Lähes 2/3 yrityksistä luottaa olevansa valmiita EU:n uuteen kestävyysraportointidirektiiviin
Lähes kaksi kolmasosaa (63 %) yrityksistä suhtautuu luottavaisesti kykyynsä raportoida EU:n uuden kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) mukaisesti. Tulos käy ilmi PwC:n kaikkien aikojen ensimmäisestä globaalista CSRD-tutkimuksesta. Merkittävimmäksi huolenaiheeksi kyselyssä nousee kestävyyteen liittyvien tietojen saatavuus ja laatu, jonka mainitsee haasteena 59 % vastaajista.
Lähes kaksi kolmasosaa (63 %) yrityksistä suhtautuu luottavaisesti kykyynsä raportoida EU:n uuden kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) mukaisesti. Tulos käy ilmi PwC:n kaikkien aikojen ensimmäisestä globaalista CSRD-tutkimuksesta. Merkittävimmäksi huolenaiheeksi kyselyssä nousee kestävyyteen liittyvien tietojen saatavuus ja laatu, jonka mainitsee haasteena 59 % vastaajista.
Yli kolme neljäsosaa (79 %) EU:n ulkopuolella sijaitsevista ja 74 % EU:ssa sijaitsevista yrityksistä uskoo, että CSRD-direktiivi vaikuttaa jo nyt tai ainakin johtaa siihen, että yritysjohto ottaa kestävyyden entistä paremmin huomioon päätöksenteossa. Vastaajista 75 % aikoo raportoida kestävyysasioista konsolidoidulla konsernitasolla, mukaan lukien myös EU:n ulkopuoliset toiminnot.
PwC:n kyselyyn vastasi yli 500 ylimmän johdon ja liike-elämän edustajaa, jotka toimivat esimerkiksi rahoituksen, vastuullisuuden ja riskienhallinnan tehtävissä. Vastaajien mukaan noin 50 000 yrityksen toimintaa koskevalla EU-direktiivillä on globaaleja vaikutuksia.
Vaikka kyselytutkimuksen tulosten perusteella yritysten edustajat vaikuttavat olevan luottavaisia raportointikykyihinsä, moni on tunnistanut myös haasteita. Merkittävimmäksi huolenaiheeksi kyselyssä nousee tietojen saatavuus ja laatu (59 %).
Vuonna 2025 CSRD-direktiivin mukaiseen raportointiin siirtyvistä yrityksistä vain viidesosa on varmistanut tietojensa saatavuuden ja kattavuuden. Alle 60 % kaikista vastaajista aikoo hyödyntää raportoinnin tukena teknologiaa. Yleisimmin käytössä on taulukkolaskenta (74 %), kun vain 26 % hyödyntää keskitettyä kestävän kehityksen tietosäilöä (esim. datajärvi) ja 20 % tekoälyä.
”CSRD-direktiivin käyttöönotto lähestyy monilla suurilla yrityksillä ja kysely osoittaa, että työtä on vielä tehtävänä erityisesti datan määrän ja laadun suhteen. Direktiivin vaatimukset eivät koske vain yritysten omia toimintoja, vaan ulottuvat koko sen arvoketjuun”, PwC:n partneri ja CSRD-asiantuntija Mikael Niskala sanoo ja jatkaa:
”Yksi kestävyysraportointidirektiivin tavoitteista on nostaa kestävyysraportoinnin tasoa samalle tasolle taloudellisen raportoinnin kanssa. Siksi yritysten on varmistettava, että kestävän kehityksen tiedot ovat saatavilla, täsmällisiä ja tarkastuskelpoisia, ja tiedot raportoidaan osana taloudellista raportointia. CSRD luo perustan kestävyysraportoinnille Euroopassa, mikä on tärkeää, jotta voimme parantaa tietojen vertailtavuutta ja luotettavuutta.”
Vain puolet yrityksistä valmiita ensimmäisen vaiheen toimenpiteiden kanssa
Tilikaudelta 2024 CSRD:n mukaan ensimmäistä kertaa raportoivista yrityksistä vain puolet on saanut valmiiksi raportoinnin kannalta keskeiset toimet, kuten raportointivaihtoehtojen vahvistamisen (39 %), kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin (38 %) ja tietojen saannin validoinnin (20 %). Kaikista luottavaisimmin raportointivaatimusten täyttymiseen suhtautuvat yritykset, jotka ovat valmiita näiden ensimmäisen vaiheen toimenpiteiden kanssa.
