän on johtanut yhtiön riskienhallintapalveluita, ja...

Petri Näätänen on nimitetty PwC Suomen Inclusion & Diversity Leaderiksi 

Nimitystoimikunnat ovat yleistyneet viiden viime vuoden aikana merkittävästi hallitusten jäsenten valinnan tapana. Pörssiyhtiöiden hallitusnimityksissä valtaa käyttävät erityisesti työeläkeyhtiöt Varma ja Ilmarinen sekä Suomen valtio, jotka pitävät hallussaan 29 prosenttia kaikista nimeämisoikeuksista. Tiedot ilmenevät tuoreesta PwC Suomen toteuttamasta selvityksestä. PwC tutki pörssiyhtiöiden tapaa tehdä hallitusnimitykset sekä suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeenomistajien nimitystoimikuntien toimintaa. Nimitystoimikuntien kautta suurimmat osakkeenomistajat pääsevät...

PwC selvitti: Pörssiyhtiöiden hallitusnimityksissä suurin valta Varmalla, Ilmarisella ja valtiolla

Lähes kaksi kolmasosaa (63 %) yrityksistä suhtautuu luottavaisesti kykyynsä raportoida EU:n uuden kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) mukaisesti. Tulos käy ilmi PwC:n kaikkien aikojen ensimmäisestä globaalista CSRD-tutkimuksesta. Merkittävimmäksi huolenaiheeksi kyselyssä nousee kestävyyteen liittyvien tietojen saatavuus ja laatu, jonka mainitsee haasteena 59 % vastaajista. Yli kolme neljäsosaa (79 %) EU:n ulkopuolella sijaitsevista ja 74 % EU:ssa sijaitsevista yrityksistä uskoo,...

Lähes 2/3 yrityksistä luottaa olevansa valmiita EU:n uuteen kestävyysraportointidirektiiviin

Korkein hallinto-oikeus antoi kesäkuun lopulla kaksi vuosikirjapäätöstä (KHO 2024:93 ja KHO 2024:94), jotka ottivat kantaa siihen, millaisissa olosuhteissa kaavamaista, perustason mukaista veronkorotusta voidaan alentaa tai se voidaan jättää kokonaan määräämättä.  Mitä säännöt veronkorotuksista sanovat? Veronkorotus voidaan määrätä muun muassa tilanteessa, jossa yhtiön antamassa veroilmoituksessa on ollut virhe. Tuloverotuksessa niin sanottu perustason veronkorotus on yleensä kaksi...

KHO otti kantaa veronkorotuksen alentamiseen ja määräämättä jättämiseen

Keskusverolautakunnan (KVL) kesäkuussa 2024 antama ennakkoratkaisu 2024/23 ottaa kantaa henkilöstörahastoeriä tuottavassa tulospalkkiojärjestelmässä hyväksyttäviin mittareihin eli siihen, millä kriteereillä työnantaja voi maksaa työntekijälle palkkiota henkilöstörahastoon ilman, että tuloa verotetaan tuolla hetkellä. Ennakkoratkaisun mukaan työntekijän henkilökohtainen asiakaslaskutuksen kate on hyväksyttävä mittari. Mistä on kyse? Henkilöstörahastojen tulospalkkiojärjestelmiin liittyvä verotuksellinen kysymys kytkeytyy siis ennen kaikkea työntekijälle maksettavan palkkion verotukselliseen...

KVL: Henkilöstörahastoon liitetyssä tulospalkkiojärjestelmässä voi edelleen käyttää henkilökohtaiseen asiakaslaskutukseen perustuvaa mittaria

Ylityöt ja niiden syntyminen aiheuttavat yhä enemmän tulkinnanvaraisia tilanteita, kun töitä on mahdollista tehdä älylaitteiden avulla missä ja milloin vain. Lisäksi työpaikoilla on käytössä erilaisia työaikamuotoja, joissa valtaa työajan käytön suhteen on annettu työntekijöille. Syntyykö ylityötä, kun työntekijät työskentelevät omaehtoisesti sovitun työajan ulkopuolella ja milloin ylityötä syntyy eri työaikamuodoissa? Tilanteet ovat monitulkintaisia ja aiheuttavat päänvaivaa...

Tapetilla ylityöt ja niiden syntyminen

“Kyllä meidän työntekijämme ovat kaikki päteviä!” Erään lähijohtajan vuosien takainen kommentti tiedusteluuni mahdollisista osaamisen kehittämistarpeista nousi mieleeni, kun pähkäilin pitkästä aikaa osaamisen johtamisen problematiikkaa. Osaamisen johtamisella tarkoitetaan sellaista näkökulmaa ja toimintatapaa, jossa organisaation osaamispotentiaali pyritään hyödyntämään ja ohjaamaan mahdollisimman hyvin sen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kantaa otetaan tällöin henkilöstön laatuun, määrään ja hintaan. Ajatuskulku taustalla menee siten,...

