PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Palautuminen on tärkeää työntekijöiden tuottavuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Palautunut työntekijä jaksaa innostua uusista asioista, on motivoitunut ja suoriutuu työtehtävistään tehokkaasti. Näin ollen palautumisella on olennainen rooli yritysten menestymisessä.   Tiedämme, että moderni työelämä vaatii kognitiivista hyvinvointia loogisen päättelyn, asioiden erottelemisen toisistaan, tiedon yhdistelyn, riskien arvioimisen, innovatiivisuuden sekä uuden kehittämisen ja keksimisen sujumiseksi. Tästäkin syystä palautuminen on...

Miksi palautumiseen kannattaa kiinnittää huomiota?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

<div>
Kolmansien osapuolten mahdollisesti aiheuttamat kyberriskit ovat yritysten turvallisuusasioiden sokea piste, ilmenee PwC:n tuoreesta Global Digital Trust Insights -selvityksestä. Selvityksessä havaittiin myös, että jopa viidesosalla vastaajista oli vain vähän tai pahimmassa tapauksessa ei lainkaan ymmärrystä mahdollisista kolmansien osapuolien välityksellä tapahtuvista tietomurtoihin liittyvistä riskeistä. 
Suurin osa yrityksistä ei ole ajan tasalla kolmansien osapuolten aiheuttamista kyberriskeistä, kertoo PwC 2022 Global Digital Trust Insights -selvitys. Yritysten kokonaiskuvaa kyberturvasta hämärtävät niin liikesuhteiden kuin myyjä- ja toimittajaverkostojen monimutkaisuus. Kyselytutkimukseen osallistui 3 600 toimitusjohtajaa ja muuta johtajaa ympäri maailmaa.
Selvityksessä havaittiin, että 60 prosentilla vastaajista oli vajavainen ymmärrys kolmansien osapuolten välityksellä mahdollisesti aiheutuvista tietomurtoihin liittyvistä riskeistä, kun 20 prosentilla oli näistä ymmärrystä vain vähän tai ei lainkaan. 
Samalla jopa 60 prosenttia johtohenkilöistä arvioi kyberrikollisuuden määrän edelleen  kasvavan entisestään vuoden 2022 aikana. Huomionarvoista on myös se, että jopa 56 prosenttia vastaajista arvioi yrityksensä ohjelmistoihin liittyvien toimitusketjujen kautta tapahtuvien tietoturvaloukkausten määrän nousevan, mutta vain 34 prosenttia oli tehnyt varsinaisen riskiarvion tilanteesta.
Vastaavasti 58 prosenttia uskoo, että pilvipalveluihin kohdistuvien hyökkäysten määrä kasvaa merkittävästi, mutta ainoastaan 37 prosenttia vastaajista on toteuttanut varsinaisen riskiarvion pilvipalveluihin kohdistuvista riskeistä.
Asiantuntija pitää tuloksia varsin hälyttävinä.
– On tärkeää ymmärtää, että yritykset voivat olla alttiina hyökkäyksille silloinkin, kun niiden oma kyberturva on yleisesti ottaen hyvällä tasolla. Taitavat hyökkääjät kohdistavat hyökkäyksensä heikoimpaan lenkkiin, ja joskus se heikoin lenkki on yrityksen käyttämässä toimitusketjussa, sanoo PwC Suomen kyberturva- ja tietosuojapalveluista vastaava Jani Arnell. 
Arnell muistuttaa, että näkyvyyden kasvattaminen sekä kolmansien osapuolten verkostojen ja riippuvuuksien hallinta on yrityksille ensiarvoisen tärkeää.
– Silti vain alle puolet tutkimukseen vastanneista kertoo valmistautuneensa uhkiin, joita monimutkaiset liiketoimintaekosysteemit aiheuttavat, Arnell jatkaa. 
Tiedon hallintaa pidetään monimutkaisena
Tutkimuksen perusteella valtaosa organisaatioista kertoo minimoivansa kolmansien osapuolten aiheuttamia riskejä auditoimalla tai tarkastamalla toimittajiensa vaatimustenmukaisuuden (46 %), jakamalla kyberturvallisuuteen liittyvää tietoa kolmansien osapuolten kanssa, auttamalla näitä muutoin parantamaan kyberturvaansa (42 %) tai käsittelemällä kyberresilienssiin liittyviä kustannus- tai aikasidonnaisia haasteita (40 %). 
Iso osa vastaajista ei kuitenkaan ole tarkentanut kolmansille osapuolille määriteltyjä vaatimuksia tai kriteereitä (58 %), muokannut sopimuksia (60 %) tai ottanut käyttöön tarkempia asianmukaisen huolellisuuden, eli ns. Due Diligencen -menettelytapoja (62 %) tunnistaakseen paremmin kolmansien osapuolten aiheuttamia uhkia. 
Hälyttävää on myös se, että lähes kolme neljäsosaa vastaajista kertoo kokevansa, että heidän organisaationsa tietoinfrastruktuurin monimutkaisuus aiheuttaa huolestuttavia kyber- ja tietosuojariskejä. Sekä tiedon hallintaa että tietoinfrastruktuuria pidettiin osa-alueina, joissa on eniten tarpeetonta, vältettävissä olevaa monimutkaisuutta.
Vaikka kolme kymmenestä vastaajasta kertoi yrityksensä virtaviivaistaneen toimintatapojaan kahden viime vuoden aikana, parhaiten pärjänneet olivat jopa viisi kertaa todennäköisemmin virtaviivaistaneet toimintatapojaan koko yrityksen tasolla. 
Toimitusjohtajan panoksella on väliä
Selvityksen mukaan eri yritysten toimitusjohtajat ja johtotason henkilöt ovat eri mieltä siitä, kuinka paljon toimitusjohtaja todellisuudessa tukee kyberturvallisuuden toimintoja. 
Toimitusjohtajat näkevät itsensä yleensä osallistuvampina ja kokevat tarjoavansa enemmän tukea kyberturvaan liittyvien tavoitteiden asettamisen ja niiden saavuttamisen suhteen kuin miten heidän tiiminsä asian kokee. Vastaajat ovat kuitenkin yksimielisiä siitä, että toimitusjohtajan aktiivinen osallistuminen kyseisten tavoitteiden asettamiseen ja edistämiseen vaikuttaa huomattavasti saavutettaviin tuloksiin.
Ne yritykset, jotka kertoivat parantaneensa kyberturvansa tasoa eniten, olivat jopa 12 kertaa muita vastaajia todennäköisemmin saaneet kattavaa ja syvällistä tukea toimitusjohtajiltaan. Valtaosan mielestä toimitusjohtajien ja yritysten hallitusten kouluttaminen siten, että nämä voivat paremmin täyttää kyberturvaan liittyvät velvollisuutensa, on merkittävin askel turvallisemman digitaalisen yhteiskunnan saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä.
– Selvityksemme osoittaa selkeästi, että edistyneimmät organisaatiot tarkastelevat kyberturvaa laajempana yrityksen menestykseen vahvasti sidottuna kokonaisuutena. Toimitusjohtajat ovatkin avainasemassa siinä, keskittyvätkö kyberturvatiimit enemmän isoon kuvaan, kasvun tukemiseen sekä luottamuksen rakentamiseen vai vain lyhyen tähtäimen operatiivisiin tehtäviin, PwC:n Jani Arnell toteaa.
Lue lisää täältä: https://www.pwc.com/dti2022
Lisätietoja: Jani Arnell, Cybersecurity &amp; Privacy Leader 
Mobile: +358 400 882 027 
Email: jani.arnell@pwc.com

Tietoja selvityksestä,  joka sisältää myös tietoa mm. yritysten kyberturvainvestoinneista:
Global Digital Trust Insights 2022 -selvitykseen osallistui 3 602 liike-elämän sekä teknologia- ja turvallisuusalan johtotason henkilöä (toimitusjohtajat, yritysjohtajat, talousjohtajat, keskustietojärjestelmien tietoturvavastaavat, tietohallintojohtajat ja muut pääjohtajatason toimihenkilöt). Selvityksen toteutti PwC Research vuoden 2021 heinä-elokuun aikana. Kuusikymmentäkaksi prosenttia vastaajista johtaa yrityksiä, joiden liikevaihto on miljardi Yhdysvaltain dollaria tai enemmän, kun taas 33 prosenttia työskentelee yrityksissä, joiden liikevaihto on yli 10 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Vastaajat toimivat useilla eri toimialoilla: teknologia, media, televiestintä (23 %), teollinen valmistus (22 %), rahoituspalvelut (20 %), vähittäiskauppa ja kuluttajamarkkinat (16 %), energia, palvelut ja resurssit (8 %) ), terveydenhuolto (7 %) sekä julkiset palvelut (3 %). Vastaajat jakautuivat alueittain seuraavasti: Länsi-Eurooppa (33 %), Pohjois-Amerikka (26 %), Aasian ja Tyynenmeren alue (18 %), Latinalainen Amerikka (10 %), Itä-Eurooppa (4 %), Lähi-Itä (4 %) ja Afrikka (4 %).
PwC:n tarkoitus on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista merkittäviä ongelmia. Autamme yrityksiä kasvamaan, toimimaan tehokkaasti ja raportoimaan luotettavasti jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Apunasi on Suomessa yli 1 200 asiantuntijaa ympäri maan. Palveluitamme ovat liikkeenjohdon konsultointi, yritysjärjestelypalvelut, veroneuvonta, lakipalvelut, riskienhallinta, tilintarkastus ja muut varmennuspalvelut. Lisää tietoa: www.pwc.fi. Twitter: @PwC_Suomi.
PwC toimii 156 maassa yli 295 000 asiantuntijan voimin. Nimi PwC viittaa PwC-ketjuun ja/tai yhteen tai useampaan sen jäsenyritykseen, joista jokainen on oma itsenäinen yhtiö. Lisää tietoa: www.pwc.com/structure.
<hr class="horizontal-ruler"></div>
</body>

PwC:n globaali selvitys: Yritykset eivät huomioi riittävästi kolmansien osapuolien mahdollisesti aiheuttamia kyberriskejä

Aiheeseen liittyvät sisällöt