Vastaajat uskovat, että ne pystyvät täyttämään direktiivin vaatimat tiedonantovelvollisuudet henkilöstön (75 %), liiketoimintakäytäntöjen (75 %) ja ilmastonmuutoksen (60 %) osalta. Haastaviksi aiheiksi sen sijaan koetaan biologinen monimuotoisuus (35 %), ympäristön pilaantuminen (43 %) ja työntekijät arvoketjussa (44 %).
”Suomessa kestävyysraportointidirektiivi vietiin kansalliseen lainsäädäntöön vuoden 2023 lopussa ensimmäisten EU-maiden joukossa. CSRD on osa EU:n tilinpäätösdirektiiviä, joten suurimmat muutokset Suomessa tehtiin kirjanpitolakiin. Kestävyysraportti on osa hallituksen toimintakertomusta, ja hallituksen vastuulle tulee laaja joukko uusia tiedonantovelvoitteita. Suomessa lakisääteinen kestävyysraportointi koskee yli tuhatta yhtiötä mukaan lukien pörssiyhtiöt ja suuret listaamattomat osakeyhtiöt, osuuskunnat ja eläkelaitokset. Voimaantulo on porrastettu vuosille 2024–2026”, taustoittaa eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien laadintaan asiantuntijana osallistunut Niskala.
”Suomessa yhtiöt ovat aloittaneet valmistelutyöt, mutta aikataulu on erittäin haasteellinen”, Niskala jatkaa.
Kestävä kehitys noussut johtajien agendalle
Vastaajista 76 % uskoo, että CSRD on johtanut tai johtaa siihen, että yritysjohto ottaa kestävän kehityksen aiempaa paremmin huomioon päätöksenteossa. Vastaajista 59 % kokee, että kestävän kehityksen huomioon ottaminen on jo lisääntynyt CSRD:n ansiosta, ja 17 % vastaajista sanoo, että se otetaan jatkossa aiempaa enemmän huomioon.
Yritykset odottavat, että kestävyysraportointi tuo monenlaista liiketoimintahyötyä. Yli puolet (51 %) kokee, että CSRD:n ansiosta voidaan saavuttaa parempi ympäristönsuojelun taso. Vastaajista 49 % uskoo sen lisäävän sidosryhmien luottamusta yritykseen ja 48 % odottaa, että CSRD-toimet parantavat kestävyysriskien hallintaa.
Lähes kolmannes uskoo, että CSRD ohjaa toimia uusille liikevaihdon kasvualueille (28 %) tai tuo kustannussäästöjä (26 %).
”Tutkimus osoittaa, että CSRD nähdään yrityksissä mahdollisuutena kehittää liiketoimintaa eikä vain raportointia lisäävänä uutena velvollisuutena”, kiteyttää PwC Suomen partneri Tiina Puukkoniemi yritysvastuun raportointi- ja varmennuspalveluista.
Tietoa kyselystä
PwC:n tutkimukseen vastasi huhti–toukokuussa 2024 547 johtajaa tai ylempää toimihenkilöä yli 30 maasta. Noin kolmannes vastaajista toimii johtavassa asemassa ja loput ovat ylempiä toimihenkilöitä, jotka työskentelevät eri liiketoiminnoissa, kuten kestävän kehityksen, rahoituksen ja riskienhallinnan parissa. Vastanneista yrityksistä 60 % on sijoittunut Euroopan unionin alueelle. Yli puolella yrityksistä on yli miljardin dollarin liikevaihto. Kyselyssä edustettuina olivat muun muassa seuraavat toimialat: teknologia, media ja televiestintä (18 %), kuluttaja- ja vähittäiskauppa (14 %), energia, yleishyödylliset palvelut ja luonnonvarat (13 %) sekä terveydenhuolto (7 %). Kaikista vastaajista 57 % ilmoitti raportoivansa ensimmäisen kerran CSRD-direktiivin mukaisesti vuonna 2025 perustuen vuoden 2024 tietoihin.
Partner, Sustainability & ESG Services Leader
