PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

ITA § 20 (a) was introduced into Finnish tax legislation in 2020. The new provision stated that a foreign investment funds must be contractual in nature, “open” (open to the public and open-ended) and have at least 30 investors to qualify for the tax-exempt status. Foreign alternative investment funds are treated the same as long as they meet the same criteria. Further, AIFs may also be considered tax exempt even if the criteria are not met, provided they meet certain other criteria related to the amount of capital (min. 2 MEUR), quality of investors (professional or equivalent), and distribution of profits (3/4 annually, excluding unrealised gains). AIFs which invest in real estate (as defined in the law) are required to distribute at least three quarters of their annual profits to investors to qualify for the exemption. 
Perhaps the main point to note is that while Finnish funds are considered tax-exempt under the same criteria, they would be expected to meet them automatically due to applicable private law rules. No other types of funds should exist, or at least that has been the idea behind the rules.
Last Spring, we<a href="https://2185773.fs1.hubspotusercontent-na1.net/hubfs/2185773/Tax%20Newsflash%20Finland%20-%2014%20April%202022%20-%20CJEU%20judgment%20C-342-20.pdf"> wrote about a ruling</a>  of the Court of Justice of the European Union (“CJEU”) where the Finnish rules were under scrutiny. In particular, the CJEU considered whether it is permissible under EU law to require foreign funds to be of contractual form for the tax exemption to apply. The CJEU ruled that the requirement constituted a restriction to the free movement of capital and was not justifiable by overriding reasons in the public interest.
Seven months later, the SAC stated in its first<a href="https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/vuosikirjapaatokset/1668153158873.html"> ruling</a> concerning the new ITA § 20 (a) that a Delaware Statutory Trust qualified for the tax exempt status under ITA § 20 (a) although it was not contractual in nature.
In December three further rulings concerning ITA § 20 (a) have been published by the SAC.
SAC:2022:139
The case concerned a sub-fund of a Luxembourg AIF set up as an FCP (fonds commun de placement). The sub-fund invested in real estate in the manner defined in Finnish law on real estate funds. The question was whether such a fund should qualify for the tax exemption. 
ITA § 20 (a) provides that a domestic real estate fund or a comparable foreign real estate fund must distribute ¾ of its profits annually. The legal question focused on what should be considered comparable. In particular, a Finnish real estate fund must have at least 10 direct investors, but the fund in question only had one direct investor.
Based on the wording of ITA § 20 (a) as well as the reasoning in the Government Bill concerning ITA § 20 (a) and the principle of legality, the SAC ruled that a foreign real estate fund was not required to meet the private law requirements imposed on Finnish real estate funds in order to qualify for the tax exemption under ITA 20 § (a). The SAC stated explicitly that both Finnish and foreign real estate funds must only satisfy the requirement of annual profit distribution to qualify for the tax exemption.
SAC:2022:138
The case also concerned a sub-fund of a Luxembourg AIF set up as an FCP. Approximately 58 % of the sub-fund’s assets were invested (directly or indirectly) in Finnish real estate, half of which was tied in development projects. The question again was whether the fund would qualify for the exemption. The legal question again focused on whether the fund should be considered comparable to a Finnish fund although a Finnish real estate fund may only invest a maximum of one-fifth of its assets in construction/development projects.
Curiously, here the SAC did not consider it important that the requirement is not expressly outlined in the wording of the tax law.
The SAC stated that since more than one-fifth of the assets were invested in development projects, it did not qualify for the tax exemption under ITA § 20 (a). It further assessed if the requirement on target investments may constitute a restriction on the free movement of capital. However, the SAC concluded that as the fund was not objectively comparable to a Finnish real estate fund, the restriction was permissible from an EU law perspective. The SAC considered, in particular, that the purpose of extending the tax exemption to real estate funds has expressly excluded construction/development activity, which remains subject to tax. The line has been drawn at 20 %. Thus, a foreign real estate fund which fails to meet the criterion is not in an objectively comparable situation.
These two rulings seem to indicate that the requirement of comparability in the wording of ITA § 20 (a) should be interpreted in line with the requirement of objective comparability as used in CJEU doctrine. If (objectively) comparable to a Finnish real estate fund, foreign real estate funds need only satisfy the requirement of annual profit distribution to qualify for the tax exemption under ITA § 20 (a).
SAC:2022:142
The case concerned a closed-end French AIF, set up as an FCPI (fonds Professionnel de Capital Investissement). The fund had 33 investors, 18 of which were banks of a regional banking group and one a group entity of one such a regional bank. The regional banks indirectly held a majority in a publicly listed B S.A. However, the regional banks were not considered as a group since the banks were under the ownership of distinct owners. The remaining investors comprised the management company of the fund and its employees.
Here the legal question also focused on the comparability of the fund to a Finnish AIF and in particular, whether the fund met the minimum requirement of 30 investors as outlined in ITA § 20 (a). As the fund was closed-ended, in order to qualify for the tax exemption, it also had to meet certain additional conditions, in particular that its investors must be regarded as professional investors.
The SAC ruled that the regional banks were to be regarded as separate investors instead of a one single investor and thus the fund was deemed to have met the minimum requirement of 30 investors. The fund was deemed comparable to a Finnish fund although it was not examined if the management company and its employees qualified as professional investors from the perspective of Finnish law.
Updated 18.1.2023.

The Supreme Administrative Court clarifies the scope of foreign investment fund tax exemption

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Mikko Leinola

Heikki Lajunen

Petri Seppälä

Our services

Muut lukivat myös

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa