Yhdistyksen ja säätiön arvonlisäverovelvollisuus ulkomaan tavara- ja palveluostoista

26.5.2017  |  Artikkelit, Verotus

Yleishyödyllinen yhteisö, joka ei ole toiminnastaan miltään osin arvonlisäverovelvollinen, on kuitenkin tietyissä tilanteissa velvollinen rekisteröitymään Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi toisista EU-maista tekemistään tavara- ja palveluostoista ja maksamaan ostoista Suomen arvonlisäveron. Käsittelen tässä artikkelissa yleishyödyllisen yhteisön arvonlisäverovelvollisuutta edellä mainituissa tilanteissa yleisesti sekä verotuskäytännössä ilmenneitä tulkintatilanteita.

Tavaraostot toisista EU-maista

EU:n tavarakauppaa koskevien säännösten mukaan oikeushenkilö, joka ei ole elinkeinonharjoittaja, on arvonlisävelvollinen toisista EU-maista tekemistään tavaraostoista eli niin sanotuista yhteisöhankinnoista Suomessa, jos hankintojen arvo ylittää kalenterivuodelle asetetun kynnysarvorajan.

Arvonlisäverovelvollisuus aiheutuu, jos tavarahankintojen arvo ilman veron osuutta ylittää 10 000 euroa kalenterivuodessa tai jos kyseinen kynnysarvoraja on ylittynyt edellisen kalenterivuoden aikana. Säännös soveltuu yleishyödylliseen yhteisöön, joka ei ole toiminnastaan miltään osin arvonlisäverovelvollinen.

Yleishyödyllisen yhteisön on siten rekisteröidyttävä yhteisöhankinnoista arvonlisäverovelvolliseksi aina, jos hankintojen arvo ylittää edellä mainitun 10 000 euron kynnysarvorajan. Kynnysarvorajaa ei sovelleta, jos yleishyödyllinen yhteisö on toiminnastaan joltain osin arvonlisäverovelvollinen. Tässä tapauksessa yleishyödyllinen yhteisö on velvollinen maksamaan yhteisöhankinnoista Suomen arvonlisäveron hankintojen arvosta riippumatta.

Palveluostot toisista EU-maista ja EU:n ulkopuolelta

EU:n sisäisessä palvelukaupassa myyntimaasäännökset määrittelevät palveluiden verotusvaltion. Suomen arvonlisäverolain verotusvaltiota koskevat myyntimaasäännökset koskevat myös palvelun ostoja EU:n ulkopuolisista maista. Myyntimaasäännökset on jaettu kahteen ryhmään sen mukaan, katsotaanko palvelun ostajan toimivan kuluttajana tai siihen rinnastettavana muuna kuin taloudellisen toiminnan harjoittajana vai elinkeinonharjoittajana. Näin ollen ostajan asemalla on merkitystä verotusvaltion määrittelyssä. Kummassakin myyntimaasäännöksen ryhmässä on sekä palvelujen myyntimaan pääsääntö että useita poikkeussääntöjä. Käsittelemme tässä yhteydessä vain em. pääsäännön mukaisten palveluostojen arvonlisäverokäsittelyä (esim. konsultointi-, laki-, markkinointi-, mainos-, tavarankuljetus- tms. palvelu).

Kuluttajille ja muille kuin elinkeinonharjoittajille tapahtuvassa (jäljempänä kuluttaja) kaupassa myyntimaan pääsääntö on, että palvelu verotetaan myyjän valtiossa. Jos myyjä on ulkomaalainen, suomalainen kuluttuja saa laskun, jossa on myyjän valtion mahdollinen vero. Elinkeinonharjoittajien välisessä palvelukaupassa myyntimaan pääsääntö on, että palvelu verotetaan ostajan valtiossa. Pääsäännön alaisiin palveluihin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta. Tämä tarkoittaa sitä, että myyjän ollessa ulkomaalainen suomalainen ostaja saa myyjältä arvonlisäverottoman laskun ja maksaa palvelusta Suomen arvonlisäveron ulkomaalaisen myyjän puolesta.