Kilpailukyky syntyy inhimillisestä osaamisesta

Johtajuutta tarvitaan enemmän kuin koskaan. Kuvittele työelämä viisi vuotta sitten. Muutosvauhti on ollut valtavaa siihen nähden. Pandemia vauhditti digitaalista siirtymää ja pakotti organisaatiot hyödyntämään teknologiaa aivan uusilla tavoilla. Asiakkaat tottuivat käyttämään digitaalisia myyntikanavia. Generatiivisen tekoälyn luomaa potentiaalia pyritään parasta aikaa valjastamaan organisaatioiden hyötykäyttöön. Globaalit megatrendit vaikuttavat monin tavoin talouteen ja yhteiskuntaan. Kaikki tämä näkyy työntekijöille...

Johtajuuden kehittäminen auttaa menestymään muutoksessa

Työelämä muuttuu niin Suomessa kuin globaalistikin. Muun muassa tekoäly, taantuma, väestön ikärakenteen muutos sekä kestävä kehitys muovaavat työnteon totuttuja tapoja sekä luovat kokonaan uusia työtehtäviä ja jopa toimialoja. Vaikka muutos on väistämätöntä, voi se silti kuormittaa työntekijöitä, kuten PwC:n vuosittainen Global Workforce Hopes and Fears &#8211;tutkimus osoittaa. Jo antiikin Kreikassa todettiin, että vain muutos on...

Tutkimus: muutokset kuormittavat työntekijöitä juuri nyt voimakkaasti

The general VAT rate in Finland will increase to 25.5 percent on September 1st. Most likely, this change will be treated similarly to numerous other indirect tax rate changes by large, globally operating corporations, as they may face several such changes throughout the year. The indirect tax-related system settings for larger international corporations are designed...

VAT (Value Added Tax) Rate Change in Finland: What to Expect from ERP Changes

Yleinen arvonlisävero nousee syyskuun alussa 25,5 prosenttiin. Varsinkin suuremmille kansainvälisille yrityksille arvonlisäverokantojen muuttaminen järjestelmään on verrattain tavallista; globaalisti toimiva yritys voi joutua esimerkiksi vuoden aikana tekemään tusinan verran verokantamuutoksia eri puolilla maailmaa. Järjestelmien välillisiä veroja koskevat asetukset on luotu kestämään tämän kaltaisia, erityisesti yksittäisten verokantojen muutoksia, jotka ovat tyypillisesti muutoksista yksinkertaisimpia. Jo maailmalle etabloituneet yritykset...

Yleinen arvonlisävero muuttuu – miten se vaikuttaa ERP-järjestelmiin?

PwC:n AI Jobs Barometer -selvitys analysoi yli puoli miljardia työpaikkailmoitusta 15 eri maasta selvittääkseen tekoälyn todellisia vaikutuksia työmarkkinoihin. Tulokset paljastavat, kuinka tekoäly muuttaa maailmaa, tekee ihmisistä ja yrityksistä tuottavampia sekä vaikuttaa samalla siihen, mitä työntekijöiltä vaaditaan menestymiseen. Tekoäly on kuuma puheenaihe, jonka vaikutuksia pohditaan ja pyritään ennustamaan monissa organisaatioissa juuri nyt. Odotukset työnteon tehostamiseen ovat...

Miten tekoäly vaikuttaa työtehtäviin, vaadittavaan osaamiseen, palkkoihin ja tehokkuuteen?

Ruotsissa ja Norjassa oli eniten listautumistransaktioita verrattuna muihin Pohjoismaihin vuoden 2024 ensimmäisellä vuosipuoliskolla, käy ilmi PwC:n Nordic IPO Watch H1 2024 -katsauksesta. Katsauksessa käydään läpi Pohjoismaisia listautumismarkkinoita Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Suomessa ja Islannissa. Listautumismarkkinoiden aktiviteetti Pohjoismaissa vilkastui hieman vuoden 2024 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Vuoden 2024 ensimmäisellä vuosipuoliskolla Pohjoismaissa toteutui yhteensä 13 listautumisantia ja teknistä listautumista, joista...

Listautumismarkkinalla Pohjoismaissa hieman kasvua vuoden 2024 ensimmäisellä vuosipuoliskolla

Euroopan unionin säännökset kieltävät lähtökohtaisesti valtioita myöntämästä markkinoita vääristävää tukea. Pari vuotta sitten kärjistynyt energiakriisi avasi kuitenkin tarpeen tulkita säännöksiä uudessa valossa. Komissio on ilmoittanut katsovansa valtioiden toimia monin paikoin sormien läpi, kunhan nämä toimet tukevat komission hyväksymiä tarkoitusperiä ja noudattavat yhteisiä sääntöjä.   Tuen myöntäminen on valtiontukisääntöjen estämättä mahdollista esimerkiksi uusiutuvan energian käyttöönoton nopeuttamiseksi sekä...