Arvonlisäverolain mukaan palvelujen myyntimaata koskevia säännöksiä sovellettaessa elinkeinonharjoittajana pidetään arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkittyä oikeushenkilöä. Jos siis yleishyödyllinen yhteisö on arvonlisäverovelvollisten rekisterissä vain esim. kiinteistönhallintapalvelujen tai tarjoilupalvelujen omasta käytöstä tai sen takia, että edellä kuvattu yhteisöhankintojen kynnysarvoraja on ylittynyt, yleishyödyllistä yhteisöä pidetään elinkeinoharjoittajana sen ostaessa palveluja toisista EU-maista. Toisin sanoen suomalainen ostaja ilmoittaa oston arvon ja maksettavan arvonlisäveron omalla arvonlisäveroilmoituksellaan sekä maksaa arvonlisäveron Verohallinnolle. Koska yhteisö ei tällaisessa tilanteessa itse harjoita arvonlisäverollista liiketoimintaa, ei sillä ole myöskään vähennysoikeutta käännetyn verovelvollisuuden perusteella maksamastaan arvonlisäverosta.

Yleishyödyllinen yhteisö, joka harjoittaa tuloverolaissa tarkoitettua elinkeinotoimintaa, on elinkeinonharjoittaja ja siten aina velvollinen maksamaan arvonlisäveron ulkomailta tapahtuvasta pääsäännön mukaisesta palveluostosta. Merkitystä ei ole sillä, kuinka suuri osa yhteisön toiminnasta on elinkeinotoimintaa tai onko yhteisöllä oikeus vähentää ostosta maksettu arvonlisävero vai onko toiminta arvonlisäverotonta ja siten vähennykseen oikeuttamatonta toimintaa (esim. sosiaalihuoltoa). Merkitystä ei ole myöskään sillä, tapahtuuko osto elinkeinotoimintaa varten vai yhteisön yleishyödyllistä toimintaa varten.

Verotuskäytäntöä EU-palveluostoista

Arvioitaessa sitä, pidetäänkö yleishyödyllistä yhteisöä arvonlisäverotuksessa elinkeinonharjoittajana, oikeuskäytännössä keskeisenä kriteerinä on pidetty sitä, harjoittaako yleishyödyllinen yhteisö vastikkeellista eli maksullista toimintaa. Jos yleishyödyllisellä yhteisöllä on maksullista vastikkeellista toimintaa, se on lähtökohtaisesti katsottu arvonlisäverotuksessa elinkeinonharjoittajaksi, jolla on käännetty verovelvollisuus ulkomailta tapahtuneista palveluostoista. Jos yleishyödyllisen yhteisön toiminta sen sijaan perustuu vastikkeettomuuteen ja rahoitus muodostuu esimerkiksi avustuksista ja julkisista tuista, yhteisöä ei ole pidetty elinkeinonharjoittajana. Tällaisessa tilanteessa yleishyödyllinen yhteisö on ei-verovelvollisen oikeushenkilön eli kuluttajan asemassa, jolloin myyjä lisää laskulleen oman maansa arvonlisäveron.

Kokemuksemme mukaan Verohallinnon tulkinta siitä, katsotaanko yleishyödyllisen yhteisön olevan kuluttajan vai elinkeinonharjoittajan asemassa ostaessaan palveluja toisista EU-maista tai EU:n ulkopuolelta, ei ole ollut kaikissa tilanteissa yhdenmukainen. Verohallinnon mukaan yhdistyksille ja säätiöille tullaan antamaan ulkomaan tavara- ja palveluostoja käsittelevä tiedote. Tiedotteen julkaisuaikataulu ei ole tiedossa.

Jos yhdistyksesi tai säätiösi tekee ostoja ulkomailta, avustamme mielellämme oikean arvonlisäverokäsittelyn selvittämisessä ja mahdollisessa arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitymisessä.

 

Onko yhdistyksesi tai säätiösi raportointi läpinäkyvää? Oletteko panostaneet viestintään? Lähde mukaan Avoin raportti -kilpailuun!

Kirjoittaja: Johanna Rantanen ja Mirka Danielsson

Mirka Danielsson

Arvonlisäverotus

+358 (0)20 787 7803

  

Vastaa

(* merkityt kentät ovat pakollisia. Sähköpostiosoitetta ei julkaista kommentin yhteydessä.)