Energiasektorin suurten investointien verotukea koskevat säännökset lausuntokierrokselle alkusyksystä

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje


<p>Listautumismarkkinoiden aktiviteetti Pohjoismaissa vilkastui hieman vuoden 2024 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Vuoden 2024 ensimmäisellä vuosipuoliskolla Pohjoismaissa toteutui yhteensä 13 listautumisantia ja teknistä listautumista, joista yhdeksän Ruotsissa ja neljä Norjassa. Tämä oli enemmän kuin vuoden 2023 toisella puolivuosijaksolla, jolloin listautumisanteja ja teknisiä listautumisia toteutui 10 kappaletta sekä hieman enemmän kuin vuoden 2023 ensimmäisellä vuosipuoliskolla, jolloin kyseisiä transaktioita toteutui 11 kappaletta. Lisäksi nähtiin listasiirtoja, siirtoja markkinapaikkojen välillä sekä muutamia listautumisia jakautumisen johdosta ja reverse takeover -transaktio.</p>
<p>Suomessa toteutui yksi uusi listautumistransaktio vuoden 2024 alkupuoliskolla, kun Kempower Oyj siirtyi Nasdaqin päälistalle kesäkuussa Nasdaq First North Growth Market -markkinapaikalta. Lisäksi ensimmäisen vuosipuoliskon jälkeen heinäkuun ensimmäisenä päivänä alkoi kaupankäynti Kalmar Oyj:n B-osakkeella Nasdaq Helsingin päälistalla Cargotec Oyj:n jakautumisen seurauksena.</p>
<h3>Ruotsissa eniten transaktioita, Norjassa suurimmat kerätyt varat</h3>
<p>”Ruotsissa oli määrällisesti eniten uusia listautumisanteja ja teknisiä listautumisia, mutta eniten varoja kerättiin Norjassa”, kertoo PwC:n partneri Sari Elonheimo. Ruotsissa kerättiin listautumisanneilla ja teknisten listautumisten yhteydessä vuoden 2024 ensimmäisellä vuosipuoliskolla 264,0 miljoonaa euroa ja Norjassa 390,9 miljoonaa euroa.</p>
<p>Kolme eniten varoja kerännyttä transaktiota olivat Ventura Offshore Holding Ltd:n listautuminen Norjassa ja sen yhteydessä kerätyt varat 156,4 miljoonaa euroa, Public Property Invest ASA:n listautumisanti Norjassa 150,7 miljoonan euron kerätyillä varoilla, ja Prisma Properties AB:n listautumisanti Ruotsissa, jossa kerättiin 139,2 miljoonan euron varat.</p>
<h3>Listautumista suunnittelevien yhtiöiden määrä kasvussa Pohjoismaissa</h3>
<p>Vaikka listautumistransaktioiden määrä Pohjoismaissa pysyi kokonaisuudessaan melko maltillisella tasolla vuoden 2024 ensimmäisellä vuosipuoliskolla, ilmassa on optimismia siirryttäessä kohti vuoden 2024 loppupuolta ja alkuvuotta 2025.</p>
<p>”Listautumista suunnittelevien ja valmistelevien yhtiöiden määrä on edelleen kasvussa Pohjoismaissa”, arvioi PwC:n partneri Sari Elonheimo.</p>
<p>Euroopan Keskuspankki laski ohjauskorkoaan kesäkuussa ja markkinoilla odotetaan koronlaskujen jatkuvan, millä voi mahdollisesti olla positiivista vaikutusta markkinoiden aktiivisuuteen. Toisaalta geopoliittiset jännitteet sekä poliittinen epävarmuus liittyen vaaleihin Euroopassa ja Yhdysvalloissa vuoden 2024 aikana voivat aiheuttaa epävarmuutta markkinoiden odotuksiin.</p>
<p>”Vaikka näkemykset arvostustasoista saattavat edelleen olla jonkin verran erilaisia listautumista suunnittelevien yhtiöiden ja sijoittajien välillä, kannattaa listautumiseen valmistautuminen aloittaa riittävän hyvissä ajoin, jotta sopivan tilaisuuden tullessa yhtiön oma valmius listautumiseen on oikealla tasolla”, Elonheimo toteaa.</p>
<p><a href="https://www.pwc.fi/en/assets/Nordic_IPO_Watch_H1_2024.pdf">Tutustu Nordic IPO Watch -raporttiin </a><a href="https://www.pwc.fi/en/assets/Nordic_IPO_Watch_H1_2024.pdf" target="_blank" rel="noopener">»</a></p>


Listautumismarkkinalla Pohjoismaissa hieman kasvua vuoden 2024 ensimmäisellä vuosipuoliskolla

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Yrityskaupat ja listautumiset laskivat merkittävästi Suomessa – valoa näkyvissä jo keväällä

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

PwC:n tutkimus: Suomen yritysjärjestelymarkkinoiden odotetaan piristyvän kevättalvella

KHO: Osakevaihtoa yhdysvaltalaisen yhtiön osakkeisiin ei pidetty veroneutraalina

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Sari Elonheimo

Palvelumme

Muut lukivat myös

KHO otti kantaa veronkorotuksen alentamiseen ja määräämättä jättämiseen

KVL: Henkilöstörahastoon liitetyssä tulospalkkiojärjestelmässä voi edelleen käyttää henkilökohtaiseen asiakaslaskutukseen perustuvaa mittaria

Tapetilla ylityöt ja niiden syntyminen